Työehtosopimuksiin tarvitaan palkkamalttia ja joustavuutta | Yrittajat.fi
Yrittäjät > Yrittäjät > Suomen Yrittajat > Yrittajien Edunvalvonta > Suomen Yrittajien Kannanotot

Etsi

Työehtosopimuksiin tarvitaan palkkamalttia ja joustavuutta

Suomen Yrittäjien hallituksen työvaliokunnan kannanotto 3.10.2017

Monet työntekijä- ja työnantajaliitot neuvottelevat paraikaa työehtosopimuksista. On välttämätöntä yritysten kilpailukyvyn ja työllisyyden kannalta, että työehtosopimuksissa edistetään merkittävällä tavalla paikallista sopimista ja yleiskorotukset ovat mahdollisimman pieniä.

Maailman talousfoorumin WEF:n juuri julkaisema kilpailukykyvertailu osoittaa, että palkanmuodostus on Suomessa edelleen maailman jäykintä. Suomi on koko vertailun viimeinen, sijalla 137, palkanmuodostuksen joustavuudessa. WEF:n vertailu kertoo, että toistaiseksi liitot eivät ole kyenneet parantamaan Suomen asemaa palkanmuodostukseen liittyvissä asioissa.

Tämä kertoo karulla tavalla suomalaisen työmarkkinajärjestelmän valuvioista. Avoimen talouteen ei sovi keskitetty sopiminen. Työehdoista pitää sopia mahdollisimman laajalti yrityksissä, jotka kohtaavat kukin eri tavalla kansainvälisen kilpailun. Paras olisi, että laissa tai liittojen välillä sovittaisiin vain minimipalkat, ja kaikki muu sopiminen olisi mahdollista työpaikoilla, jos sitä siellä halutaan.

Kun avoimen talouden edellyttämä työpaikkasopiminen etenee tuskallisen hitaasti liittojen kautta, on tärkeää avata tilaa yrityskohtaiselle sopimiselle lakitietä. Yrityksille pitää antaa mahdollisuus sopia toisin kuin työehtosopimuksiin on kirjattu. Tämä on tehtävä tavalla, joka ei syrji ketään. Hallituksen pitää toteuttaa tältäkin osin oma ohjelmansa eikä jäädä työmarkkinaosapuolten vangiksi.

Suomen nykyinen sopimismalli kumpuaa suljetun talouden ajalta. Korkea työttömyys, pitkään vallinnut heikko talouskehitys ja työllisyysasteen hidas paraneminen kertovat sen heikkouksista. Se on vääränlaista sopimista avoimen talouden Suomessa.

Järjestelmä on huono, jos samalla ei ole mahdollisuutta sopia yrityskohtaisesti toisin kuin työehtosopimuksissa lukee. Yritysten erot toimialojen sisällä ovat suuria. Yksi ratkaisu on suurelle osalle väärä tai tarjoaa liian vähän mahdollisuuksia joustaa. Myös alakohtaiset erot ovat suuria.

Elinkeinoelämän EK lopetti viime vuonna aivan oikein keskitetyn sopimisen. Vastuu siirtyi liitoille. Liittojen sopiminen on yritysten näkökulmasta kuitenkin lähes yhtä keskitettyä. Vaikuttaa, että vientiliittovetoinen sopiminen on keskitettyä sopimista uusissa vaatteissa.

Tarvitaan radikaali muutos kohti hajautettua työpaikkakohtaista sopimista, joka mahdollistaa jokaisessa yrityksessä sen tilanteeseen sopivan mallin. Pitää muistaa, että jopa 62000 yritystä harjoittaa vientiä tai toimii muuten maailmalla. Myös useimmat kotimarkkinayritykset kohtaavat kansainvälisen kilpailun.

Avoimessa taloudessa yritykset hakevat joustoja tavalla tai toisella. Tällä hetkellä se tapahtuu yrittäjyyden ja vuokratyövoiman kasvun, harmaan sopimisen ja maasta muuttamisen kautta. Joillekin yrityksille nämä sopivat mutta monille ei. Siksi Suomen työllisyys on kilpailijamaita heikompi.