Yt-lakikysely 2010 | Yrittajat.fi
Yrittäjät > Yrittäjät > Suomen Yrittajat > Tutkimukset > Muut Tutkimukset

Etsi

Yt-lakikysely 2010

Tiivistelmä

Uuteen yt-lakiin on tutustuttu varsin hyvin pk-yrityksissä. 10–19 henkeä työllistävien yritysten vastaajista noin 70 prosenttia on tutustunut uuteen yt-lakiin. Yt-lain piiriin tulleista 20–29 henkeä työllistävistä yrityksistä yt-lakiin on tutustunut noin 90 prosenttia – samoin kuin vähintään 30 henkeä työllistävistä yrityksistä. Tutustuminen on tapahtunut tiedotusvälineiden ohella lukemalla oppaita ja kirjoja. Useat ovat osallistuneet myös koulutukseen ja tutustuneet itse lakiin.

Henkilöstön edustajat

Kyselyyn vastanneista yrityksessä puolessa on valittu henkilöstön edustaja eli luottamusmies tai -valtuutettu. 10–19 henkeä työllistävistä yrityksistä joka kolmannessa on luottamusmies tai -valtuutettu, 20–29 henkeä työllistävistä kahdessa kolmesta ja vähintään 30 henkeä työllistävistä kolmessa neljästä. Uutena yt-lain piiriin tulleissa 20–29 henkeä työllistävissä yrityksissä luottamusmiesten määrä on kasvanut parissa vuodessa kahteen kolmasosaan. Vuonna 2007 luottamusmies oli puolessa näistä yrityksistä.

Yt-lain vaikutukset kanssakäymiseen

Työnantajat tiedottavat yrityksen asioista työntekijöille ja ottavat näiden näkemykset huomioon mielestään hyvin. Yrityksistä 65 prosenttia katsoo tiedottavansa ja 70 prosenttia ottavansa työntekijöiden mielipiteet huomioon melko hyvin. Erittäin hyvin tiedottavia ja mielipiteet huomioon ottavia katsoo olevansa noin viidennes yrityksistä. Erittäin hyvin työntekijöiden mielipiteet koetaan otettavan huomioon etenkin pienemmissä yrityksissä.

Työnantajien ja työntekijöiden välisten henkilöstötilaisuuksien määrä ei ole kasvanut merkittävästi yrityksissä. Uusi yt-laki näyttäisi lisänneen henkilöstötilaisuuksia ja neuvotteluja keskimäärin yhdellä. Kaiken kaikkiaan työnantajat näkevät kuitenkin merkityksellisemmäksi yrityksen toiminnan kannalta vapaamuotoisen keskustelun esimerkiksi kahvipöydissä ja työtehtäviä hoidettaessa.

Työnantajat tiedottavat ja keskustelevat sekä neuvottelevat ja sopivat työntekijöiden kanssa erityisesti työaikajärjestelyistä, työterveyshuollosta ja -hyvinvoinnista, koulutuksesta, ja työsäännöistä. Usein myös tiedotetaan ja neuvotellaan palkoista ja palkkioista, virkistys ym. muiden varojen yleisistä säännöistä, yrityksen sisäisestä tiedottamisesta sekä yrityksen taloudellisesta tilasta.

Työnantajan ja työntekijöiden väliset suhteet arvioidaan erittäin tai melko hyviksi. Alle 30 hengen yrityksistä kuitenkin lähes puolessa suhteet arvioidaan erittäin hyviksi, kun vähintään 30 henkeä työllistävistä yrityksistä tällaisena arvion antaa noin 40 prosenttia. Huonon arvion antavien osuus jää noin 0,5 prosenttiin. Merkittävin muutos työnantajan ja työntekijöiden välisissä suhteissa on yt-lain piiriin tulleissa 20–29 hengen yrityksissä. Näissä suhteet erittäin hyviksi arvioivien osuus on laskenut 10 prosenttiyksiköllä vuodesta 2007. Tulosta voidaan pitää huolestuttavana.

Uutta yt-lakia pitää vanhaa huonompana valtaosa yrityksistä, jotka ovat arvioineet tilannetta. Arvionsa antaneista vähintään 30 henkeä työllistävistäkin yrityksistä lähes puolet katsoo uuden yt-lain vanhaa huonommaksi, kun 10 prosenttia pitää uutta yt-lakia vanhaa parempana. Näiden yritysten edustajista reilu 40 prosenttia arvioi, että uusi yt-laki ei ole vanhaa parempi eikä huonompi.

Yt-lain ei arvioida pääsääntöisesti vaikuttavan yhteisten asioiden hoitoon parantavasti eikä heikentävästi. Vähintään 30 henkeä ja 20–29 henkeä työllistävistä tätä mieltä on 60–75 prosenttia oman yrityksensä kohdalta.

