Pk-yritysbarometri 1/2011 - Tutkimustoiminta - Suomen Yrittäjät -yrittajat.fi
Yrittäjät > Yrittäjät > Suomen Yrittajat > Tutkimukset > Pk Yritysbarometrit

Etsi

Pk-yritysbarometri 1/2011

Esipuhe

Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaavan Pk-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa. Barometri julkistetaan sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina.

Valtakunnallisessa raportissa tuloksia käsitellään koko pk-sektorin näkökulmasta ja myös päätoimialoittain teollisuuteen, rakentamiseen, kauppaan ja palveluihin jaoteltuna. Alueraporteissa kehitystä verrataan erityisesti kyseisen alueen yritysten ja koko maan välillä.

Kevään 2011 Pk-yritysbarometri perustuu 3 900 pkyrityksen vastauksiin. Se kuvaa siten kattavasti suomalaisten pk-yritysten käsityksiä taloudellisen toimintaympäristön muutoksista sekä yritysten liiketoimintaan ja kehitysnäkymiin vaikuttavista tekijöistä. Barometrin kyky ennakoida talouden suhdannekäänteitä on ollut varsin hyvä.

Tässä raportissa tarkastellaan pk-yritysten suhdanneodotuksia, yritysten rahoitustilannetta, kasvuhakuisuutta sekä potentiaalisia omistajanvaihdoksia.

Ajankohtaisilla kysymyksillä on tällä kertaa selvitetty yritysten maksuvalmiustilannetta sekä yritysten näkemyksiä talouspolitiikan tärkeimmistä tavoitteista aikavälillä 2011–2015.

Helsingissä 16.2.2011
 

Jussi Järventaus
toimitusjohtaja
Suomen Yrittäjät

 

Pauli Heikkilä
toimitusjohtaja
Finnvera Oyj

 

Kalle J. Korhonen
alivaltiosihteeri
Työ- ja elinkeinoministeriö

 

Tiivistelmä

Pk-yritysten suhdanneodotukset tasaantuivat viime vuoden jyrkän nousun jälkeen. Saldoluku aleni nyt syksyn barometristä 6 yksiköllä lukemaan +34. Alkanut vuosi on yritysten liiketoiminnan näkökulmasta kohtuullisen hyvä, mutta talouskasvun ei uskota enää kiihtyvän. Viime vuoden tapaan pk-yritysten nousu talouskriisistä etenee tämän barometrin tulosten mukaan suurempien pk-yritysten johdolla. Muita valoisammat odotukset ovat nyt 20–49 henkeä työllistävillä yrityksillä.

Liikevaihto kasvaa tasaisesti

Suhteellisen korkeat liikevaihto-odotukset, saldoluku +43, on selvin merkki pk-yritysten luottamuksesta lähiajan talouskehitykseen. Saldoluku aleni viime syksyn huipputasolta 3 yksiköllä, kun rakentamisen ja varsinkin teollisuuden odotukset palautuivat varovaisemmiksi ja kaupan odotuksen puolestaan nousivat hieman. Palveluissa näkemykset pysyivät lähes täsmälleen ennallaan. Teollisuuden nousua erittäin syvästä suhdannekuopasta kuvaa se, että alan odotukset ovat edelleen hieman muita toimialoja korkeammat. Teollisuuden sisällä yrityskohtainen vaihtelu sekä nykytilanteen että odotusten suhteen on kuitenkin suurta.

Kovimmat liikevaihto-odotukset ovat vähintään 50 henkeä työllistävillä yrityksillä. Niistä kolme neljästä arvioi liikevaihtonsa kasvavan. Kun alenevaan liikevaihtoon varautuu vain muutama prosentti näistä yrityksistä, tulee saldoluvuksi erittäin korkea +70.

Samoin kuin liikevaihdossa odotukset kannattavuuden kehityksestä ovat hieman laskeneet. Ero viime syksyn saldolukuun on 4 yksikköä. Oleellista ja positiivista on kuitenkin se, että alenevien kannattavuusnäkymien jakso jäi pk-yrityksillä melko lyhyeksi, noin vuoden mittaiseksi.

Ei nopeaa kasvua investoinneissa

Näkemykset investointien kehityksestä ovat vieläkin jäljessä pk-yritysten muista odotuksista. Investointien saldoluku aleni syksystä kahdella yksiköllä tasolle +5, mikä on vain puolet investointiodotusten pitkän ajan keskiarvosta.

Vain suurimmissa, vähintään 5 miljoonan euron liikevaihdon pk-yrityksissä investointiodotukset ovat kohtuullisen vahvat saldoluvun yltäessä lukemaan +16. Pienet yritykset ovat selvästi varovaisempia.

