Työlainsäädännön muutokset 2017 | Yrittajat.fi
Yrittäjät > Yrittäjät > Yrittajan Abc > Tyonantajan Abc > Ajankohtaista

Etsi

Työlainsäädännön muutokset 2017

Vuonna 2017 tulee voimaan useita työlainsäädännön muutoksia. Tälle sivulle on koottu tietoa näistä muutoksista ja niiden voimaantulosta.  Lainsäädäntömuutokset perustuvat hallitusohjelman toteuttamiseen ja osin myös kilpailukykysopimukseen. Suurin osa muutoksista tulee voimaan 1.1.2017. Näitä muutoksia ovat:

  • koeajan pidentyminen
  • takaisinottovelvoitteen keston lyhentyminen
  • määräaikaisen sopimuksen tekeminen pitkäaikaistyöttömän kanssa
  • työnantajan sivukulut
  • muutosturvan ja työterveyshuollon laajentuminen

Perhevapaakustannuksien korvausta koskeva sairausvakuutuslain muutos tulee voimaan 1.4.2017.

 

Hallitusohjelmaan perustuvat työsopimuslain muutokset

Koeaika pitenee

Koeaikaa pidennetään neljästä kuukaudesta kuuteen kuukauteen. Jos työntekijä on koeaikana ollut työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työstä, työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30 kalenteripäivää kohden. Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa pidennyksineen olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta, kuitenkin enintään kuusi kuukautta.

Pidennyksen toteuttaminen käytännössä

Kalenteripäivien ei tarvitse kertyä yhdenjaksoisesta poissaolosta, vaan työkyvyttömyydestä tai perhevapaista johtuvat poissaolopäivät lasketaan yhteen. Päiviä, joina työntekijä on ollut työkyvyttömyydestä tai perhevapaasta riippumatta töissä, ei huomioida.

Koeaika ei pitene automaattisesti, vaan työnantajan on ilmoitettava koeajan pidentämisestä työntekijälle ennen koeajan päättymistä.

  • Esimerkki: Koeaika on alkanut 15.2.2017 ja päättyy 14.8.2017. Työntekijä on ollut koeajalla poissa työstä sairauden vuoksi 29 kalenteripäivää. Työnantajalla ei ole oikeutta pidentää koeaikaa. Jos työntekijä on ollut poissa 30 kalenteripäivää, työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa kuukaudella 14.9.2017 saakka. Tällöin työnantajan on ilmoitettava asiasta työntekijälle viimeistään 14.8.2017.

Kalenteripäiviä laskettaessa huomioidaan kaikki työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoon sisältyvät kalenteripäivät, mukaan lukien vapaapäivät.

  • Esimerkki: Työntekijä tekee viisipäiväistä viikkoa. Hän on sairauden vuoksi poissa työstä torstain ja tiistain välisen ajan ja palaa työhön keskiviikkona. Kalenteripäiviä kertyy kuusi kappaletta. Jos työntekijä olisi poissa maanantaista perjantaihin eli ”koko viikon” palaten töihin seuraavana maanantaina, kalenteripäiviä kertyisi seitsemän.

Työnantajalla on mahdollisuus pidentää koeaikaa vain sellaisten työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoon sisältyvien kalenteripäivien perusteella, jotka kohdistuvat koeajalle.

  • Esimerkki: Koeaika on alkanut 15.2.2017 ja päättyy 14.8.2017. Työntekijä on ollut poissa työstä työkyvyttömyyden vuoksi 20.7.–21.8.2017 eli yhteensä 33 päivää. Koska työkyvyttömyysjaksosta koeaikaan kohdistuu kuitenkin vain 27 kalenteripäivää, työnantajalla ei ole oikeutta pidentää koeaikaa.

Koeajan pidentäminen on siten mahdollista vain, jos työkyvyttömyydestä tai perhevapaista johtuvia poissaoloja on alun perin sovitulla koeajalla vähintään 30 kalenteripäivää. Mikäli näin on, koeaikaa voidaan pidentää uudelleen, jos työntekijän työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyviä kalenteripäiviä kertyy toiset 30 kappaletta.

