Työmarkkinat uudistettava – luodaan uusia työpaikkoja | Yrittajat.fi
Yrittäjät > Yrittäjät > Suomen Yrittajat > Yrittajien Edunvalvonta > Suomen Yrittajien Kannanotot

Etsi

Työmarkkinat uudistettava – luodaan uusia työpaikkoja

Suomen Yrittäjien liittokokouksen kannanotto 2014

 

Suomalaiset työmarkkinarakenteet ovat merkittävältä osaltaan poikkeuksellisen jäykät. Työmarkkinoiden pelisääntöihin ei ole tehty uudistuksia, jotka lisäisivät yritysten uskallusta palkata uusia työntekijöitä. Suomalaisten yritysten kilpailukyky on heikentynyt ja työttömyys on kasvanut.

Suomalaisen työn kilpailukyvyn parantaminen edellyttää työmarkkinajärjestelmän rohkeata uudistamista. Tulevan hallituksen on otettava itselleen vastuu työelämän sääntöjen kehittämisestä. Hallituksen on käynnistettävä suomalaisen työmarkkinajärjestelmän uudistaminen. Keskeiseksi tavoitteeksi on asetettava työpaikkatason sopimismahdollisuuksien lisääminen lainsäädännön muutoksilla.
 

Julkista sektoria pienennettävä — turvataan kansalaisten hyvinvointi

Liian korkea julkisten menojen taso jarruttaa talouden kasvua ja heikentää kansalaisten hyvinvoinnin perustaa. Julkiset menot ovat paisuneet kymmenessä vuodessa kestämättömälle tasolle. Niiden osuus on noussut miltei 60 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Julkisen talouden tasapainotus vaatii rakenteellisia toimia, sillä näköpiirissä oleva talouskasvu ei yksin riitä palauttamaan tasapainoa. On käännettävä talouspolitiikan suunta ja ratkaistava julkisen talouden kestävyysongelma. Julkisen talouden osuus taloudesta on pienennettävä takaisin alle 50 prosenttiin. 

Erityisen tärkeää on lisätä työn tuottavuutta julkisissa palveluissa. Tämä edellyttää yritysten ottamista laajemmin mukaan palvelutuotantoon tehostamaan toimintaa ja kannustamaan innovaatioihin. Kuntien ja valtion tehtäviä ja velvoitteita pitää karsia ja palveluita organisoida uudestaan. Julkisen sektorin tehtävä on edistää markkinoiden toimintaa, se ei saa aiheuttaa omalla toiminnallaan kilpailun vääristymistä.
 

Verotuksen kannustavuutta lisättävä — tuetaan yritysten menestymistä

Verojen korottamista ei voi enää jatkaa, koska verotuksen kiristäminen vahingoittaa kasvua ja työllisyyttä. Julkisen sektorin pienentäminen antaa tilaa alentaa verotuksen tasoa.

Verotusta on kehitettävä tukemaan yritysten kasvua, kehittämistä, työllistämistä ja investointeja. On selvitettävä mahdollisuus myöhentää yritykseen jäävän tulon verotusta. Verotuksen on mahdollistettava joustavat sukupolven- ja omistajanvaihdokset. Samalla on huolehdittava yrityksen omistajien verotuksen kannustavuudesta. Pienyrityksiä on kannustettava kasvuun uudenlaisella yrittäjävähennyksellä.
 

Yksinyrittäjien asemaa parannettava — mahdollistetaan yrittäjänä  pärjääminen

Yksinyrittäjien määrän lisääntyminen kymmenillä tuhansilla on merkittävin työmarkkinoittemme rakennemuutos. Heidän osuutensa on jo 65 prosenttia kaikista yrityksistä. Yksinyrittäjät työllistävät itsensä ja verkostoitumisen kautta luovat taloudellista aktiviteettia ympäröivään yhteiskuntaan.

Yksinyrittäjien asema ja olosuhteet on otettava paremmin huomioon yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. On otettava niin sanottu pienet ensin –periaate yrityslainsäädännön lähtökohdaksi, jotta sääntelykuorma on kohtuullinen yritysten valtaenemmistölle. On huolehdittava verotuksen kannustavuudesta myös pienimpien yritysten kohdalla. On jatkettava yrittäjän sosiaaliturvan puutteiden korjaamista. On myös madallettava työntekijän palkkaamisen kynnystä.
 

Turhasta sääntelystä luovuttava — annetaan tilaa yrittäjyydelle ja luovuudelle

Menestyvä yrittäjyys ja kansalaisten hyvinvointi tarvitsevat kilpailukykyisen, toimintamahdollisuuksia tarjoavan lainsäädäntöympäristön. Hyvällä ja oikein kohdennetulla sääntelyllä annetaan tilaa luovuudelle, yrittäjyydelle, työnteolle ja aktiiviselle kansalaisuudelle. Nyt sääntelyn määrä on karannut käsistä ja laatu heikentynyt. Tuloksena on ollut ylimääräisiä kustannuksia ja riskejä, jotka heikentävät yrittäjyyden yleisiä edellytyksiä.

Yrityksiä rasittavan sääntelyn määrän hillitseminen edellyttää selvää poliittista linjausta. Lainsäädännön keskeiseksi tehtäväksi on määriteltävä yrittäjyyden vahvistaminen. Tarvittaessa muiden yhteiskunnallisten tavoitteiden on joustettava, sillä hyvinvointi syntyy kannattavien yritysten jatkuvasta menestyksestä. Ei riitä, että parannetaan kansallista lainsäädäntöä. Lisäksi on tavoiteltava kilpailuetua aina, kun Suomi osallistuu EU:n lainsäätämistyöhön.