Etsi

Korona ja yrityksen verotus

Verohallinto haluaa tukea yrittäjiä koronakriisin yli. Katso tästä ohjeet, kuinka toimia. 

Miten kasvomaskeista aiheutuneita kuluja voi vähentää verotuksessa?      

Työnantaja voi antaa työntekijälle työtä varten verovapaasti yleisvaarallisen tartuntataudin leviämistä ehkäiseviä suojavälineitä, kuten kasvomaskeja. Koska tällaiset työnantajan antamat suojavälineet voidaan verotuksessa myös rinnastaa työnantajan järjestämään ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon, ei verovapauden kannalta ole merkitystä sillä, käyttääkö työntekijä suojavälineitä myös muuna aikana, kuten esimerkiksi kodin ja työpaikan välisellä matkalla. Työnantaja voi vähentää kasvomaskeista aiheutuneet kulut yrityksen verotuksessa. 

Jos työntekijä käyttää maskia työssä eikä työnantaja ei tarjoa sitä työntekijälle, työntekijä voi vähentää itse hankkimansa maskin kulut verotuksessa tulohankkimiskuluina. Kaikille palkansaajille myönnetään automaattisesti 750 euron tulonhankkimisvähennys. Jos tulonhankkimismenoja kertyy vuodessa enemmän kuin 750 euroa, ilmoitetaan kaikki tulonhankkimismenot verotuksessa. Jos tulonhankkimismenot jäävät alle 750 euron, kuluja ei tarvitse ilmoittaa.

Verovähennysoikeus koskee myös yksityistä elinkeinonharjoittajaa (ns. toiminimiyrittäjää). Toiminimiyrittäjän työssään käyttämästä maskista aiheutuneet kulut ovat elinkeinotoiminnan vähennyskelpoista menoa. 

Työnantaja ei voi antaa kasvomaskeja työntekijän perheenjäsenten käyttöön verovapaasti.

Kodin ja työpaikan väliset matkat: kasvomaski on matkakulu

Verohallinto on linjannut, että maskikuluja voi vähentää kaksi euroa jokaiselta päivältä, joina työntekijä on kulkenut julkisella kulkuvälineellä kodin ja työpaikan välisen matkan itse ostamaansa maskia käyttäen. Kahden euron vähennyksiin ei tarvita erillistä selvitystä. Maskien kuluja voi vähentää vain niiltä kodin ja työpaikan välisiltä matkoilta, jotka on tehty Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen 13.8.2020 antaman maskeja koskevan suosituksen jälkeen.Omavastuu kodin ja työpaikan välisissä matkakuluissa on 750 euroa. Jos kodin ja työpaikan välisiä matkakustannuksia kertyy vuonna 2020 enemmän kuin 750 euroa, ilmoitetaan verotuksessa kaikki kustannukset. Omavastuuosuutta ei tule itse vähentää.

Voiko työnantaja maksaa työntekijän koronatestin ja voiko yrittäjä vähentää oman koronatestinsä kulut verotuksessa?

Jos työnantaja katsoo, että koronapandemian aiheuttamien poikkeuksellisten olon vuoksi testaaminen on työtehtävien kannalta tarpeellista, työnantaja voi maksaa työntekijän koronatestin suoraan testin tehneelle lääkärikeskukselle tai kuittia vastaan työntekijälle verovapaasti. Työnantaja voi vähentää työtehtävien kannalta tarpeellisen koronatestin kustannukset verotuksessa, ja mahdollisesti työnantajayhtiölle testin kustannusten perusteella korvattava määrä on työnantajan veronalaista tuloa. 

Samaa käytäntöä sovelletaan yhtiössä työskentelevän omistajayrittäjän koronatestiin, jos myös muiden mahdollisten työntekijöiden testaamisen kustannukset korvataan vastaavalla tavalla. Verovapauden tai vähennyskelpoisuuden kannalta ei ole merkitystä työnantajan muutoin järjestämän työterveyshuollon laajuudella.

