Etsi

Jos työntekijä sairastuu

Onko työnantajalla oikeutta tai velvollisuutta määrätä työntekijä koronatestiin? Kuka maksaa koronatestin?

Työnantajalla ei lähtökohtaisesti ole yleistä velvollisuutta määrätä työntekijää koronatestiin, mutta jos työntekijän työtehtäviin kuuluu esimerkiksi lähikontaktit toisiin ihmisiin, testiin määrääminen voi olla perusteltua, jotta voidaan parhaalla mahdollisella tavalla taata niin työntekijöiden kuin esimerkiksi asiakkaiden turvallisuus työpaikalla.

Jos työnantaja määrää työntekijän koronatestiin, on työnantaja velvollinen vastaamaan testin kustannuksista, kuten työterveyshuollon kustannuksista yleisesti. Lisäksi työnantaja voi halutessaan kustantaa työntekijän koronatestin, jos testaaminen on työn kannalta tarpeellista, vaikka työnantaja ei varsinaisesti testiin velvoittaisi. 

Koronavirus- ja vasta-ainetestit oikeuttavat työterveyshuollon korvaukseen 1.4.2020 alkaen, jos työterveyshuoltosopimuksessa on sovittu sairaanhoidon ja siihen kuuluvien laboratoriotutkimusten järjestämisestä. Lisäksi työnantajan ja palveluntuottajan pitää sopia koronavirus- ja vasta-ainetesteistä kirjallisesti ennen testauksen aloittamista. Kustannukset kuuluvat korvausluokkaan II. Kustannusten korvaamisessa edellytetään, että testien tekemisessä noudatetaan sosiaali- ja terveysministeriön sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitioksen THL:n näytteenottokriteereitä sekä muita viranomaismääräyksiä ja -ohjeita.

Lisäksi hyvä huomata, että jos testaaminen on työntekijän suorittaman työn kannalta tarpeellista, saa työnantaja vähentää testistä aiheutuvat kustannukset verotuksessa.

Miten toimia, jos työntekijä epäilee saaneensa koronavirustartunnan?

Jos yrityksen työntekijä epäilee saaneensa koronavirustartunnan, sairauspoissaolojen ilmoittamisessa on hyvä hyödyntää omailmoitusjärjestelmää. Työnantaja voi esimerkiksi linjata, että työntekijä voi jäädä suoraan kotiin heti oireiden ilmaantuessa ja olla puhelimitse tai muiden sovellusten avulla yhteydessä oman alueen sairaalaan, työterveyshuoltoon tai terveyskeskuksen päivystykseen. Työnantajan ei siis välttämättä kannata tällaisessa tilanteessa vaatia lääkärintodistusta lyhytaikaisista poissaoloista.

Sairauspoissaoloissa on hyvä huomioida, että sairaspäivärahan omavastuuaika (1 + 9 pv) alkaa, kun työntekijä on hyväksytysti eli työnantajan kanssa sovitusti ilmoittanut sairaspoissaolostaan omailmoituksella tai hoitajan todistuksella. Jos työkyvyttömyys jatkuu pitempään kuin sairausvakuutuslain omavastuuajan, työntekijän pitää toimittaa työkyvyttömyydestä lääkärintodistus.

Miten sairausajan palkanmaksu menee?

Työnantajalla on työsopimuslain mukaan velvollisuus maksaa työntekijälle sairausajan palkkaa edellä mainitulta omavastuuajalta eli sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun. Alle kuukauden jatkuneissa työsuhteissa työntekijällä on oikeus saada 50 prosenttia palkastaan. Omavastuun ajalta työnantaja ei saa palkkakustannuksiin kompensaatiota Kelalta.

Työehtosopimuksissa on yleensä pidempi sairausajan palkanmaksuvelvollisuus. Kela maksaa sairauspäivärahan työnantajalle, jos työnantaja on maksanut työntekijälle palkkaa sairauspäivärahan omavastuuajan jälkeisen poissaolon ajalta. Työnantajan pitää hakea sairauspäiväraha 2 kuukauden kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta. Lisätietoa on Kelan sivuilla.

Jos yrityksen työntekijällä todetaan korona ja hän on ollut tietämättään töissä pidemmän tai lyhyemmän rupeaman, pitääkö yrityksen sulkea ovensa siksi aikaa, että kaikki on testattu ja saatu vastaukset?

Yritystoiminnan keskeyttämiseen ei ole velvollisuutta. Tällaisessa tilanteessa kaikkien yrityksessä työskentelevien ja yrityksen tiloissa altistuneiden henkilöiden on kuitenkin syytä hakeutua koronatestiin. Lisäksi jokaisessa yrityksessä on syytä tällaisessa tilanteessa tapauskohtaisesti tarkastella, millä tavoin työntekijöiden ja asiakkaiden turvallisuus voidaan turvata. 

Onko yritys edellä mainitussa tilanteessa kaikkien työntekijöiden osalta palkanmaksuvelvollinen?

Työnantajan palkanmaksuvelvollisuuden edellytyksenä on työntekijän sairastuminen tai työkyvyttömyys. Työnantajalla on palkanmaksuvelvollisuus myös siinä tapauksessa, että työnantaja määrää työntekijän pois työpaikalta. Jos työntekijä jää oma-aloitteisesti pois työstä, palkanmaksuvelvollisuutta ei ole.

Ketkä saavat käsitellä työntekijän koronavirustartuntaan liittyvään sairaspoissaolon tietoja?

Vastaus: Työnantajalla on oikeus käsitellä työntekijän terveydentilaa koskevia tietoja, jos tiedot on kerätty työntekijältä itseltään tai hänen kirjallisella suostumuksellaan muualta ja tietojen käsittely on tarpeen sairausajan palkan tai siihen rinnastettavien terveydentilaan liittyvien etuuksien suorittamiseksi tai sen selvittämiseksi, onko työstä poissaoloon perusteltu syy.

Työnantajan on nimettävä nämä henkilöt tai määriteltävä tehtävät, joihin sisältyy terveydentilaa koskevien tietojen käsittelyä. Oikeutta ei voi antaa kenelle tahansa, vaan käsittelijäksi nimettävällä tulee olla tietoihin aito tarve. Piirin tulee olla madollisimman rajattu: käytännössä vain ne, joiden työtehtäviin asiallisesti perusteltuna kuuluu terveydentilatietojen käsittely (esim. esimies, henkilöstöhallinnon asioita hoitavat ja palkanlaskijat.) Tietoja käsittelevät henkilöt eivät saa kertoa tietoja sivulliselle.

Lisätietoja on tietosuojavaltuutetun sivuilla.

Sairauspoissaolon syytä ei saa kertoa

Työnantajalla ei yleistä oikeutta kertoa, muulla tavoin ilmaista tai luovuttaa työntekijää koskevaa sairaspoissaoloa tai sen syytä muille työntekijöille tai talon ulkopuolelle, vaikka tieto olisi kenties organisaatiossa hyvä tietää. Suositeltavaa on, että sairauspoissaolosta tiedotetaan esimerkiksi kertomalla, että työntekijä on poissa. Tämä koskee luonnollisesti myös koronavirustilanteita.

Lisätietoja on tietosuojavaltuutetun sivuilla