Talouden rakenteita on uudistettava kasvun vauhdittamiseksi | Yrittajat.fi
Yrittäjät > Yrittäjät > Suomen Yrittajat > Yrittajien Edunvalvonta > Suomen Yrittajien Kannanotot

Etsi

Talouden rakenteita on uudistettava kasvun vauhdittamiseksi

Suomen Yrittäjien kannanotto hallituksen puoliväliriiheen 6.3.2017

 

Suomen talous on virkoamassa. Kotitalouksien luottamus omaan sekä kansantalouden tilaan on kohonnut ja yrittäjien näkemykset talouden tilasta ovat parantuneet. Kasvunäkymät ovat vaatimattomat ja julkisen talouden tilanne ei kohene riittävästi. Hallitus ei saavuta työllisyystavoitetta nykyisillä toimenpiteillä ja tehdyillä päätöksillä. Työllisyysastetta voitaisiin nostaa keskipitkällä aikavälillä tuntuvasti, mikäli hallitus tekee rohkeita muutoksia työmarkkinoille. Välttämätöntä olisi paikallisen sopimisen aito lisääminen ja työllistämisen kynnystä alentavat reformit.

Suomen Yrittäjät antaa arvoa monille hallituksen talouspoliittisille päätöksille. Kilpailukykysopimus osaltaan parantaa ulkoista kilpailukykyä. Sote- päätös antaa mahdollisuuden tehokkuuden nostamiselle. Myös uusi hankintalaki, yrittäjävähennys ja laki maksuperusteisesta arvonlisäverotuksesta ovat tärkeitä. Talouskasvun kiihdyttämiseksi hallituksen tulee jatkaa talouden rakenteiden määrätietoista uudistamista.

Ehdotamme seuraavia toimenpiteitä hallituksen puoliväliriiheen:
 

Julkisen talouden sopeuttamista tulee jatkaa

Julkisen talouden pitkään jatkuneen alijäämäisen kehityksen ennustetaan jatkuvan. Julkisen velan määrä nousee ja suhde bruttokansantuotteeseen noussee seuraavien muutaman vuoden aikana. Ikärakenteestamme johtuen 2020-luvulla julkisiin menoihin kohdistuu lisäyspaineita. Talouskriisien ennustaminen on mahdotonta, mutta on mahdollista, että seuraavan vuosikymmenen aikana kohtaamme talouskriisin. Alhaisen kasvun ja lisääntyvien menopaineiden hallinta tulee olemaan hankalaa.

Hallituksen tulisi jo tällä kaudella aloittaa järjestelmällinen julkisten menojen ja verotukien arviointi. Julkisten menojen karsiminen ei ole poliittisesti helppoa. Olisi kuitenkin syytä arvioida menoja talouskasvun kannalta.

Kaikki julkiset menot eivät ole välttämättömiä. Suomen Yrittäjien tavoitteena on julkisten palvelujen tehokkuuden ja laadun parantaminen. Tästä hyötyisi koko kansakunta. Tällä hetkellä yksityisen sektorin toimintaa tai markkinoille pääsyä on rajoitettu tai jopa kokonaan estetty joillakin aloilla. Esimerkiksi julkisen sektorin infrahankkeissa ja niiden ylläpidossa olisi tehostamista, samoin esimerkiksi kuntien ruokahuollossa tai vapaa-ajan palveluissa.

Tulee aloittaa julkisten menojen ja verotukien karsiminen siten, että tämän hallituskauden aikana päätetään noin miljardin euron lisäleikkauksista. On järkevää laatia lista menoista ja tuista, joiden taloudellinen vaikutus on rajallinen tai jopa negatiivinen. Esimerkkejä näistä ovat kilpailua vääristävät energiatuet sekä muut yritystuet sekä julkiseen infraan liittyvät asiat. Lisäksi pitää kriittisesti tarkastella hallintoa sekä kulttuuri- ja vapaa-ajan toimintoja.
 

Yritysrahoitusta on syytä monipuolistaa

Finanssikriisin jälkeen pankkien sääntelyä on lisätty voimakkaasti. Pk-yritysten kasvun turvaamiseksi tulee yritysrahoitusta monipuolistaa. Riskirahoituksen lisääntymistä haittaa rahoitusmarkkinoiden poukkoileva sääntely. Verotuksen monimutkaisuus ja ennakoimattomat muutokset heikentävät tilannetta. 

Pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen rahoituksen turvaamiseksi tulee sujuvoittaa sääntelyä. Erityisesti verosääntelyn osalta tulee varmistaa johdonmukaisuus, ennakoitavuus ja tasapuolisuus. Esimerkiksi säätiöillä ja muilla yleishyödylliset yhteisöillä tulisi olla mahdollisuus osallistua pk-yritysten rahoitukseen.