Yksityinen elinkeinonharjoittaja (ns. toiminimiyrittäjä) voi vastaavin edellytyksin vähentää oman koronatestin kustannukset elinkeinotoiminnan verotuksessa. Vähennyskelpoisuuden kannalta ei ole merkitystä toiminimiyrittäjän itselleen muutoin järjestämän työterveyshuollon laajuudella.

Työnantaja ei voi maksaa työntekijän perheenjäsenten koronatestejä verovapaasti. Kyse on perheenjäsenten elantomenoista.

Onko koronaan liittyvien tavaroiden maahantuonti ja myynti arvonlisäverollista?

Arvonlisäverolakia on muutettu väliaikaisesti siten, että koronaepidemiasta johtuvan tartunnan estämisessä, testaamisessa ja hoitamisessa käytettävien tavaroiden kotimaiset myynnit ja muista EU-maista tapahtuvat yhteisöhankinnat on säädetty arvonlisäverottomiksi. Verottomuus koskee vain myyntejä julkiselle sektorille.  

Yksityiset toimijat, jotka tuottavat julkisia terveydenhoitopalveluja, esimerkiksi kunnan terveydenhoitopalvelujen kokonaisulkoistukseen liittyen, rinnastetaan vain tästä toiminnasta julkisten terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen tuottajiin. Muilta osin myynti yksityisille toimijoille on edelleen arvonlisäverollista. Yksityisten toimijoiden tarjoamaa yksityistä terveydenhoitoa varten ostamat tavarat eivät siis ole verottomia.

Ostajan on annettava myyjälle selvitys siitä, että tavarat on ostettu sellaiseen käyttöön, joka täyttää verottomuuden edellytykset.

Koronaepidemiaan liittyvien tavaroiden myynti on säädetty ns. nollaverokannan alaiseksi, joten tähän myyntiin liittyvien ostojen arvonlisävero on myyjälle vähennyskelpoinen.

Verottomuutta sovellettiin 30.1.2020–31.7.2020 tapahtuvaan tavaran myyntiin, maahantuontiin ja yhteisöhankintaan eli verottomuus tuli voimaan taannehtivasti. Lain voimaantulosäännöstä on jatkettu ja verovapaus jatkuu 31.10.2020 asti.

Mikä on EU:n ulkopuolelta maahantuotujen lääkinnällisten tavaroiden tulli- ja arvonlisäverokohtelu?

Euroopan komissio antoi 3. huhtikuuta päätöksen, jolla EU:n ulkopuolelta maahantuodut lääkinnälliset laitteet vapautetaan tulleista ja arvonlisäverosta. Päätöksellä on tarkoitus helpottaa taloudellisesti lääkäreiden, sairaanhoitajien ja potilaiden tarvitsemien lääkinnällisten laitteiden ja varusteiden hankintaa.

Vapautusta voidaan soveltaa vain valtiollisten toimijoiden, kuten valtion elinten, julkisyhteisöjen ja muiden julkisoikeudellisten laitosten toimesta tai puolesta maahantuotuihin tavaroihin ja se kattaa esimerkiksi hengityssuojainten, suojavarusteiden, testaussarjojen, hengityslaitteiden sekä muiden lääkinnällisten laitteiden ja varusteiden maahantuonnin.

Vapautus on voimassa 31. lokakuuta 2020 asti.

Voiko saada maksettuja arvonlisäveroja takaisin?

Pyyntöä arvonlisäverojen saamisesta takaisin lainana ei enää voi tehdä, sillä määräaika helpotetun maksujärjestelyn hakemiseksi päättyi 31.8.2020. 

Jos haki arvonlisäverojen palautusta helpotetun maksujärjestelyn kautta määräajassa, Verohallinto käsittelee pyynnön, ja voi saada takaisin maksetut arvonlisäverot, joiden eräpäivä oli tammi-, helmi- tai maaliskuussa 2020.