Pääsääntöisesti yt-lain ei uskota vaikuttavan työntekijöiden ajankäyttöön yhteisten asioiden hoitamiseen omassa yrityksessä. Sen sijaan yt-lain arvioidaan lisäävän työnantajan ajankäyttöä yhteisten asioiden hoitamiseen. Vähintään 20 henkeä työllistävistä yrityksistä yli puolet on tätä mieltä. Yt-lain ei juurikaan nähdä vähentävän työnantajan ajankäyttöä yhteisten asioiden hoitamiseen, mutta reilussa 40 prosentissa vähintään 20 henkeä työllistävistä yrityksistä yt-lain ei uskota lisäävän eikä vähentävän työnantajan ajankäyttöä yhteisten asioiden hoitoon.

Yt-lain taloudelliset vaikutukset

Yt-lain arvioidaan aiheuttavan suoria kustannuksia työnantajan ja työntekijöiden ajankäytön kautta yleisimmin 1000–2999 euroon vuodessa 20–29 henkeä työllistävissä yrityksissä. Näin arvioi 40 prosenttia 20–29 henkeä työllistävistä yrityksistä ja 27 prosenttia vähintään 30 henkeä ja 21 prosenttia 10–19 henkeä työllistävistä yrityksistä. Toki yhteensä merkittävästi suurempi osuus yrityksistä arvioi kustannukset 3000 euroa suuremmiksi.

Yt-lain tuomat taloudelliset hyödyt kokonaisuutena arvioidaan kustannuksia pienemmiksi 20–29 henkeä työllistävissä yrityksissä. Tätä mieltä on 41 prosenttia 20–29 henkeä työllistävistä yrityksistä, noin puolet vähintään 30 henkeä työllistävistä ja noin 60 prosenttia 10–19 henkeä työllistävistä yrityksistä.

Yt-lain vaikutukset ilmapiiriin

Pääsääntöisesti yt-lain ei uskota vaikuttavan työnantajan ja työntekijöiden välisiin suhteisiin parantavasti eikä heikentävästi. Vähintään 20 henkeä työllistävistä yrityksistä yli 70 prosentissa arvioidaan, että yt-lailla ei ole vaikutuksia työnantajan ja työntekijöiden välisiin suhteisiin omassa yrityksessä. 10–19 henkeä työllistävistä yrityksistä 56 prosentissa arvioidaan, että yt-lailla ei ole vaikutuksia työnantajien ja työntekijöiden välisiin suhteisiin 20–29 hengen yrityksissä.

Yt-lain vaikutukset yritysrakenteeseen

Yt-laki on vaikuttanut yritysrakenteeseen neljäsosassa vähintään 30 henkeä työllistävistä yrityksistä. Alle 30 henkeä työllistävistä yrityksistä 37 prosentissa katsotaan yt-lain vaikuttaneen rakenteeseen. Nämä osuudet ovat hieman korkeampia kuin vuonna 2007.

Huomattavan paljon vaikutuksia on nähtävissä juuri yt-lain soveltamisrajan alapuolelle jäävissä 15–19 hengen yrityksissä. Näistä yrityksistä peräti 60 prosenttia arvioi yt-lailla olleen vaikutuksia yrityksen rakenteeseen. Vaikutukset ovat olleet suuremmat, kuin 15–19 hengen yritykset arvioivat vuonna 2007 ennen yt-lain voimaantuloa.

Yt-laki on erityisesti lisännyt alihankinnan ja vuokratyövoiman käyttöä. Alihankintaa on lisännyt vajaa puolet vähintään 20 hengen yrityksistä sekä 60 prosenttia 10–19 hengen yrityksistä, joiden rakenteeseen yt-laki on vaikuttanut. Yrityksistä noin 40 prosenttia on lisännyt vuokratyövoiman käyttöä kokoluokasta riippumatta.

Yt-laki on jarruttanut kasvua alle 30 hengen yrityksissä. 20–29 hengen yrityksistä 47 prosentissa ja 10–19 hengen yrityksistä 35 prosentissa henkilöstöä ei ole kasvatettu ja yrityksen kasvu on pysähtynyt – ainakin tilapäisesti. Vähintään 20 hengen yrityksissä irtisanomisia on suoritettu pienempiä useammin. Lisäksi etenkin vähintään 30 hengen yrityksistä muita useamman kohdalla yritys on joskus jaettu useammaksi yritykseksi.

