Etsi

Yrityksen talousvaikeudet

Mitä kannattaa tehdä, jos yritykseni taloustilanne on menossa huonompaan suuntaan?

Yrityksen taloudellisiin häiriötilanteisiin kannattaa hakea neuvoja ja apua heti, kun huomaa taloustilanteensa heikkenevän. Mitä nopeammin yrittäjä lähtee ratkomaan talousvaikeuksiaan, sitä todennäköisemmin yritystoiminta saadaan tervehdytettyä. Yhteyttä voi ottaa Suomen Yrittäjien neuvontapalveluun, puh 09 229 222, johon Yrittäjien jäsenet voivat soittaa arkisin klo 8–18. Lisäksi talousapua saa maksutta Suomen Talousapu Yritys-Suomi Talousapu numerossa 0295 02 4880. Palvelu on avoinna ma-pe klo 9–16.

Mitä yrittäjän on ainakin syytä tehdä, jos hän ei kykene maksaa ajoissa omia laskujaan?

Asiaa ei tule jättää hoitamatta. Perinnän estämiseksi yrittäjän kannattaa olla yhteydessä velkojaan ja sopia maksujärjestelyistä. Asiasta kannattaa sopia kirjallisesti, esimerkiksi sähköpostitse. Jos perintäkirje on ehtinyt jo saapua, myös perintätoimijan kanssa voi yrittää tehdä maksusuunnitelman.

Voidaanko vuokralaisen vuokranmaksuvelvollisuutta sovitella, kun viranomainen antaa velvoittavan määräyksen, jonka perusteella vuokratun liikehuoneiston käyttö vuokrasopimuksessa edellytettyyn tarkoitukseen estyy kokonaan tai osittain?

Jos vuokran määrää koskeva sitoumus on vuokrasuhteissa noudatettavan hyvän tavan vastaista tai muutoin kohtuutonta, vuokraa voidaan sovitella. Vuokran määrän kohtuullisuutta arvioitaessa on otettava huomioon vuokrasopimuksen koko sisältö, osapuolten asema, oikeustointa tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat.

Jos huoneiston käyttö vuokrasopimuksessa määriteltyyn käyttötarkoitukseen, eli siihen toimintaa, jota varten tila on vuokrattu, estyy osittain tai kokonaan, vuokraa koskevia sovittelu- ja kohtuullistamissäännöksiä voidaan soveltaa.

Velvollisuus sulkea kokonaan ravintoloiden, yökerhojen, anniskeluravintoloiden ja kahviloiden toiminta asiakkailta, on pätevä peruste arvioida vuokran kohtuullisuutta muuttuneiden olosuhteiden valossa. Rajoitukset voivat tarkoittaa merkittävää muutosta vuokralaisen toiminnan harjoittamiseen liikehuoneistossa.

Kyseessä olevissa tilanteissa vuokranalentamista koskeva pyyntö on hyvä saattaa vuokranantajan tietoon viivytyksettä ja aloittaa vuokranantajan kanssa keskinäiset neuvottelut vuokran määrää koskevan ehdon tarkastamisesta. Yhteisten ratkaisujen hakeminen vaikeaan tilanteeseen on molempien sopimusosapuolten etu pitkällä tähtäimellä. Tässä yhteydessä on hyvä huomioida, että mahdolliset vuokrasopimuksen muutokset on tehtävä kirjallisesti.

Vuokran määrään sovittelussa on hyvä ottaa huomioon, kuinka laajasti rajoitus vaikuttaa käyttötarkoituksen mukaisen toiminnan harjoittamiseen ja missä laajuudessa vuokralaisella on mahdollisuus jatkaa toimintansa harjoittamista liikehuoneistossa.

Jos sopimusosapuolet eivät pääse sopimukseen vuokran määrän sovittelusta, vuokran kohtuullisuuden selvittäminen voidaan viimesijassa saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi. Asia tulee laittaa vireille vuokrasuhteen aikana. Jos vuokrasuhde on päättynyt tuomioistuin ei ota kohtuullisuutta enää tutkittavaksi.

Tuleeko perintäkulut ja viivästysmaksut maksaa, vaikka maksuvaikeudet johtuvat koronasta?

Jos laskun maksaa myöhässä, on siitä aiheutuvat viivästyskorot ja perintäkulut lähtökohtaisesti koronasta huolimatta maksettava, ellei velkojan kanssa ole tehty maksusuunnitelmaa. Perintälaki ja viranomaiskannanotot sallivat, että yrittäjältä voidaan periä noin 40–100 euron suuruinen perintäkulu viivästyneestä laskusta. Jos yrittäjä kokee, että perintäkulut ovat liian suuret, hän voi olla asiasta yhteydessä Etelä-Suomen AVI:iin. AVI valvoo perintätoimialaa ja perintäkulujen kohtuullisuutta.

