Etsi

Korvaukset

Milloin yrittäjä tai työntekijä voi saada Kelan myöntämää tartuntatautipäivärahaa?

Kela voi maksaa tartuntatautipäivärahaa, kun henkilö on määrätty olemaan poissa työstään, eristettäväksi tai karanteeniin jonkin tartuntataudin, esimerkiksi koronaviruksen, leviämisen estämiseksi. Määräyksen antaa kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri.

Tartuntatautipäiväraha määräytyy poissaolon alkamishetkellä voimassa olevan YEL- tai MYEL-työtulon mukaan. Sen maksaminen edellyttää, että jokin näistä kolmesta ehdosta täyttyy:

1) kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri on määrännyt yrittäjän olemaan poissa töistä

2) sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri on määrännyt työntekijän karanteeniin tai eristettäväksi

3) EU-alueella eristetylle tai karanteeniin määrätyllä henkilöllä on todistus lääkäriltä, jolla on oikeus määrätä näitä rajoituksia kyseisessä maassa. Tartuntatautipäivärahassa ei ole omavastuuaikaa.

Tartuntatautipäivärahaa voidaan maksaa vain niiltä päiviltä, jolloin henkilö ei ole voinut työskennellä karanteenin tai eristyksen takia. Päivärahaa ei siis makseta esimerkiksi tehtävissä, joissa voidaan tehdä etätyötä. Tartuntatautipäivärahassa ei ole omavastuuaikaa.

Tartuntatautipäivärahaa ei makseta tilanteessa, jossa henkilö jää kotiin tai pois töistä omatoimisesti tai muun kuin em. tartuntataudeista vastaavan lääkärin määräyksestä (esim. hoitaja, hoitava lääkäri tai työnantaja) esim. odottelemaan koronatestin tuloksia.

Alle 16-vuotiaan lapsen huoltajana voi saada tartuntatautipäivärahaa, jos lapsi on määrätty olemaan kotona tartuntataudin vuoksi eikä lapsen vanhempi voi siksi tehdä töitä.

Milloin sairauspäivärahaa maksetaan ja kenelle?

Sairauspäivärahaa maksetaan, kun henkilön työkyvyttömyys on kestänyt vähintään omavastuuajan. YEL-vakuutetuilla yrittäjillä omavastuuaika on sairastumispäivä. Arkipäiviä ovat päivät maanantaista lauantaihin arkipyhät pois lukien.

Jos yrittäjällä ei ole YEL-vakuutusta, omavastuuaika on sairastumispäivä ja sitä seuraavat yhdeksän arkipäivää, kuten palkansaajilla. Tältä niin sanotulta yleiseltä omavastuuajalta (sairaspäivät 2–10) yrittäjälle maksettavan etuuden nimi on YEL-päiväraha, joka työkyvyttömyyden pitkittyessä vaihtuu yleisen omavastuuajan jälkeen sairauspäivärahaksi.

Sairauspäiväraha määräytyy vuositulon perusteella. Vuositulo lasketaan 12 kalenterikuukauden tarkastelujaksolta, joka edeltää päivärahaoikeuden alkamista edeltävää kalenterikuukautta. Yrittäjän sairauspäiväraha määräytyy pelkästään yrittäjän eläkevakuutuksen vuosityötulon eli niin sanotun YEL-työtulon mukaan. Yrittäjien vuosituloon lasketaan 12 kalenterikuukauden tarkastelujakson YEL- ja/tai MYEL-työtulo. Vuosituloon ei lasketa mukaan palkkatuloa omasta yrityksestä eikä elinkeinotoiminnan ansiotuloa. Jos YEL- tai MYEL-työtulon määrä on muuttunut tarkastelujakson aikana, huomioidaan keskimääräinen työtulo.

Jos henkilöllä on yritystoiminnan ohella esim. palkkatuloa työskentelystä toiselle, huomioidaan se sairauspäivärahan määrän. Yleiseltä omavastuuajalta (päivät 2–10) maksettavassa niin sanotussa YEL-päivärahassa huomioidaan vain YEL-työtulo. Jos ei ole tuloja tarkastelujakson aikana tai ne ovat hyvin pienet, päiväraha on aina vähintään vähimmäismääräinen.

Oman päivärahan määrän voi laskea Kelan laskurilla.

YEL-päivärahan saamisen edellytyksenä on vähintään terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan todistus työkyvyttömyydestä. Varsinaisen sairauspäivärahan osalta edellytetään työkyvyttömyyden ensimmäisen 60 päivän ajalta yleensä vähintään lääkärin A-todistusta ja sen jälkeen laajempaa B-todistusta.

Sairauspäiväraha voidaan maksaa työnantajalle, kun työntekijän työkyvyttömyyden kesto ylittää päivärahan omavastuuajan ja työnantajalla on edelleen palkanmaksuvelvollisuus työkyvyttömyysajalta. Yrittäjän osalta päivärahaa ei makseta yritykselle.