Euroopan komissio on antanut uusia sääntelyehdotuksia, joilla voi olla merkittäviä vaikutuksia pankkien toimintaedellytyksiin pk-yritysten rahoituksessa. Yritysrahoituksen monipuolistamisesta huolimatta on välttämätöntä huolehtia pankkien toimintaedellytyksistä yritysrahoituksessa. Merkittävä osa pk-yrityksistä tulee jatkossakin toimimaan pankkirahoituksen avulla. Tämän varmistamiseksi eurooppalaista sääntelyä tulee kehittää ja kansallista ylisääntelyä välttää.
  

Liikenneverkon kehittämiseen tulee panostaa

Hallitus on tehnyt hyviä linjauksia liikenteen palvelujen uudistamisen ja teknologiamurroksen huomioimisessa. Teknologian ja palvelujen kehityksestä huolimatta tarvitaan kunnollisia väyliä. Uusia avauksia tieverkon parantamiseksi tulee tehdä. Pelkona on, etteivät nykyiset varat riitä ylläpitämään ja kehittämään Suomen liikenneinfrastruktuuria. On tehtävä laaja parlamentaarinen selvitys, jossa tarkasteltaisiin, miten turvata kestävä rahoitus liikenneverkon perusväylänpidolle ja verkon kehittämiseen tarvittavien investointien takaamiseksi sekä tarkastella liikenneinfrastruktuurin tulevia tarpeita ja toimivuutta yritysten toimintaedellytyksiä silmällä pitäen.
 

Yritysten riskinottohalua ja –kykyä lisää veromuutoksin

Talouskasvun vuoksi on välttämätöntä kannustaa riskin ottamiseen. Riski tulee huomioida myös verotuksessa. VM:n verotyöryhmän julkistamia osinkoverotuksen muutosehdotuksia ei tule toteuttaa, sillä muutokset heikentäisivät merkittävästi yrittäjyyden, kasvun ja työllistämisen kannusteita. Investointeja, kasvua ja työllistämistä miettiessään yrittäjän tulee voida luottaa, että talous- ja veropolitiikka tukevat yritystoimintaa. Uudistusten yritysvaikutukset on siksi selvitettävä huolellisesti.

Yhteisöverotuksen taso on tällä hetkellä tyydyttävä, mutta rakenne ei kannusta riittävästi kasvuun. Pelkkä yhteisöveron alentaminen esimerkiksi 17 - 18 prosenttiin ei olisi riittävä investointien aikaansaamiseksi. On myös esitetty, että yhteisöverolla olisi suurempi vaikutus investointeihin kuin osinkoverotuksella. Yrittäjillä näin ei ole. Yritys on perustettu tuottamaan tuloa omistajalleen, ja yrityksen ja omistajan kokonaisverotus on ratkaiseva. 

Monella pienyrityksellä on ongelmana, että yrityksen käyttöpääoma menee veroihin, eikä yritys kykene kasvamaan niin paljon kuin haluaisi. Yrityksillä pitäisi olla mahdollisuus varautua kasvuun siten, että tulosta voi siirtää esimerkiksi varaukseen investointeja ja käyttömenoja varten. Verotuksen myöhentäminen ei vähennä verokertymää pysyvästi, koska kyse on tulon jaksotuksesta. Veropohjan tulee muutoin edelleen olla laaja ja verokantojen matalia. Laajasta veropohjastakin tulee kuitenkin voida poiketa, kun tarvitaan investointeja ja kasvua.

Hallituksen tulee tehdä päätös verotuksen myöhentämiseksi ensi vaiheessa varauksella. Joustavalla varauksella haetaan yrityksille tarpeellista käyttöpääomaa. Kun yritys tekee tuloksesta esimerkiksi 20-25 prosentin varauksen, verotusta voidaan lykätä ja purkaa varausta joustavasti investointeihin, palkkoihin, tuotekehityskuluihin ja muihin kuluihin. Joustava varaus on hyödyllinen myös tappiontasauksen täydentäjänä. Kun varaus tehdään, sitä ei pidä rahoittaa korottamalla muita veroja, koska se söisi varauksen tuoman kasvunosteen. Selvitysten mukaan 20 prosentin varaus maksaisi käyttöönottovaiheessa valtiolle noin 550-650 miljoonaa euroa, mutta pidemmällä aikavälillä uudistus lisää verotuloja kasvun myötä.