Kyseessä on laina, eli yritys ei saa pysyvästi pitää palautettavia maksuja. Maksujärjestelyssä yritys sitoutuu maksamaan arvonlisäverot myöhemmin takaisin Verohallinnolle osana maksujärjestelyä. Maksujärjestelyssä veroille lasketaan 2,5 prosentin viivästyskorko alkuperäisestä eräpäivästä alkaen. Verohallinto on tehnyt päätöksiä helpotetuista maksujärjestelyistä kesäkuun loppupuolelta lähtien.

Lisätietoa arvonlisäverojen palautuksesta ja palautuksen hakemisesta on Verohallinnon verkkosivuilla.

Mitä teen, kun verojen määrä on liian suuri? 

Ennakkoveroja kannattaa hakea pienemmäksi Verohallinnon OmaVero-palvelussa, kun tulos jää arvioitua pienemmäksi. Vuoden 2020 ennakkoveroja voidaan koronatilanteen vuoksi poikkeuksellisesti alentaa oman ilmoituksen mukaan ilman välitilinpäätöksiä tai muita kirjallisia selvityksiä. Myös ennakkoveron eräkuukausiin voi hakea muutosta. Jos vuoden 2019 ennakot ovat olleet oikein, ei koronatilanne ole peruste hakea viime vuotta koskevia ennakoita takaisin tai jättää lisäennakkoa maksamatta.

Mitä teen, kun en voi toimittaa veroilmoituksia ajoissa?

Verohallinto myönsi automaattisesti kuukauden lisäajan veroilmoitusten jättämiseen yhteisöille ja yhteisetuuksille, joiden tilikausi päättyi joulukuun 2019 ja helmikuun 2020 välisenä aikana. Mikäli tilikausi on päättynyt tämän jälkeen ja tarvitsee lisäaikaa, voi hakea lisäaikaa OmaVerossa tai lomakkeella (Hakemus veroilmoituksen antamisajan pidentämiseksi). Hakemuksen tulee olla Verohallinnossa viimeistään veroilmoituksen määräpäivänä. Lisäaika voidaan myöntää, jos on erityinen syy, esimerkiksi sairastuminen, jonka vuoksi on estynyt antamaan ilmoituksen määräajassa. Lääkärintodistusta ei tarvitse lähettää veroilmoituksen mukana, vapaamuotoinen selvitys riittää.

Verohallinto toivoo, että yhteisöt antaisivat veroilmoituksensa normaalissa määräajassa, jos se on mahdollista.

Oma-aloitteisten verojen (mm. arvonlisävero) ilmoituksille ei ole mahdollista myöntää lisäaikaa, mutta myöhästymismaksu voidaan jättää perimättä erityisestä syystä, esimerkiksi sairastumisen vuoksi. Pyynnön myöhästymismaksun perimättä jättämisestä voi esittää ilmoituksen eräpäivänä (kuukauden 12. päivä) tai välittömästi sen jälkeen

  • Verohallinnon puhelinpalvelussa p. 029 497 008 (arvonlisäverotus) tai 
  • OmaVeron kautta viestillä (Omat veroasiat > toiminnot > kaikki toiminnot > viestit ja ajanvaraus > lähetä viesti).

Verohallinto tehostaa prosessejaan ennakkoveromuutoksissa, maksujärjestelyjen sopimisessa, sanktiomaksujen perimättä jättämisessä sekä arvonlisäveron palautuksissa, jotta yrittäjät ja yritykset saisivat nopeasti ja joustavasti apua vaikeaan tilanteeseensa ja selviäisivät tuen avulla poikkeuksellisen kriisin yli.

Mitä tehdä, jos ei pysty maksamaan yrityksen veroja ajoissa?

