Yksinyrittäjäkysely 2013 | Yrittajat.fi
Yrittäjät > Yrittäjät > Suomen Yrittajat > Tutkimukset > Yksinyrittajakysely

Etsi

Yksinyrittäjäkysely 2013

TIIVISTELMÄ

Yksinyrittäjyys näyttää olevan varsin pysyvä yrittämisen muoto. Lähes 65 prosenttia vastaajista on toiminut yksinyrittäjänä yli 5 vuotta. Toimialoittain tarkasteltuna yksinyrittäjyys painottuu palvelualoihin, mutta toimialarakenne on monipuolistunut. Palveluissa yksinyrittäjistä toimii 43 prosenttia, rakentamisessa tai kaupassa noin viidennes ja teollisuudessa 14 prosenttia vastaajista.

Toimiminen yksinyrittäjänä on yleensä päätoimista. Vastaajista 88 prosenttia toimii päätoimisena yksinyrittäjänä. Osa-aikaisuus on yleisintä palvelualoilla. Näiden alojen yrittäjistä lähes 15 prosenttia ilmoitti toimivansa osa-aikaisena. Osa-aikainen yrittäjyys on useimmissa tapauksissa palkkatyötä tai eläkettä täydentävää. Lähes kaksi kolmasosaa osa-aikaisista harjoittaa yritystoimintaa palkkatyön rinnalla ja lähes kolmasosa osa-aikaisista on eläkkeellä palkkatyöstä tai yrittäjyydestä. Sen sijaan osa-aikainen yritystoiminta opiskelun ohella on hyvin harvinaista. Syyt osa-aikaiseen yrittäjyyteen ovat moninaiset. Hyvin vahvana näkyy mahdollisuus toteuttaa itseään nykyisessä elämäntilanteessa. Toinen keskeinen motiivi kyselyn tulosten perusteella on lisätulojen hankkiminen.

Yksinyrittäjyys ei tarkoita sitä, että yrittäjät olisivat toimineet koko yrittäjäuransa yhden hengen yrityksenä, vaikka edelleenkin 55 prosenttia yrittäjistä ei ole yrittäjyysuransa aikana palkannut yritykseensä ulkopuolisia työntekijöitä. Kolmen viimeisen vuoden aikana ulkopuolista työvoimaa palkanneiden osuus on kasvanut viidellä prosenttiyksiköllä. Kyse on ennen kaikkea yritykseen palkkaamisesta, ei vuokratyövoiman käytöstä, sillä sen käyttö on harvinaista. Ainoastaan 11 prosenttia kertoo käyttäneensä vuokratyövoimaa.

Painavin syy siihen, ettei siirtymistä työnantajayrittäjäksi ole tapahtunut, on työn riittämättömyys useammalle kuin yhdelle henkilölle. Myös toiminnan laajennustarpeiden puuttuminen sekä korkeat työvoimakustannukset ovat yleisiä perusteita toimia yksin. Melko korkeasta työllistämiskynnyksestä huolimatta suurin osa yhden hengen yrityksistä pyrkii kasvattamaan toimintaansa. Kasvua haetaan mahdollisuuksien mukaan ja kasvuhakuisuus vaihtelee toimialoittain. Voimakas kasvuhakuisuus on kaupassa ja teollisuudessa lähes kaksi kertaa yhtä yleistä kuin palveluissa. Rakentamisessa kasvuhakuisuus on vähäisintä.

Kasvua yksinyrittäjät tavoittelevat ensisijaisesti etsimällä uusia asiakkaita ja markkinoita. Toinen heille luontainen kasvuväylä on yhteistyö muiden yrittäjien kanssa erilaisten verkostojen kautta. Ainoastaan kolme prosenttia hakee kasvua koneiden ja laitteiden uus- tai korvausinvestointien kautta.
Useimmille pienyrityksille verkostoituminen oman alan toimijoiden kanssa on paitsi keino kasvaa, myös keskeinen osa päivittäistä liiketoimintaa, sillä verkostoitumisesta saatavat hyödyt ovat yksinyrittäjille merkittävät. Suurimmat hyödyt on saatavissa omaan ydinosaamiseen keskittymisestä, tehokkuuden ja joustavuuden lisääntymisestä sekä yhteistyön kautta oppimisesta ja informaation vaihtamisesta.

Yksinyrittäjät ovat myös merkittäviä asiakkaita toisilleen. He tekevät yhteistyötä tyypillisesti 2-3 muun yrittäjän tai yrityksen kanssa ja palveluja ostetaan muilta yrittäjiltä yleisemmin 1000 – 5000 eurolla vuodessa.

Yrittäjän sairastuminen katkaisee monissa tapauksissa yritystoiminnan ainakin väliaikaisesti. Tämän välttääkseen 66 prosenttia yksinyrittäjistä ilmoittaa työskennelleensä viimeisen vuoden aikana sairaana. Vain 22 prosentilla yksinyrittäjistä on henkilö, yleisimmin perheenjäsen tai toinen yrittäjä, joka toimii sijaisena lähinnä lyhyiden poissaolojen aikana.

Yksinyrittäjien tulojen jakauma on suhteellisen lähellä palkansaajien tulojakaumaa. Alimmissa tuloluokissa yksinyrittäjien osuus on kuitenkin palkansaajia suurempi. Yli 40 prosenttia päätoimisista yksinyrittäjistä ansaitsee henkilökohtaisina bruttotuloina alle 2000 euroa kuukaudessa. Itsensä työllistäminen ja yrittäjäriskin kantaminen ei siten monilla yksinyrittäjillä näy tulojen nousuna.

Yrittäjät ovat aktiivisen markkinoinnin kohteena ja häiritsevä tai harhaanjohtava markkinointi on valitettavan yleistä. Vain 19 prosenttia yksinyrittäjistä ei ole kohdannut sellaista kertaakaan kuluvana vuonna. Useita kertoja häiritsevän markkinoinnin kohteeksi on joutunut 55 prosenttia vastaajista ja viikoittain tai vieläkin useammin 10 prosenttia yksinyrittäjistä.
 

Tämän raportin ovat laatineet Timo Lindholm, Petri Malinen ja Eini Lemmelä.
 

 » Yksinyrittäjäkysely 2013 raportti 
 
Lisätietoja:

 

Timo Lindholm
varatoimitusjohtaja
09 22922856
Petri Malinen
ekonomisti
09 22922845
Eini Lemmelä
ympäristöekonomisti
09 22922843