Yt-lain uskotaan vaikuttavan myös tulevaisuudessa yritysten rakenteeseen. Alle 30 henkeä työllistävistä yrityksistä 45 prosenttia uskoo yt-lain vaikuttavan yrityksensä rakenteeseen. Vähintään 30 henkeä työllistävistä yrityksistäkin 31 prosenttia katsoo yt-lailla olevan vaikutuksia yrityksensä rakenteeseen tulevaisuudessa. Nämä osuudet ovat nousseet vähintään 20 henkeä työllistävissä yrityksissä vuodesta 2007.

Alle 20 henkeä työllistäviä yrityksiä erityisesti 15–19 henkeä työllistävät yritykset arvioivat yt-lain vaikuttavan tulevaisuudessa yritysrakenteeseen – näin arvioi lähes 70 prosenttia vastaajista. Tämä osuus on noussut lähes 10 prosenttiyksikköä vuodesta 2007.

Yt-lain arvioidaan lisäävän alihankintaa ja vuokratyövoiman käyttöä myös tulevaisuudessa. Alihankintaa arvioi lisäävänsä reilu puolet yrityksistä, joiden rakenteeseen yt-lain uskotaan vaikuttavan. Vuokratyövoiman käyttöä arvioivat lisäävänsä etenkin vähintään 30 hengen yritykset – 57 prosenttia. Alle 30 henkeä työllistävistä yrityksistä reilu 40 prosenttia arvioi lisäävänsä vuokratyövoiman käyttöä. Verrattuna toteutuneisiin yt-lain vaikutuksiin erityisesti alle 30 henkeä työllistävät yritykset näyttäisivät lisäävän alihankintaa ja vähintään 30 henkeä työllistävät vuokratyövoiman käyttöä tulevaisuudessa.

Alle 30 hengen yrityksissä yt-laki uskotaan jarruttavan kasvua myös tulevaisuudessa. 20–29 hengen yrityksissä yli 20 prosenttia arvioi jakavansa yrityksen useammaksi yritykseksi ja vajaat 20 prosenttia arvioi yrityksessä suoritettavan irtisanomisia yt-lain vuoksi. Irtisanomiset nousevat esille myös vähintään 30 hengen yritysten kohdalla ulkomaiden toimintojen lisäämisen ohella. 10–19 henkeä työllistävissä yrityksissä puolestaan korostuu uusien yritysten perustaminen kotimaahan yhden yrityksen kasvattamisen sijaan.

Yt-laki on myös vaikuttanut yritysten henkilöstön lisäämiseen. 20–29 henkeä työllistävistä yrityksistä 31 prosenttia on jättänyt joskus lisäämättä henkilöstöä yt-lain vuoksi. Muiden yritysten kohdalla 22 prosenttia on jättänyt palkkaamatta henkilöstöä. Nämä osuudet ovat korkeampia kuin vuonna 2007. Luonnollisesti palkkaamatta jättäminen näkyy erityisesti juuri alle 20 hengen yritysten osalla: 15–19 henkeä työllistävistä yrityksistä 36 prosenttia ilmoittaa jättäneensä palkkaamatta työntekijöitä yt-lain vuoksi. Yt-lailla arvioidaan olevan vaikutuksia työntekijöiden palkkaamiseen myös tulevaisuudessa niin yt-lain piirissä olevissa yrityksissä kuin alle 20 hengen yrityksissä. 15–19 henkeä työllistävistä yrityksistä yli puolet arvioi jättävänsä palkkaamatta työntekijöitä yt-lain vuoksi.

Byrokratiaa ja kustannuksia ilman hyötyjä

Alle 30 hengen yrityksistä 70 prosentin näkemyksen mukaan yt-lakia ei olisikaan tullut laajentaa pienempiin yrityksiin. Vähintään 30 henkeä työllistävistäkin tätä mieltä on 63 prosenttia. Tämän näkemyksen perustelut on hyvin luettavissa kyselyn muista tuloksista.

Pienissä yrityksissä työnantajan ja työntekijöiden kanssakäyminen on tiivistä sekä suhteet hyvät [1] . Muodolliset menettelyt jäykistävät tätä kanssakäymistä ja saattavat jopa heikentää suhteita. Asioiden hoito ei parane muodollisten menettelyiden kautta, mutta byrokratia ja kustannukset kasvavat. Toisin sanoen hyödyt jäävät kustannuksia pienemmiksi. Mikä vielä vakavampaa, yt-lain tuomat muodollisuudet ja mahdolliset sanktiot jo muotovirheistäkin toimivat esteenä tai vähintäänkin hidasteena yritysten kasvulle. Samalla ne lisäävät erityisesti alihankinnan ja vuokratyövoiman käyttöä – muutoin perustellun yhden organisaation kasvun ja pysyvien työsuhteiden kustannuksella.

>> Yt-lakikysely 2010

Raportin ovat laatineet ekonomisti Harri Hietala ja työmarkkina-asioiden päällikkö Outi Tähtinen.