Suomen Yrittäjien liittokokouksen kannanotto sote- ja maakuntauudistukseen | Yrittajat.fi
Yrittäjät > Yrittäjät > Suomen Yrittajat > Yrittajien Edunvalvonta > Suomen Yrittajien Kannanotot

Etsi

Suomen Yrittäjien liittokokouksen kannanotto sote- ja maakuntauudistukseen

Sosiaali- ja terveyspalvelu- ja maakuntauudistus vaikuttaa kaikenkokoisiin yrityksiin kaikilla toimialoilla. Kuntien ja valtion aluehallinnon yhdistyessä syntyy mahdollisuus tehostaa yrityksille suunnattuja palveluita. Samalla kunnissa vapautuu energiaa entistä paremman elinkeinopolitiikan tekemiseksi. On varmistettava, että kuntien ohella myös maakunnilla on riittävät intressit ja resurssit huolehtia yritysten palveluista. Uudistuksen yhteydessä on luotava yhden luukun palvelumalli kaikille yrityspalveluille.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen on välttämätöntä sekä julkisen talouden kestävyyden että kansalaisten peruspalvelujen näkökulmasta. Jos sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksia ei pystytä hillitsemään, on verorasitus vaarassa kasvaa niin, että se tukahduttaa yrittäjyyden edellytykset kilpailukyvyn rapistumisen kautta.

Hallituksen sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta ja saatavuutta sekä hillitä kustannuksia. Suomen Yrittäjät jakaa tavoitteet. Niitä ei kuitenkaan saavuteta pelkästään hallintorakenteita muuttamalla. Tarvitaan rohkeaa toimintatapojen uudistamista, mikä on mahdollista vain avoimen kustannus- ja laatuvertailun sekä terveen kilpailun avulla.
 

Valinnanvapaus on sote-uudistuksen tärkein elementti

Sote-uudistuksen tärkein elementti on valinnanvapaus. Suomen valinnanvapausmallin tavoitteena tulee olla ”enemmän terveyttä samalla rahalla”. Valinnanvapaus pitää toteuttaa kattavasti ja laajana, jotta asiakkaan vaikutusvalta häntä koskeviin palveluihin kasvaa. Hallituksen on pidettävä kiinni linjauksesta, jonka mukaan valinnanvapauden tulee olla pääsääntö perustason palveluissa ja sitä tulee soveltuvin osin hyödyntää erikoistason palveluissa.

Valinnanvapauden piiriin kuuluvat palvelut tulee määritellä ja päättää kansallisesti. Maakunnille ei tule antaa omaa päätösvaltaa siitä, millä mallilla tai miten laajana ne toteuttavat valinnanvapauden.

On erittäin tärkeää huolehtia mahdollistavan toimintaympäristön luomisesta. Lähtökohtaisesti luvan toimia sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluntuottajana tulee riittää valinnanvapausmarkkinoilla toimimiseksi. Tulee huolehtia myös siitä, että markkinoille pääsemiseksi ei aseteta kohtuuttomia vaatimuksia. Maakunnan pitää huolehtia, että valinnanvapaus toteutuu ja että alueella on riittävästi eri palveluntuottajia.
 

Valinnanvapauden mahdollistettava pk-yritysten toiminta

Maan hallituksen tulee pitää kiinni linjauksestaan, jonka mukaan valinnanvapausjärjestelmä luodaan niin, että uusien toimijoiden ja pk-yritysten mahdollisuudet tarjota palveluita turvataan. Valinnanvapausmalli tulee laatia niin, että se vahvistaa kotimaista yrittäjyyttä ja antaa ammatinharjoittajille, yksiyrittäjille ja pk-yrityksille tilaa toimia.

Valinnanvapausmallin tulee olla kaksivaiheinen. Ensimmäisellä valinnanvapauden kehällä asiakas valitsee peruspalveluidensa tuottajan. Tämän valinnan asiakas tekee jo ennen kuin hänellä on palvelujen tarvetta. Palveluntuottaja saa listautumisen myötä perusrahoituksen, jolla hänen tulee tuottaa asiakkaalle peruspalvelupaketin.

Peruspalvelupaketin tulee olla suppea ja sisältää vain käytetyimmät palvelut, jotta

  • asiakkaan valinnanvapaus on mahdollisimman laaja
  • myös pienemmän asukasmäärän alueille syntyy useita erilaisia peruspalvelujen tuottajia
  • kotimaiset pk-yritykset voivat toimia peruspalvelujen tuottajina

Kun asiakkaalle syntyy tarve peruspalveluihin kuulumattomiin, mutta valinnanvapauden piiriin kuuluviin lisäpalveluihin, hakee peruspalvelujen tuottaja asiakkaalle tarvittaviin palveluihin oikeuttavan palvelu- tai asiakassetelin. Asiakas saa valita uudelleen juuri tuon palvelun tuottajan.

Palvelu- tai asiakassetelijärjestelmä mahdollistaa

  • yksinkertaisten ja paljon käytettyjen palvelujen kohdalla palveluseteliprosessin automatisoinnin
  • järjestäjän viranhaltijapäätöksenä tekemän palvelutarvearvioinnin
  • pk-yrittäjyyden ja itsenäisten ammatinharjoittajien toiminnan
  • palvelujen tuotteistamisen palveluketjuiksi ja yhtenäisen kustannuslaskennan
  • avoimen vertailun, seurannan ja kehittämisen sähköisen järjestelmän tuottaman tiedon myötä
     

Erikoistason palveluihin monituottajamalli ja avoin kustannusvertailu

Maakunnan pitää järjestää myös valinnanvapauteen kuulumattomat palvelut monituottajamallilla siten, että mahdollisimman laajasti hyödynnetään yksityisen sektorin tuottamia palveluita ja palveluseteliä. Monituottajamallilla sekä laadun ja kustannusten avoimella vertailulla voidaan varmistaa yhteisten veroeurojen tehokas ja laatutietoinen käyttö.