Voiko yrittäjä saada koronan vuoksi helpotuksia ulosottovelkani maksamiseen?

Yrittäjä tai yritys voivat saada helpotuksia ulosottomaksuihinsa väliaikaisista maksuvaikeuksista johtuvista syistä. Ulosottovelasta voidaan tehdä myös maksusuunnitelma. Lähtökohtaisesti helpotuksia tulee pyytää ulosottomieheltä. Koronan vuoksi ulosottolainsäädäntöä on muutettu väliaikaisesti siten, että helpotuksia voi saada suoraan myös koronasta johtuvista maksuvaikeuksista. Lakimuutokset tulevat voimaan 1.5. alkaen ja ovat voimassa 31.10. saakka.

Jos yrittäjä saa yrityksestä palkkaa, ulosottomies voi antaa hänelle maksuaikaa. Maksuaikaa voidaan antaa enintään kolme kuukautta (väliaikaisen lakimuutoksen myötä kuusi kuukautta). Velkojan suostumuksesta maksuaikaa voidaan antaa maksimissaan kuusi kuukautta (lakimuutoksen myötä 12 kuukautta). Ulosottomies ei kuitenkaan voi antaa ilman velkojan suostumusta maksuaikaa, jos perittävänä on lapsen elatusapu. Palkasta voidaan heikentyneen maksukyvyn vuoksi ulosmitatta myös aikaisemmin määrättyä pienempi määrä.

Elinkeinoa harjoittavan luonnollisen henkilön saamasta toistuvasta elinkeinotulosta jätetään pääsäännön mukaan ulosmittaamatta viisi kuudesosaa. Määrää voidaan edelleen alentaa, jos velallisen maksukyky on oleellisesti heikentynyt. Toukokuussa voimaan tulevan lakimuutoksen vuoksi alennusta voi pyytää suoraan koronakriisin aiheuttaman heikentyneen maksukyvyn vuoksi. Elinkeinotulon osalta ei voida saada vapaakuukausia tai lykkäystä.

Myös yhtiön tai muun yhteisön osalta voidaan rajoittaa elinkeinotulosta tehtävän ulosmittauksen määrää, jos velallinen voi jatkaa tällä tavalla liiketoimintaansa. Koronakriisin aikana myös yhteisön saamaan elinkeinotuloon on mahdollista saada helpotuksia aikaisempaa helpommin.

Voiko yritys päästä koronan vuoksi velkajärjestelyyn?

Yrittäjän kannattaa aina maksuvaikeustilanteessa pyrkiä ensisijaisesti sopimaan velkojien kanssa niin kutsutuista vapaaehtoisista maksujärjestelyistä. Aina sopiminen ei onnistu. Ammatin- ja elinkeinonharjoittaja voi hakea yritystoiminnan velkojen järjestelemiseen yksityishenkilön velkajärjestelyä, jota sääntelee laki yksityishenkilöiden velkajärjestelystä. Velkajärjestely kestää pääsääntöisesti kolme vuotta, mutta sitä voidaan pidentää esimerkiksi sen vuoksi, että yrittäjä voi järjestelystä huolimatta säilyttää asuntonsa. Yksityishenkilön velkajärjestely pienyritystoimintaan ei tule kyseeseen silloin, kun yritys on yhtiömuotoinen (avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö).

Velkajärjestelyyn ei pääse automaattisesti. Edellytyksenä on, että yritystoiminta on melko pienimuotoista ja toiminta perustuu lähtökohtaisesti yrittäjän omaan työpanokseen. Lisäksi yritystoiminnan on oltava niin kannattavaa, että sen kulut tulevat jatkossa hoidetuiksi ja velallinen pystyy maksamaan velkojilleen edes osan veloista. Velkajärjestelyssä järjestellään sekä yrittäjän yksityistalouden että elinkeinotoiminnan velat.

Pienyrittäjän on esitettävä velkajärjestelyä varten luotettavan asiantuntijan laatima selvitys elinkeinotoiminnan taloudellisesta tilasta ja jatkamiskelpoisuudesta. Yritys-Suomi Talousapu -puhelinpalvelussa tehdään maksutta alustava arvio yritystoiminnan kannattavuudesta ja mietitään tarvittaessa vaihtoehtoja velkajärjestelylle. Jos Talousapu-palvelu arvioi, että yritystoimintaa koskevat velkajärjestelyn ehdot täyttyvät, yrittäjää kehotetaan hakeutumaan talous- ja velkaneuvonnan asiakkaaksi jatkotoimenpiteitä varten. Käräjäoikeus päättää hakemuksesta, pääseekö yrittäjä velkajärjestelyyn.

Voiko yritys päästä koronan vuoksi yrityssaneeraukseen?