  • Esimerkki: Koeaika on alkanut 15.2.2017 ja päättyy 14.8.2017. Työntekijä on ollut koeajalla poissa työstä sairauden vuoksi 58 kalenteripäivää. Koska 30 kalenteripäivää täyttyy, työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa kuukaudella 14.9.2017 asti ilmoittamalla tästä työntekijälle viimeistään 14.8.2017. Työntekijän työkyvyttömyys jatkuu ”pidennetyn koeajan” aikana vielä kaksi kalenteripäivää (58 + 2). Koska toiset 30 kalenteripäivää täyttyy, työnantajalla on jälleen oikeus pidentää koeaikaa yhdellä kuukaudella 14.10.2017 asti ilmoittamalla tästä työntekijälle viimeistään 14.9.2017.

Pidemmissä poissaoloissa voidaan lähteä siitä, että työnantaja ilmoittaa koeajan pidentymisestä ottaen huomioon poissaolon arvioidun keston. Hallituksen esitys on tältä osin epäselvä, mutta säännöstä ei ole perusteltua tulkita niin, että työnantaja joutuisi ilmoittamaan koeajan pidentymisestä aina 30 päivän välein tilanteissa, joissa on etukäteen tiedossa poissaolon arvioitu kesto.

  • Esimerkki: Koeaika on alkanut 1.1.2017 ja päättyy 30.6.2017. Työntekijä ilmoittaa jäävänsä perhevapaalle 30.3.2017 alkaen 30.1.2018 saakka (n. 10 kk). Edellä mainittuun ajanjaksoon sisältyy kymmenen täyttä 30 kalenteripäivän jaksoa. Näin ollen työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa kymmenellä kuukaudella 30.4.2018 asti. Tästä on ilmoitettava työntekijälle viimeistään 30.6.2017 eli ennen alkuperäisen koeajan päättymistä. 

Mikäli työntekijä palaa perhevapaalta ilmoittamaansa aikaisemmin, on tämä huomioitava määritettäessä koeajan päättymistä.

Varsin monimutkaiselta vaikuttava sääntely voidaan tiivistää nyrkkisäännöksi: koeaika jatkuu työntekijän palattua töihin yhtä monella kuukaudella kuin työntekijä on ollut poissa työstä sairauden tai perhevapaiden vuoksi. Käytännön soveltamistilanteessa on päivät kuitenkin laskettava tarkasti. Lisäksi työnantajan on muistettava ilmoittaa koeajan pidentymisestä.

Koeajan pidennyksen voimaantulo

Uutta koeaikaa sovelletaan 1.1.2017 tai sen jälkeen tehtäviin työsopimuksiin. Koeajasta on aina erikseen sovittava. 

Muutoksella ei ole vaikutusta työehtosopimuksiin perustuviin lyhyempiin koeaikoihin. Toisin sanoen, jos työehtosopimuksessa on sovittu lyhyemmästä koeajasta, sitä on noudatettava.

Takaisinottovelvollisuuden kesto lyhenee

Takaisinottovelvollisuuden sisältö

Työnantajan on tarjottava työtä tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä irtisanomalleen työntekijälle, jos hän tarvitsee työntekijöitä työsuhteen päätyttyä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä on tehnyt.

Työnantaja täyttää takaisinottovelvollisuutensa siten, että hän tiedustelee työ- ja elinkeinotoimistolta, onko aiemmin irtisanottu työntekijä työnhakijana. Jos on, työtä on ensisijaisesti tarjottava hänelle.

Takaisinottovelvollisuuden kesto

Työnantajan takaisinottovelvollisuus tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä irtisanottua työntekijää kohtaa lyhenee neljään kuukauteen. Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä sen päättymiseen mennessä vähintään 12 vuotta, takaisinottovelvollisuuden pituus on kuitenkin kuusi kuukautta.

Muutoksen voimaantulo

Uusi lyhyempi takaisinottovelvollisuus koskee niitä työsuhteita, jotka päättyvät 1.1.2017 tai sen jälkeen. Toisin sanoen, jos irtisanomisajan viimeinen päivä on vuoden 2017 puolella, takaisinottovelvollisuus on lyhyempi.

Määräaikainen työsopimus pitkäaikaistyöttömän kanssa

Pitkäaikaistyöttömän voi vuoden 2017 alusta lukien palkata määräaikaiseen työsuhteeseen ilman perustellun syyn vaatimusta. Pitkäaikaistyötön on henkilö, joka on ollut edellisen 12 kuukauden ajan yhdenjaksoisesti työtön työnhakija. Enintään kahden viikon pituinen työsuhde ei kuitenkaan katkaise työttömyyden yhdenjaksoisuutta.