Heti, jos alkaa näyttää siltä, että veroja ei pysty maksamaan ajallaan, kannattaa ottaa yhteyttä Verohallintoon maksujärjestelystä sopimiseksi. Määräaika helpotetun maksujärjestelyn pyytämiseksi päättyi 31.8.2020, mutta maksujärjestelyä voi edelleen hakea normaalein ehdoin. Maksujärjestelyä voi hakea OmaVerossa tai palvelunumerosta 029 497 028.

Jos haki helpotettua maksujärjestelyä 31.8.2020 mennessä, Verohallinto käsittelee pyynnön, ja hakija voi päästä helpotetun maksujärjestelyn piiriin.

Verohallinto suosittelee, että maksujärjestelyä ei haeta varmuuden vuoksi, vaan pyyntö on syytä tehdä silloin, kun veroja jää maksamatta.

Maksujärjestelyyn ei pääse, jos hakijalla on ulosotossa perittävänä verovelkaa tai jos hakija on jättänyt antamatta veroilmoituksia tai tulorekisteri-ilmoituksia. Myös aiemmin rauennut maksujärjestely voi estää uuden järjestelyn saamisen.

Kannattaa ottaa yhteyttä aina Verohallintoon, jos on vaikeuksia verojen maksun kanssa. Älä jätä oma-aloitteisesti veroja maksamatta tai maksa niitä pienemmissä erissä. Näin haet maksujärjestelyä OmaVerossa.

Lisätietoa maksujärjestelystä on saatavilla myös Verohallinnon päätöksessä maksujärjestelyssä noudatettavista periaatteista.

Voidaanko veronpalautuksia käyttää maksujärjestelyssä olevien verojen maksuksi? 

Veronpalautuksia ei käytetä niiden maksujärjestelyyn sisältyvien verojen maksuksi, joista on tehty maksujärjestelypyyntö 25.3.2020–31.8.2020 välisenä aikana. Jos huhti-, touko- ja kesäkuussa mahdollisesti saamiasi veronpalautuksiasi ehdittiin käyttää verojesi maksuun, 27.7.2020 asti oli mahdollista pyytää, että näiden veronpalautusten käyttö perutaan.

Veronpalautuksia käytetään yhä niihin verovelkoihin, jotka eivät ole mukana helpotetussa maksujärjestelyssä. Lisäksi veronpalautuksia käytetään edelleen mahdollisiin ulosotossa olevien muiden velkojen maksuun. 

Lisätietoa veronpalautusten käyttämisestä on Verohallinnon verkkosivuilla.

Kuinka kauan maksujärjestelypyynnön hyväksyminen kestää?

Verohallinto on tehnyt päätöksiä helpotetuista maksujärjestelyistä (ks. ylempänä) kesäkuun lopusta lähtien. Helpotetun maksujärjestelyn hakuajan päättymisen jälkeen tehtävien ns. normaalien maksujärjestelyiden arvioidusta käsittelyajasta ei ole erikseen tiedotettu.

Maksujärjestely tulee voimaan heti, kun Verohallinto on hyväksynyt maksujärjestelypyynnön. Tehty maksujärjestely on heti nähtävissä OmaVerossa. Myös mahdollinen kirje maksujärjestelypyynnön hylkäämisestä on nähtävissä OmaVerossa heti asian ratkaisemisen jälkeen. Maksujärjestelykirjeet lähetään myös postitse, jos et ole ottanut käyttöön Suomi.fi-viestejä.

Jos on pyytänyt arvonlisäverojen palauttamista osana helpotettua maksujärjestelyä, verot palautetaan noin viikon kuluttua hyväksymispäivästä. Jos on pyytänyt veronpalautusten käytön perumista, palautukset maksetaan saman aikataulun mukaan.

Mitä jos haki helpotettua maksujärjestelyä, mutta sai silti maksukehotuksen: onko maksujärjestelypyyntö voimassa? 