Yrityssaneerauksen tavoitteena on taloudellisissa vaikeuksissa olevan mutta jatkamiskelpoisen yritystoiminnan tervehdyttäminen. Saneerauksessa maksuvaikeuksiin ajautuneen yrityksen ongelmien syyt selvitetään ja niihin pyritään löytämään sellainen korjaava ratkaisu, jotta myötä yritys voisi jatkaa toimintaansa myös tulevaisuudessa. Menettelyssä voidaan järjestellä yrityksen velkoja uudelleen, luovutaan osasta liiketoimintaa, karsitaan kustannuksia, annetaan veloille maksuaikaa tai luovutaan osasta velkoja kokonaan.

Saneeraukseen voivat päästä kaiken kokoiset yritykset, kuten yksityiset elinkeinonharjoittajat, osakeyhtiöt ja henkilöyhtiöt (ay, ky). Menettelyyn pääsyn edellytyksenä on, että yritystä uhkaa maksukyvyttömyys tai yritys on jo maksukyvytön. Menettelyyn pääsy ei kuitenkaan ole automaattista, vaan asiasta päättää käräjäoikeus. Laissa saneerauksen aloittamiselle on asetettu useita lisäedellytyksiä, joihin vetoamalla velkojat voivat pyrkiä estämään saneerausmenettelyn aloittamisen. Jos kaksi merkittävää velkojaa puoltaa velallisen tekemää saneeraushakemusta tai laatii hänen kanssaan yhteishakemuksen, saneeraus voidaan kuitenkin aloittaa ilman lisäedellytyksiä.

Jos yritys pääsee saneeraukseen, menettely kestää 5–8 vuotta. Saneerauksen menettelykustannukset saattavat yllättää, ja ne nousevatkin tavallisesti vähintään 10 000 euroon. Sen vuoksi saneeraus ei välttämättä sovi kaikkien yritysten sen hetkisiin tilanteisiin. Maksuvaikeuksiin kannattaa kuitenkin reagoida nopeasti ja tarvittaessa selvittää myös saneerauksen mahdollisuus. Yritys-Suomi Talousapu -neuvontapalvelussa arvioidaan maksutta, onko saneeraus yritykselle oikea ratkaisu. Jos saneeraus arvioidaan olevan hyvä vaihtoehto yritykselle, Talousapu ohjaa yrittäjää prosessissa eteenpäin.

Voivatko velkojat hakea yrityksen konkurssiin, jos yrittäjä ei kykene selviytymään maksuista koronan vuoksi?

Yritys, joka ei kykene vastaamaan veloistaan, voidaan asettaa konkurssiin. Hakijana voi olla velkoja tai velallinen itse. Konkurssi on laissa määritelty menettely, jossa yrityksen koko omaisuus käytetään yhdellä kertaa velkojen maksuksi. Konkurssi alkaa, kun tuomioistuin tekee asiasta päätöksen. Konkurssiin asettaminen lopettaa elinkeinotoiminnan. Omaisuuden määräysvalta siirtyy silloin konkurssipesälle. Konkurssipesä voi kuitenkin päättää jatkaa konkurssiin menneen osakeyhtiön tai osuuskunnan liiketoimintaa. Konkurssipesä on vastuussa tästä toiminnasta aiheutuvista veroista.

Konkurssiin asettamisen edellytyksenä on, että velallinen on muutoin kuin tilapäisesti maksukyvytön. Yritystä pidetään maksukyvyttömänä erityisesti, jos se on lakkauttanut maksunsa tai ulosotossa on konkurssihakemuksen tekemistä edeltävän kuuden kuukauden aikana ilmennyt, ettei velalliselta kerry varoja saatavan täydeksi suorittamiseksi. Myös se, ettei yritys viikon kuluessa velkojan maksukehotuksen saatuaan ole maksanut velkojan selvää ja erääntynyttä saatavaa, on oletus maksukyvyttömyydestä. Koronakriisin vuoksi tämä viikon maksamattomuusolettama poistetaan tilapäisesti laista, eikä velkojat voi vedota tähän maksukyvyttömyysolettamaan konkurssihakemuksensa perusteeksi. Lakimuutos tulee voimaan 1.5. ja kestää lokakuun loppuu sakka.

Voiko YEL-maksun laittaa tauolle, jos yrityksen toiminta pysähtyy?

Yel-vakuuttamisvelvollisuus perustuu yritystoiminnan työpanokseen ja sen arvoon. Jos yrittäjän työskentely yrityksessä supistuu mistä tahansa syystä siten, että työpanoksen arvo jää alle vakuut-tamisvelvollisuuden alarajan (7 958,99 €/2020), voi YEL-vakuutuksen lopettaa. Voimassa oleva YEL-vakuutus on perusteena sekä yrittäjän tartuntatauti- että sairauspäivärahan maksamiselle, joten vakuutuksen lopettamista on syytä pohtia tarkkaan.