Arvonlisäverokantoja ei tule korottaa, sillä korotus haittaisi kasvua, joka on edelleen vahvasti kotimarkkinavetoista. Hallituksen tulee selvittää myös mahdollisuus nostaa arvonlisäverollisen toiminnan raja 20 000 euroon ja liukuvan huojennuksen raja 50 000 euroon. Näin poistetaan yrittäjyyden ja kasvun esteitä, jotka johtuvat ahtaasta verollisen toiminnan rajasta. Liukuva huojennusalue tulee säilyttää myös rajaa nostettaessa. Arvonlisäveron alarajan korotus kannustaisi pienyrittäjyyteen, joka kasvaa, koska työmarkkinoilla ei ole kyetty toteuttaman riittäviä joustoja. Muutos keventäisi arviomme mukaan pienyritysten alv-taakkaa noin 160 miljoonalla eurolla ja helpottaisi noin 200 000 pienintä toimijaa.
 

Paikallisessa sopimisessa pitää päästä eteenpäin

Suomen työehtojen sääntelyjärjestelmä on joustamaton ja sisältää vain vähän mahdollisuuksia sopia toisin lain säännöksistä ja työehtosopimusten määräyksistä. Lisäksi työnantajaliittoon kuulumattomille järjestäytymättömille yrityksille on asetettu olennaisesti tiukemmat sopimissäännöt kuin järjestäytyneille. Paikallista sopimista on edistettävä hallitusohjelman mukaisesti. Työpaikkasopimisen lisäämiseksi ja työllistämisen kynnyksen alentamiseksi työmarkkinajärjestelmää voidaan uudistaa seuraavasti:

  1. Käydään läpi keskeinen työlainsäädäntö ja arvioidaan mahdollisuus lieventää sääntelyn pakottavuutta ja lisätä sopimisen vapautta. Työpaikkasopiminen ei voi aidosti lisääntyä ilman lainsäätäjän omia työlainsäädäntöön kohdistuvia toimenpiteitä, joilla toisin sopimisen mahdollisuutta säännöksistä lisätään.
     
  2. Modernisoidaan suomalainen yleissitovuusjärjestelmä siten, että se rajataan koskemaan vain työehtosopimuksen vähimmäispalkkaa. Muilta osin palkkauksessa noudatetaan sopimusvapauden periaatetta ja markkinaehtoisuutta sekä työajoissa työlainsäädäntöä; tai vaihtoehtoisesti annetaan lainsäädännöllä mahdollisuus poiketa yrittäjän ja työntekijöiden valitseman edustajan tai koko henkilöstön kesken tehdyllä sopimuksella yleissitovan työehtosopimuksen määräyksistä; perälautana pakottava työlainsäädäntö ja työehtosopimuksen mukainen palkan vähimmäistaso. Mikäli paikallista sopimista voidaan näin edistää, lisätään tietyn kokoisissa yrityksissä henkilöstön osallistumista yritysten päätöksentekoon.
     
  3. Alennetaan henkilöperusteisen irtisanomisen kynnystä enintään 10 henkilöä työllistävissä yrityksissä työllistämisen helpottamiseksi.
     

Yrittäjän sairausajan toimeentulon turvaaminen

Yrittäjä on aina työkyvyttömyytensä ensimmäiset neljä päivää omalla vastuulla poissa työstä ja ilman toimeentuloa, sillä sairauspäivärahaa maksetaan vasta viidennestä päivästä. Yrittäjälle riski lyhyen sairauden pitkittymisestä ja terveyden menettämisestä on suuri. Suomen Yrittäjien kyselyn (2016) mukaan lähes 72 prosenttia vastaajista on harjoittanut yritystoimintaa sairaana viimeisen 12 kuukauden aikana, joka viides jopa yli 10 päivää. Yrittäjän sairaus voi kaataa koko yrityksen ja työpaikkoja.

Yrittäjien mahdollisuutta jäädä sairauslomalle tulee edistää siten, että omavastuuaika sairauspäivärahassa lyhennetään sairastumispäivään. Suomen Yrittäjien arvion mukaan muutoksesta aiheutuvat lisäkustannukset sairausvakuutusjärjestelmälle olisivat enimmillään noin 10 miljoonaa euroa. Muutos vähentäisi riskiä yrittäjien työkyvyttömyysjaksojen pitkittymisestä ja työkyvyn menettämisestä. Tästä tulisi yhteiskunnalle mittavia säästöjä.
 