Koronatestin tulosten odottelun osalta yrittäjä voi saada sairauspäivärahaa, mikäli hänet on oireidensa perusteella todettu lääkärin tai hoitajan toimesta työkyvyttömäksi.

Mitä korvauksia yrittäjä voi saada, jos ei voi työskennellä, koska lapsen koulu on suljettu? Entä jos lapsi sairastuu tai määrätään karanteeniin? 

Alle 16-vuotiaan lapsen huoltajalla (riippumatta siitä, millä statuksella työtä tekee), jonka lapsi on tartuntataudin leviämisen estämiseksi määrätty pidettäväksi kotona ja jonka huoltaja on tämän vuoksi estynyt tekemään työtään, on oikeus edellisessä kysymyksessä mainittuun Kelan maksamaan tartuntatautipäivärahaan. Tämä koskee kuitenkin ainoastaan edellä mainittua karanteenia/eristämistä. Mikäli lapsen koulu tai päiväkoti suljetaan, ei samaa oikeutta ole. Myöskään tilanteessa, jossa lapsi sairastuu ja yrittäjä jää kotiin hoitamaan lastaan, ei yrittäjällä ole oikeutta etuuksiin, vaikka tulonmenetystä aiheutuisikin. 

Voiko yrittäjä saada asumistukea ja toimeentulotukea?

Pienituloisella yrittäjällä voi olla oikeus Kelan yleiseen asumistukeen tai toimeentulotukeen, jonka täydentävä osa haetaan kunnan sosiaalitoimesta. Jos taloustilanne huono, kannatta tehdä heti hakemus Kelan sivuilla. Se on ainoa keino saada varmuus siitä, onko hakijalla ja perheellä oikeus edellä yleiseen asumistukeen tai toimeentulotukeen.

Voiko yrittäjä saada työttömyyskorvausta?

8.4. lähtien on voimassa laki, jolla laajennetaan määräajaksi yrittäjän oikeutta saada työttömyysturvaa yritystoiminnan harjoittamisen rinnalla. Määräaikainen lakimuutos mahdollistaa sen, että yrittäjille voidaan maksaa 724 euron työmarkkinatukea 16.3.–31.12.2020 ilman, että yrityksen toiminta täytyy lopettaa. Jos yrittäjä rekisteröityy työnhakijaksi viimeistään 15. huhtikuuta, hänellä on oikeus työmarkkinatukeen takautuvasti 16.3. lähtien, kunhan tuen saamisen edellytykset täyttyvät. Työnhakijaksi voi ilmoittautua vaikka heti.  

Ketä lakimuutos koskee?

Lakimuutos koskee kaikkia yrittäjiä yrityksen koosta ja yhtiömuodosta riippumatta. Työmarkkinatuen saaminen edellyttää, että yrittäjän päätoiminen työskentely on päättynyt tai yritystoiminnasta saatava tulo on vähemmän kuin 1 089,67 euroa kuukaudessa jokaista yrityksessä yrittäjänä työskentelevää henkilöä kohti.  

Esityksen mukaan työmarkkinatukea (724 €/kk) voidaan maksaa ilman omavastuuaikaa. Jos yritystoiminnasta on tuloja, ne sovitellaan työttömyysetuuden kanssa. Enintään 300 euron kuukausittaiset tulot eivät kuitenkaan lähtökohtaisesti vähennä työttömyysetuutta lainkaan. Tämän jälkeen työttömyysetuus vähenee siten, että jokainen tienattu euro pienentää etuutta 50 sentillä. 

Miten yrittäjä hakee työmarkkinatukea? 

Yrittäjä tulee ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon ja antaa selvitys päätoimisen työskentelyn päättymisestä tai tulon vähentymisestä koronavirusepidemiasta johtuen. Päätoimisen työskentelyn päättyminen todetaan ensisijaisesti yrittäjän oman ilmoituksen perusteella.

Yrittäjän on annettava selvitys yrityksen toimialasta ja siitä, miten vakava tartuntatauti ja siitä johtuvat rajoitukset ja suositukset ovat aiheuttaneet päätoimisen työskentelyn päättymisen. Vaihtoehtoisesti työnhakijan tulee antaa TE-toimistolle selvitys yritystoiminnasta saatavasta tulosta, ja tulon vähentymisen tulisi johtua vakavasta tartuntataudista. 

TE-toimisto antaa yrittäjän oikeudesta työmarkkinatukeen työvoimapoliittisen lausunnon Kelalle, josta työmarkkinatuki haetaan. 

Voiko työttömyysturvaa saada muiden tukien rinnalla?

Yrittäjä voi saada työttömyysturvaa sellaisten tukien rinnalla, jotka on tarkoitettu yritystoiminnan kehittämiseen tai yritystoiminnasta aiheutuviin kustannuksiin. Esimerkiksi yksinyrittäjätuki ei sulje pois oikeutta saada työttömyysturvaa.