Jos veroille on haettu helpotettua maksujärjestelyä, maksujärjestelypyyntö on edelleen voimassa eikä maksukehotus vaadi toimenpiteitä. Käsittelyssä oleva helpotetun maksujärjestelyn pyyntö estää tällä hetkellä verojen ulosottoon lähettämisen eikä yrityksen verovelkaa julkaista verovelkarekisterissä tai protestilistalla. 

Yrityksellä on verovelkarekisterimerkintä. Poistuuko verovelkarekisterimerkintä nyt, kun tein pyynnön maksujärjestelystä?

Vastaanotettu ja käsittelyä odottava maksujärjestelypyyntö ei poista aiempaa merkintää verovelkarekisteristä. Jos Verohallinto hyväksyy maksujärjestelypyynnön, merkintä verovelkarekisteristä poistuu tältä osin. Maksujärjestelypyyntö, joka on tehty 25.3.–31.8.2020 välisenä aikana, estää kuitenkin uuden merkinnän verovelkarekisteriin maaliskuusta lähtien.

Kuinka voin tarkistaa, että Verohallinto on vastaanottanut tekemäni maksujärjestelypyynnön?

Jos pyysit helpotettua maksujärjestelyä Verohallinnon palvelunumerossa, pyyntö ei näy OmaVerossa ennen kuin Verohallinto on käsitellyt sen. Pyyntö on kuitenkin vastaanotettu, eikä sen takia ole tarvetta olla uudestaan yhteydessä Verohallintoon. Uutta pyyntöä ei tule myöskään tehdä OmaVerossa.

Jos teit maksujärjestelypyynnön OmaVerossa, pyynnön tilanteen voi tarkistaa kirjautumalla OmaVeroon ja siirtymällä aloitussivulla "Tehdyt toimenpiteet" -välilehdelle.

Mitkä ovat maksujärjestelypyynnön eräpäivät, jos hakemus hyväksytään?

Maksujärjestelyn ensimmäinen eräpäivä on kuukauden kuluttua maksujärjestelyn hyväksymisestä. Seuraavat maksuerät ovat kuukausittain tämän jälkeen.

Mikäli olet hakenut helpotettua maksujärjestelyä, ensimmäinen eräpäivä on kolmen kuukauden kuluttua maksujärjestelyn hyväksymisestä.

Maksoin veron, mutta voinko pyytää, että se käytetäänkin toiselle verolle?

Jos maksu on jo käytetty jonkin veron maksuksi, sitä ei siirretä toisen veron suoritukseksi. Varmista, että käytät oikeita maksutietoja, myös oikeaa viitenumeroa, jotta maksu kohdistuu viitteen mukaiselle verolle.

Maksu voidaan pyynnöstä kohdistaa toiselle verolle vain silloin, kun maksu on kohdistunut tulevaisuudessa erääntyvälle verolle, eli verolle, jonka eräpäivä ei vielä ole mennyt (esim. erääntyvä ennakkovero seuraavassa kuussa tai arvonlisävero). Tulevaisuudessa erääntyvälle verolle kohdistunut maksu voidaan myös palauttaa, jos erääntyneitä veroja ei ole.

Menevätkö maksamattomat verot ulosottoon?

Voit hakea maksujärjestelyä, jolloin siihen kuuluvia veroja ei lähetetä ulosottoon.

En pysty maksamaan verojani ajoissa. Voinko saada viivästyskorot pois?

Verohallinnon mukaan koronatilanne tai siitä aiheutuneet maksuvaikeudet eivät ole peruste viivästyskoron poistamiselle. Maksuvaikeustilanteessa voi hakea maksujärjestelyä. Ks. edellä kysymys “Mitä teen, jos en pysty maksamaan yritykseni veroja ajoissa?”

Verohallinnon mukaan, jos veroja ei pysty maksamaan eräpäivänä äkillisen sairastumisen tai karanteenin vuoksi, eikä maksamiseen vaadittavia tietoja ole saatavilla eikä sähköisiä palveluja voi käyttää, voi viivästyskoron perimättä jättäminen olla mahdollista. Viivästyskoron perimättä jättämistä voi hakea OmaVerossa.