Toteuttaminen käytännössä - TE-toimistolta tiedot pitkäaikaistyöttömistä

Työnantaja pyytää TE-toimistolta tiedot työhön sopivista pitkäaikaistyöttömistä. Saatuaan tiedot työnantaja voi palkata työntekijän määräaikaiseen työsuhteeseen ilman perusteltua syytä.

Jos pitkäaikaistyötön hakee töitä suoraan työnantajalta, voidaan määräaikainen työsopimus työnantajan aloitteesta tehdä ilman perustellun syyn vaatimusta, jos henkilö osoittaa TE-toimistolta saamallaan todistuksella olevansa pitkäaikaistyötön.

Työnantaja voi luottaa todistukseen, jos TE-toimisto on antanut sen "lyhyen ajan sisällä" ennen työsopimuksen tekemistä. Epäselvässä tilanteessa työnantajan kannattaa itse varmistaa TE-toimistolta, että palkattava henkilö on pitkäaikaistyötön.

Sopimuksen enimmäiskesto enintään vuosi

Pitkäaikaistyöttömän kanssa ilman perustellun syyn vaatimusta tehdyn määräaikaisen työsopimuksen enimmäiskesto voi olla enintään yksi vuosi. Sopimus voidaan uusia vuoden kuluessa ensimmäisen määräaikaisen työsopimuksen tekemisestä enintään kahdesti. Toisin sanoen vuoden aikana voidaan solmia enintään kolme työsopimusta, joiden kokonaiskesto saa olla enintään yksi vuosi.

  • Esimerkki: Työnantaja tekee pitkäaikaistyöttömän kanssa neljän kuukauden määräaikaisen sopimuksen ilman perusteltua syytä 1.2.2017–31.5.2017 väliselle ajalle. Saman henkilön kanssa voidaan tehdä vielä kaksi uutta määräaikaista työsopimusta ilman perusteltua syytä, kunhan näistä viimeinen sopimus alkaa viimeistään 31.1.2018. Työnteko tämän sopimuksen perusteella voi alkaa tätä myöhemmin. Sopimusten kokonaiskesto ei kuitenkaan saa ylittää yhtä vuotta.

Ilman perusteltua syytä tehtävien sopimusten ei tarvitse seurata toisiaan, vaan niiden välissä työntekijä voi olla myös toisen työnantajan palveluksessa. Ensimmäisen työnantajan näkökulmasta työntekijä säilyttää tällöinkin pitkäaikaistyöttömän statuksensa.

  • Esimerkki: Jos työntekijä (pitkäaikaistyötön) on toisen ja kolmannen sopimuksen välillä muun työnantajan palveluksessa, kolmas sopimus ensimmäisen työnantajan kanssa voidaan tehdä samoin perustein kuin kaksi ensimmäistäkin eli ilman perustellun syyn vaatimusta. Sen sijaan näiden väliin tuleva, muun työnantajan kanssa tehtävä sopimus edellyttää työsopimuslain mukaista perusteltua syytä. Tähän työnantajaan nähden ko. työntekijä ei ole pitkäaikaistyötön, koska työttömyyden yhdenjaksoisuus on katkennut aiemman yli kahden viikon työsuhteen perusteella.

Muutoksen voimaantulo

Muutos koskee 1.1.2017 tai sen jälkeen tehtäviä työsopimuksia.

Kilpailukykysopimukseen perustuvat lainsäädäntömuutokset

Työnantajan sivukulut

Kilpailukykysopimuksen perusteella työantajan sivukuluja alennetaan vuonna 2017. Muutoksia sovelletaan vuodelta 2017 maksettaviin palkkoihin. Muutokset koskevat seuraavia sivukuluja

  • Työnantajan työeläkemaksu
  • Työttömyysvakuutusmaksu
  • Työnantajan sosiaaliturvamaksu

>> Lisätietoa kilpailukykysopimuksesta ja sen vaikutuksista yrityksiin

Muutosturva laajenee

Kilpailukykysopimuksen perusteella työnantajalle säädettiin uusia velvollisuuksia tilanteissa, joissa työnantaja irtisanoo työntekijöitä tuotannollisesta ja taloudellisesta syystä. Muutokset koskevat työsopimuslakia, yhteistoimintalakia ja työterveyshuoltolakia. Muutoksia sovelletaan vain niihin työnantajiin, joiden palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 työntekijää. Irtisanottavan työntekijän työsuhteelta edellytetään vähintään 5 vuoden yhdenjaksoista kestoa työsuhteen päättymiseen mennessä.