Investointeja jarruttelee osalla yrityksistä edelleen käyttämätön kapasiteetti ja myös esitykset listaamattomien yritysten maksamien osinkojen verotuksen kiristymisestä.

Pk-yritysten odotukset henkilömäärän muutoksesta putosivat negatiiviseksi vain vuonna 2009 ja silloinkin henkilöstön väheneminen jäi pelättyä pienemmäksi. Nyt odotukset vakiintuivat saldolukuun +17, kun joka neljäs pk-yritys ilmoittaa lisäävänsä työvoimaansa ja kaksi kolmasosaa pitää sen ennallaan.

Suomen kotimarkkinoiden vakaus näkyy kaupan henkilöstöodotuksissa, jotka nousivat syksystä neljällä yksiköllä. Henkilöstöodotusten positiivisuus suhteessa investointiodotuksiin viittaa siihen, että monilla pk-yrityksillä on vapaata kapasiteettia, jonka käyttöaste on nousussa. Se lisää henkilömäärää mutta ei vielä investointeja.

Mitä pienemmästä yrityksestä on kyse, sitä vähäisemmät ovat henkilöstön vähentämisaikeet. Tämä on luonnollista, koska pienissä yrityksissä henkilöstön vähentäminen merkitsee yleensä myös liiketoiminnan oleellista supistamista.

Viennin kasvuun luotetaan

Teollisuuden tilauskannan kasvu nosti pk-yritysten vientiodotusten saldolukua 3 yksiköllä lukemaan +34. Nyt jo 45 prosenttia teollisuusyrityksistä näkee vientinsä kasvavan ja kaikilla pk-yrityksillä vastaava osuus ylitti 40 prosentin rajan. Vuosi sitten viennin kasvuun luotti vain joka neljäs pk-yritys. Vientiä harjoittava pk-yritysten joukko ei kuitenkaan ole laajentunut – pikemminkin päinvastoin. Vientiyrityksiä on barometrin mukaan hieman alle 30 prosenttia kaikista pk-yrityksistä.

Tuontia harjoittavien yritysten kokoluokittainen jakauma on selvästi tasaisempi kuin viennissä. Barometrin vastaajista yli puolet tuontia harjoittavista yrityksistä on alle 10 hengen yrityksiä. Myös tuontiodotukset ovat suhteellisen tasaiset erikokoisten yritysten kesken.

Pk-yritysten arviot tuotantokustannustensa noususta ovat kohonneet kautta linjan. Saldoluvun 4 yksikön nousu tulee kaupasta ja palveluista.

Pk-yritysten näkemykset hintojen ja palkkojen nousuvauhdista tänä vuonna ovat hyvin lähellä tuoreimpia inflaatioennusteita. Toimialoittaiset erot lopputuotehintojen noususta ovat lähes olemattomat. Sama koskee palkkoja.

Viime syksyn barometrissa tapahtunut muutos, jossa hintaodotukset nousivat palkkojen nousuodotusten yläpuolelle, on edelleen säilynyt. Odotus lopputuotehintojen palkkoja nopeammasta noususta ei kuitenkaan näy kannattavuusodotusten nousuna. Selityksenä on yleisten tuotantokustannusten aiempaa kovempi kohoaminen.

Kasvuhakuisuus on palautunut myös rakentamisessa

Joka kymmenes pk-yritys katsoo olevansa voimakkaasti kasvuhakuinen ja reilut 40 prosenttia suunnittelee kasvavansa mahdollisuuksien mukaan. Kohentunut talouden tila on kääntänyt myös rakentamisen kasvuhakuisuuden nousuun ja se on lisääntynyt merkittävästi edellisestä barometristä.

Kasvuhakuisuus on selvästi yleisempää nuoremmissa ja suuremmissa pk-yrityksissä. Samoin myös laajemmilla markkinoilla toimivien yritysten keskuudessa kasvuhakuisuus on yleisempää kuin yrityksillä keskimäärin.

Rahoituksen kysyntä ennallaan

Vaikka tilanne rahoitusmarkkinoilla on ollut poikkeuksellinen ja nopeasti vaihteleva, ovat pk-yritysten rahoitussuunnitelmat pysyneet melko vakaina. Tämä koskee sekä ulkoisen rahoituksen ottamista viimeisten 12 kuukauden aikana että tätä vuotta koskevia suunnitelmia.

Noin puolella pk-yrityksistä on lainaa pankista tai muusta rahoituslaitoksesta. Tämä osuus on säilynyt lähes muuttumattomana yhtä lailla nousukauden kuin taantumankin oloissa. Myös rahoituksen pankkikeskeisyys on säilynyt rahoitusmarkkinoiden monipuolistumisesta huolimatta.