Tuki voi vaikuttaa työttömyysetuuden määrään, mikäli yrittäjä esimerkiksi käyttää sitä henkilökohtaisiin menoihinsa tai se luetaan yrittäjän ansiotuloksi tai palkaksi. Jos tuki käytetään yritystoiminnasta aiheutuviin kuluihin, ei se vaikuta työttömyysturvaetuuteen.

Yksinyrittäjätuki on tarkoitettu yritystoimintaan ja työttömyysturva yrittäjän henkilökohtaisiin menoihin. 

Jos joutuu lopettamaan yritystoiminnan kokonaan, miten työttömyysturvaa saa?

Jos yritystoiminnan joutuu lopettamaan kokonaan, yrittäjä voi saada työttömyysetuutta. Silloin kannattaa ilmoittautua välittömästä työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon.

Yritystoiminta voidaan katsoa työttömyysturvassa lopetetuksi, kun 

a) yritys on myyty

b) yritys on asetettu konkurssiin

c) yritys on asetettu selvitystilaan, (selvitysmiehenä toimiminen saattaa muodostaa esteen työttömyysetuuden maksamiselle)

d) muun kuin osakeyhtiön purkamisesta on tehty yhtiömiesten kesken sopimuse) tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on päättynyt ja yrittäjä on: 

         1) luopunut eläkevakuutuksestaan (YEL/MYEL) 

         2) jättänyt Verohallinnolle ilmoituksen yrityksen poistamiseksi ennakkoperintä- ja   työnantajarekisteristä ja 

         3) jättänyt Verohallinnolle ilmoituksen yrityksen poistamiseksi arvonlisäverovelvollisten rekisteristä tai yritystoiminnan keskeytymisestä

f) Yksityisen elinkeinonharjoittajan eli ns. Toiminimiyrittäjän yritystoiminta katsotaan lopetetuksi myös, kun 

        1) tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on työnhakijan luotettavana pidettävän ilmoituksen mukaan päättynyt tai muuten on ilmeistä, ettei toimintaa enää                    jatketa; ja 

        2) henkilö on luopunut mahdollisesta yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän eläkelain mukaisesta eläkevakuutuksesta.


SYT-kassan jäsenet voivat saada ansiosidonnaista päivärahaa.

Muille peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea maksaa Kela. Ansio- ja peruspäivärahan saamisen edellytyksenä on yrittäjän työssäoloehdon täyttäminen (15 kk toimintaa/vakuuttamista, vähintään 13 076 YEL-työtulo/2020). Työmarkkinatuessa edellä mainittua ehtoa ei ole. 

Kelan maksamat työttömyysetuudet ovat 33,66 e/pv(/2020) ilman korotusosia (mm. lapsikorotus). Edellä mainittuja etuksia maksetaan 5 päivältä viikossa (myös arkipyhiltä). Työttömyysturvassa on viiden päivän omavastuuaika.

Minkälaisia muutoksia on tullut starttirahaan?

Hallitus hyväksyi 16.4.2020 julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun valtioneuvoston asetuksen väliaikaisen muutoksen, jonka mukaan starttirahaa saavalle yrittäjälle voidaan maksaa starttirahaa myös niiltä päiviltä, jolloin yrittäjä ei koronavirusepidemiasta johtuen voi työskennellä yrityksessään.

Asetus mahdollistaa starttirahaa saavien yrittäjien toimeentulon turvaamisen starttirahalla tässä laajasti yhteiskuntaan, yrityksiin ja yksilöihin vaikuttavassa poikkeuksellisessa tilanteessa, jota yrittäjä ei ole voinut ennakoida yritystoimintaa aloittaessaan.

Starttirahaa saavien yrittäjien toimeentulo koronavirusepidemian aikana turvataan siten työttömyysturvan sijasta starttirahalla, vaikka yrittäjä ei voisi tilapäisesti harjoittaa toimintaa tai yrityksessä tehtävän työn määrä olisi vähentynyt. Jos starttirahan saajan olisi mahdollista harjoittaa toimintaa esimerkiksi joinakin päivinä viikossa, vaikka työtä ei epidemiasta johtuen olisi kokoaikaisesti, starttirahaa maksettaisiin myös niiltä päiviltä, jolloin yrittäjä ei työskentele yrityksessään.

Asetus tuli voimaan 17.4.2020 ja on voimassa 31.12.2020 asti. Asetusta sovelletaan starttirahaan, joka maksetaan 16.3.–31.12.2020 väliseltä ajalta. KEHA-keskus tiedottaa muutoksesta starttirahaa saaville yrittäjille.

Edellä mainitun muutoksen lisäksi hallitus antoi 23.4.2020 eduskunnalle esityksen, jonka mukaan starttirahan enimmäiskestoa pidennetään väliaikaisesti 12 kuukaudesta 18 kuukauteen. Muutoksella turvataan starttirahaa saavien yrittäjien mahdollisuus yritystoiminnan käynnistämiseen ja vakiinnuttamiseen COVID-19-pandemian aiheuttamasta tilapäisestä toimintaedellytysten heikkenemisestä huolimatta. Muutoksen voimassaoloa on jatkettu, ja se on voimassa 31.12.2021 asti.