Etsi

Pidetään nuoret yrittäjät mukana

1990-luvun vaihteessa vanhempani olivat kaksikymppisiä, rohkealla asenteella varustettuja tähtisilmäisiä maailmanvalloittajia. He olivat nuoria yrittäjiä. He pyörittivät suosittua kuntosalia Helsingissä. Asiakkaita riitti, ja tulevaisuuden suunnitelmissa oli laajentaa toimintaa eri puolille Suomea.

Nousuhuumassa ei lamasta ollut tietoakaan, joten kun isku tuli, oli se raju ja kauttaaltaan shokeeraava. Kuntosali jouduttiin sulkemaan ja liiketoiminta päättämään, eivätkä tulevat vuodet olleet helppoja.

Koronakriisissä samoja piirteitä kuin 1990-luvun lamassa

Kuunnellessani kipeitä muistoja ajalta 30 vuotta taaksepäin en voi olla huomaamatta yhtäläisyyksiä tähän päivään. Selkäpiitäni karmii, kun mietin, että Suomen lisäksi vaikeuksissa on koko maailma. Vaikeudet eivät ole vain taloudellisia, vaan ne ovat kirjaimellisesti kuolemanvakavia. 

Kuolemanvakavuudesta huolimatta taloustieteilijät arvioivat koronakriisin vaikutuksia vähäisemmiksi kuin 1990-luvun laman tai 2000-luvun lopun finanssikriisin, vaikka tämä onkin historiallisen kova isku Suomen taloudelle. Erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset ovat nyt poikkeuksellisen hankalassa ja osin epätoivoisessakin tilanteessa, kun korona arkailematta tuhoaa kaiken tieltään.

Lama tai ei, fakta on se, että meillä on jo nyt satoja tuhansia ihmisiä lomautettuna, konkurssi uhkaa monia ja kuten toimitusjohtajamme Mikael Pentikäinen totesi, olemme vasta kriisin alkumetreillä, ja moni yritys on jo polvillaan. Yksinyrittäjien tilanne on erityisen haavoittuvainen. 

Nuorten yrittäjyysinto kasvanut viime vuosina

Nuorten yrittäjyysinto on ollut kovassa kasvussa 2010-luvun alusta saakka, ja 1980- ja 1990-luvuilla syntyneet ovat lähihistorian yrittäjähenkisin porukka. Meillä on lähes 60 000 alle 35-vuotiasta nuorta yrittäjää Suomessa. Tutkimusten mukaan lisää olisi tulossa, kun esimerkiksi joka kolmatta korkeakouluopiskelijaa kiinnostaa oman yrityksen perustaminen.

On varmasti syytä kysyä, mitä tämä kriisi tekee nuorten yrittäjyysinnolle tai mitä se tekee jo nyt monille nuorille yrittäjille, jotka ovat havahtuneet siihen, että kohta pitää pistää luukku kiinni. Sulkevatko nuoret oven yrittäjyydelle kokonaan, jos he nyt joutuvat lopettamaan ja sammuuko yrittäjyydestä haaveilevien nuorten jano, kun he näkevät tämänhetkisen yrittäjien ahdingon?

Epätoivotussa skenaariossa vastus on kyllä, mutta jonkin sortin idealistina haluan uskoa, että näin ei käy. Olemme nähneet, miten valtava yhteisöllisyyden voima on virrannut läpi Suomen,  Yrittäjät#ostapieneltä -Facebook-ryhmä keräsi muutaman viikon sisään lähes 14 000 jäsentä, erilaisia pienyrittäjiä tukevia kampanjoita ja verkkosivustoja on syntynyt sinne tänne, kivijalkayrittäjiä opastetaan viemään liiketoimintansa nettiin lähes vastikkeetta ja useat mainostoimistot ovat lähteneet tukemaan yrittäjiä.

Hallitukselta tulee avauksia yrittäjien tukemiseen, Business Finland tekee pitkää päivää ja käy satoja yrittäjien rahoitushakemuksia läpi päivittäin, yrittäjäjärjestö ajaa väsymättä yrittäjien asiaa tarjoten lakineuvontaa, ajankohtaisinta tietoa ja henkistä tukea vertaisryhmien ja Mieli ry:n kautta, Uusyrityskeskukset tarjoavat yritysneuvontaa ympäri Suomen, osa vuokranantajista on tullut maksuasioissa yrittäjiä vastaan ja kunnissakin esitetään ratkaisuja yritysten selviämiseen.

Yrittäjää ei saa jättää yksin

Tämä vire on nyt syytä pitää päällä ja lisätä tehoja entisestään! Mallia voidaan ottaa eurooppalaisilta naapurimailtamme, joissa yrittäjien hätään on vastattu suoralla ja tehokkaalla tuella. On tärkeää näyttää, nuorille erityisesti, että vaikeissa tilanteissa yrittäjä ei jää yksin ja vaikka yritystoiminnan loppu olisi väliaikainen tai väistämätön, ei se tarkoita sitä, ettei uutta alkua ole. 

Nyt on aika näyttää, että Suomi todella ymmärtää yritysten ja yrittäjien roolin työpaikkojen luojina, innovoijina, vastuunkantajina, palvelun tarjoajina ja arjen helpottajina. Nyt on aika näyttää, että katastrofin edessä ketään ei jätetä yksin.

Hallitus on tehnyt hyviä linjanvetoja ja kuunnellut yrittäjien ääntä, mutta paljon on vielä tehtävää ja erityisesti viestinnässä on parannettavaa.

Jos haluamme pitää nuoret mukana ja yrittäjyysinnon edelleen korkeana, meidän tulee katsoa asioita pitkällä tähtäimellä ja toimia sen mukaisesti.

Tarvitsemme siis suoraa tukea ja rahoittajien apua selkeästi viestittynä ja helposti haettavana. Tarvitsemme entistä suuremman panostuksen yrittäjyyskasvatukseen ja yrittäjyyden kokeiluun matalalla kynnyksellä.  Lisäksi tarvitsemme uuden alun varmistamisen niille, joilla koronan takia yritystoiminta loppuu.

Nyt ei ole aikaa odotuttaa yrittäjiä ja tehdä ulostuloja, jotka hämmentävät enemmän kuin tuovat helpotusta. Nyt on aika siirtyä sanoista tekoihin. 

Ja jos jäit miettimään, niin myös vanhempani yrittivät uudelleen. 


Aicha Manai
verkostopäällikkö
Suomen Yrittäjät

Suomen Yrittäjien toimihenkilöt ja luottamushenkilöt kirjoittavat ajankohtaisista yrittäjyyteen ja järjestötoimintaan liittyvistä asioista.

Aicha Manai

Suomen Yrittäjien verkostopäällikkö, joka vastaa nuorten ja maahan muuttaneiden yrittäjin toiminnasta sekä Kasvuyrittäjäverkoston koordinoinnista.