Yritysten kokoluokittain lainaa ottaneiden joukko on entistä kaksijakoisempi. Alle 10 hengen yrityksissä niiden yritysten osuus, joilla on lainaa, on hieman alentunut. Sen sijaan kokoluokassa yli 50 hengen yritykset pankkitai muuta lainaa omaavien osuus on 6–7 prosenttiyksikköä korkeampi kuin viime syksynä tai vuosi sitten. Tämä kahtiajako voi heijastella rahoituksen saatavuuden eroja toimialoittain ja erikokoisten yritysten kesken.

Talouden alkanut nousu ei ole vielä lisännyt pk-yritysten halukkuutta ulkoisen rahoituksen hankintaan. Kaikista barometrin pk-yrityksistä 23 prosenttia aikoo hakea rahoitusta tänä vuonna.

Tärkeimpänä ulkoisen rahoituksen käyttötarkoituksena on pysynyt käyttöpääoma. Ero muihin tarkoituksiin on kuitenkin kaventunut edellisiin barometreihin verrattuna, mikä kertoo pk-yritysten maksuvalmiuden alkaneen kohentua. Investointeihin suunnitellun rahoituksen osalta tilanne on aivan sama kuin puoli vuotta aiemmin: 18 prosenttia rahoitusta hakevista pitää kone- ja laiteinvestointien laajennusta tärkeimpänä kohteena.

Finnveran suhdannelainojen ja -takausten kysyntänäkymät ovat hyvin samankaltaiset kuin viime syksynä. Toimialojen kesken on silti tapahtunut erisuuntaisia muutoksia. Teollisuudessa Finnveran rahoituspalvelujen tarve on loivasti vähenemässä ja muutos vuodentakaiseen tilanteeseen nähden on jo huomattava. Sama koskee rakennusalaa. Sen sijaan kaupan pk-yrityksillä rahoituksen suhdannetuotteiden kysyntäodotukset ovat samaa luokkaa kuin vuosi sitten.

Alkaneena vuonna Finnveran suhdannelainojen kysynnän arvioidaan painottuvan aiempaa enemmän pieniin ja voimakkaasti kasvuhakuisiin yrityksiin. Suuremmissa pk-yrityksissä rahoituksen kysyntäodotukset ovat selvästi viime syksyä alemmat.

Sopeutuminen jatkuu, maksuvaikeudet vähentyneet

Suhdanteen paraneminen on mahdollistanut sen, että yhä harvempi yritys on joutunut tekemään sopeutustoimia tai kohtaamaan maksuvaikeuksia.

Noin kolmannes pk-yrityksistä on talouskriisin takia joutunut sopeuttamaan toimintaansa. Sopeuttaminen on ollut sitä yleisempää mitä suuremmista pk-yrityksistä on kyse. Myös kasvuhakuisemmat yritykset ovat muita useammin joutuneet sopeuttamaan toimintaansa.

Huolestuttavaa tilanteessa kuitenkin on se, että huolimatta talouden kohentuneesta tilasta ja kasvunäkymistä, sopeutustoimia suunnittelevien pk-yritysten osuus on kääntynyt hienoiseen kasvuun.

Sopeutumiseen ja pk-sektorin rakennemuutokseen liittyvät myös sukupolven- ja omistajanvaihdokset. Niiden osuus on parin viime vuoden ajan pysynyt ennallaan: 27 prosentissa pk-yrityksistä odotetaan sukupolven- tai omistajanvaihdosta seuraavien 5 vuoden kuluessa. Omistajanvaihdos tulee ajankohtaiseksi erityisesti keskisuurissa teollisuuden pk-yrityksissä.

Talouskriisin pitkän varjon vähittäinen väistyminen näkyy selvimmin maksuvaikeuksien määrässä. Viimeisten kolmen kuukauden aikana maksuvaikeuksia kokeneiden osuus on laskenut syksyn barometrista neljällä prosenttiyksiköllä 15 prosenttiin. Edelleen ollaan kuitenkin kaukana normaaleista talouden oloista, joissa vastaava osuus on vain muutamia prosentteja. Tilanne on kuitenkin parantunut kaikilla toimialoilla, erityisesti rakennusalalla.

 

Lue tiedote/Läs nyhetsinfo:

>> Pk-yritysten odotukset tasantuneet 
>> Finnvera: Pk-yritysten rahoituskysyntä yllättävän vaisua

>> Sme-företagens förväntningar har utjämnas

 

>> Pk-yritysbarometri kevät 2011 -raportti  
>> Sammanfattning på svenska

>> Valtakunnallinen kalvosarja (PDF-tiedosto) 
>> Valtakunnallinen kalvosarja PowerPoint-muodossa Sylvissä (edellyttää kirjautumista) 

>> Alueraportit ja alueelliset kalvot   
>> Seutukuntien kalvosarjat  
>> Muut raportit ja kalvot