Työnantajalla on edellä mainittujen edellytysten täyttyessä velvollisuus tarjota tuotannollisesta ja taloudellisesta syystä irtisanotulle työntekijälle työllistymistä edistävää valmennusta tai koulutusta.

Yhteistoimintalain muutoksen mukaan periaatteet, joiden mukaisesti työnantaja järjestää työntekijöille työsopimuslain mukaista työllistymistä edistävää valmennusta tai koulutusta, on sisällytettävä yhteistoimintalain mukaiseen henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat on saatettava vastaamaan uusia vaatimuksia vuoden 2017 aikana. 

Muutoksen voimaantulo

Velvollisuus tarjota valmennusta tai koulutusta ei koske työnantajaa, joka on antanut yhteistoimintalain 45 §:n mukaisen neuvotteluesityksen ennen lain voimaantuloa.

Valmennukseen tai koulutukseen ei siten ole oikeutta sellaisilla työntekijöillä, joiden työsuhteet irtisanotaan 1.1.2017 tai sen jälkeen, jos irtisanomista edeltäviä yhteistoimintaneuvotteluita koskeva esitys on annettu ennen vuoden vaihdetta.  

Työterveyshuollon järjestämisvelvollisuus laajenee

Työterveyshuoltolain muutoksen mukaan työnantajalla on velvollisuus järjestää työterveyshuolto irtisanotulle työntekijälle kuuden kuukauden ajan työntekovelvollisuuden päättymisestä lukien. Myös tämä velvollisuus kohdistuu vain niihin työnantajiin, joiden palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 työntekijää. Irtisanottavan työntekijän työsuhteelta edellytetään vähintään 5 vuoden yhdenjaksoista kestoa työsuhteen päättymiseen mennessä.

Muutoksen voimaantulo

Velvollisuus koskee 1.1.2017 ja sen jälkeen irtisanottuja työsuhteita. Jos työsuhde on irtisanottu ennen lain voimaantuloa, mutta irtisanomisaika päättyy vasta 1.1.2017 jälkeen, ei työnantajan tarvitse tarjota työterveyspalveluja edellä mainitulla tavalla. 

Erityisesti huomattava

Muutosturvaa ja työterveyshuollon järjestämistä koskevasta erilaisesta voimaantulosäännöksestä voi seurata, että työnantajalla on velvollisuus järjestää irtisanotulle työntekijälle työterveyshuolto työsuhteen päättymisen jälkeen, vaikka työnantajalla ei ole velvollisuutta tarjota työllistymistä edistävää valmennusta tai koulutusta.

  • Esimerkki: Työnantaja on irtisanonut työntekijän tuotannollisella ja taloudellisella perusteella helmikuussa 2017. Irtisanomista edeltäneitä yhteistoimintaneuvotteluita koskeva esitys on annettu joulukuussa 2016. Työnantajalla ei ole velvollisuutta tarjota työntekijälle työllistymistä edistävää valmennusta tai koulutusta, koska yhteistoimintaneuvotteluita koskeva esitys on annettu vuoden 2016 puolella. Koska työsuhde kuitenkin on irtisanottu vuoden 2017 puolella, työnantajalla on velvollisuus järjestää työterveyshuolto kuuden kuukauden ajan työntekovelvollisuuden päättymisestä lukien.

Myöhemmin voimaan tulevia muutoksia

2500 euron kertakorvaus perhevapaakustannuksista

Sairausvakuutuslaki muuttuu 1.4.2017 siten, että työnantajalla on oikeus 2500 euron kertakorvaukseen perhevapaista aiheutuvista kustannuksista. Kertakorvaus maksetaan äitiysvapaalle jäävän työntekijän työnantajalle, jos työsopimus tehty vähintään vuodeksi, työsuhde kestänyt vähintään kolme kuukautta ennen äitiysvapaalle jäämistä ja työntekijän työajan on sovittu olevan vähintään 80 % alan kokoaikaisen työntekijän työajasta. Lisäksi edellytetään, että työnantajalla on työsopimuksen tai työehtosopimuksen perusteella vähintään kuukauden pituinen palkanmaksuvelvollisuus äitiysvapaan ajalta. 

Työnantajalla on oikeus saada kertakorvaus, jos työntekijän äitiysrahakauden ensimmäinen päivä on 1.4.2017 tai sen jälkeen. Korvausta voidaan hakea, kun äitiysrahakauden ajalta on maksettu palkkaa. Korvausta on haettava viimeistään kuuden kuukauden kuluessa työntekijän vanhempainrahakauden päättymisestä.