Omistajanvaihdosten edistäminen ja yritysmarkkinoiden synnyttäminen

Uusien yrittäjien löytyminen jo toiminnassa oleviin yrityksiin on tärkeää koko Suomelle. Seuraavan kymmenen vuoden kuluessa omistajanvaihdostilanteeseen tulee noin 60 000 yritystä, joissa työskentelee noin 250 000 henkilöä. Toteutumaton omistajanvaihdos vaarantaa moninkertaisesti työpaikkoja välillisten vaikutusten vuoksi. Omistajanvaihdosten sujuvuutta voidaan edistää hyvällä talous- ja yrittäjäpolitiikalla. On tarpeen toteuttaa mm. seuraavat toimet, jotka vaikuttavat omistajanvaihdosten edellytyksiin:

  • Yrityksen työntekijöille, jotka siirtyvät yrityksensä omistajiksi, tehdään mahdolliseksi hankkia yritysosakkeita muita sijoittajia alemmalla arvostuksella ilman veroseuraamuksia.
     
  • Finnveran riittävät toimintaedellytykset omistajanvaihdosten rahoittajana turvataan.

 
Kasvuyrittäjyyttä ja pk-yritysten kansainvälistymistä tuettava

Kestävä kasvu edellyttää, että yhteiskunta tukee uuden teknologian ja uusien palveluiden käyttöönottoa. Julkisen TKI-järjestelmän vastuulla on, että uudistamisen edellyttämä osaaminen on helposti käytettävissä ja saatavissa pk-yrityksissä. Niiden mahdollisuuksia osallistua tutkimukseen ja tuotekehitykseen on vahvistettava kilpailukyvyn ja tuottavuuden vuoksi.

Tekes on rakentanut pk-yritysten tarpeista lähtevän rahoituspaketin innovaatiotoiminnan, digiosaamisen ja viennin edistämiseen. Nämä palvelut jatkuvat kokeiluluontoisesti 30.6.2017 asti. Kansainvälistymisen edistämisresurssien riittävyyteen on syytä kiinnittää huomiota. Resurssit on kohdennettava tehokkaasti pienten, kansainvälistymispotentiaalia omaavien yritysten tukemiseen. Kasvuyrittäjyyden ja pk-yritysten kansainvälistymisen tukemiseksi toteutetaan seuraavat toimet:

  • Julkista avustusmuotoista TKI-rahoitusta lisätään purkamalla jo sovittuja leikkauksia. Lisäystarve on noin 100 miljoonaa euroa. Rahoitus tulee ohjata TEKESille, josta innovaatiokentän muut toimijat, kuten VTT ja yliopistot, saavat kohdennettua resursseja yhteistyöhön pk-sektorin kanssa.
     
  • Tällä hetkellä osa palveluista – kuten innovaatioseteli – ei ole yli 100 000 toiminimiyrittäjän ulottuvilla. Kasvuyrityspalvelut mahdollistetaan myös rahoituskriteerit täyttäville toiminimiyrittäjille sekä puretaan muutkin rajoitukset, jotka estävät pieniltä yrityksiltä tuen saannin pelkästään niiden organisaatiomuodon tai vähäisen liikevaihdon johdosta.
     
  • Tutkimuksen keinoin edesautetaan uuden yrittäjyyden ja olemassa olevan yritystoiminnan uusiutumista. Vaikuttavuuden lisäämiseksi korkeakoulujen tulee panostaa yhdessä tekemiseen, vuorovaikutukseen ja osaaviin, elinkeinoelämää tunteviin ihmisiin.

 

Sääntelyn järkeistämisen kunnianhimoa on lisättävä

Hallitus on työskennellyt aktiivisesti sääntelyn järkeistämiseksi. Vaikuttavimmat hankkeet ovat olleet kauppojen aukiolosääntelyn kumoaminen ja liikennepalveluita koskeva kokonaisuudistus. Hallitus on myös sitoutunut pilotoimaan yksi sisään, yksi ulos –menetelmää, joka tarkoittaa, että jos uusia velvoitteita säädettäessä aiheutuu uusia kustannuksia, on vastaava kustannussäästö saatava aikaan toisaalla.

Sääntely-ympäristön järkeistämistä on jatkettava määrätietoisesti. On haettava keinoja, joilla koko sääntelyjärjestelmää saadaan parannettua pysyvästi. Yrittäjille raskaimpia sääntelyn osa-alueita ovat verotukseen, taloushallintoon, työnantajatoimintaan ja ympäristön käyttöön liittyvät kysymykset. On käynnistettävä monivuotinen projekti, jolla on seuraavat tavoitteet:

  • Asetetaan tavoitteeksi sääntelystä yrityksille aiheutuvien noudattamiskustannusten vähentäminen 25 prosentilla seuraavien viiden vuoden aikana. 
  • Yksi sisään, yksi ulos –mallin pilotoinnin jälkeen laajennetaan malli koskemaan kaikkea säädösvalmistelua vuoden 2018 alusta lähtien.
  • Otetaan säädösvalmistelussa käyttöön pk-yritystesti.