Voinko saada huojennuksen tai vapautuksen verosta?

Koronatilanne ei ole peruste verosta vapauttamiseen. Maksukyvyn alentuessa on mahdollista hakea maksujärjestelyä. Ks. edellä kysymys “Mitä teen, jos en pysty maksamaan yritykseni veroja ajoissa?”

Viivästyskoron osalta voi hakea viivästyskoron perimättä jättämistä samoilla perusteilla kuin edellä kysymyksessä “En pysty maksamaan verojani ajoissa, voinko saada viivästyskorot pois?"

Voiko ravintoetua käyttää ruoan kuljetuskustannuksiin, kun ruoka toimitetaan kotiin?

Määräaikaisesti ajalla 24.3.2020–31.12.2020 kyllä voi. (Verohallinto jatkoi voimassaoloa vuoden loppuun saakka 19.8.2020.) Koronakriisin aiheuttamien taloudellisten vaikeuksien vähentämiseksi Verohallinto on väliaikaisesti muuttanut luontoisetupäätöstä, kun ravintoedun normaali käyttö lounasravintoloissa paikan päällä on estynyt työntekijöiden joutuessa työskentelemään kotona.

Ravintoetua voi käyttää aterian maksamisen lisäksi sen kuljettamisesta aiheutuvien kulujen kattamiseen. Ravintoedun määrään ja muihin ehtoihin ei ole tehty muutoksia. Työnantaja voi tarjota ravintoetuna enintään 10,70 euroa jokaista työssäolopäivää kohti.

Jos työnantaja tarjoaa normaalisti ravintoedun vain työpaikan ruokalassa, mutta työnantajan oma ruokala on nyt kuitenkin suljettu koronatilanteen takia tai työntekijät on määrätty kotiin etätöihin, työntekijät eivät voi käyttää heille tarjottua ravintoetua. Jos työnantaja haluaa poikkeuksellisesti tukea työntekijöitään rahallisella korvauksella, jotta työntekijät voivat ostaa eväitä ja syödä niitä työpaikalla tai kotona, työntekijöille ei synny ravintoetua niiltä päiviltä, kun he eivät voi käyttää ravintoetua työnantajan ruokalassa. Työnantaja ei voi korvata ravintoetua rahana verovapaasti, vaan maksettu raha on aina veronalaista palkkaa. 

Voiko ravintoedun käyttää kaupasta ostettavaan ravintolaruokaan? 

Kyllä voi. Ruokakaupat ovat ottaneet myyntiin ravintoloiden valmistamia mukaan otettavia ruoka-annoksia, kun ravintolat ovat koronarajoitusten takia kiinni. Ravintolan kaupalle myyntiin valmistama valmis ruoka-annos voidaan rinnastaa kaupan palvelutiskiltä ostettuun take away -annokseen, jonka voi maksaa ravintoedulla. 

Voiko taksiyritys myydä ruokatavaroiden kotiinkuljetuspalvelua henkilökuljetuspalvelun alennetulla verokannalla?

Jos taksiyritys myy tavaroiden kuljetuspalvelua, myyntiin sovelletaan yleistä 24 prosentin arvonlisäverokantaa. Se, että taksia tavallisesti käytetään alemmalla kymmenen prosentin verokannalla myytävään henkilökuljetuspalvelun myyntiin, ei vaikuta tavarakuljetuksen verokannan määräytymiseen.  

On hyvä huomata, että silloin, kun elintarvikkeiden myyjä myy ostajalle elintarvikkeet kotiin kuljetuksella, myös myyjän ostajalta veloittamat kuljetuskustannukset katsotaan tavaran myyntihinnaksi, johon sovelletaan alennettua elintarvikkeiden neljäntoista prosentin verokantaa. 

Miten verotus menee, jos tarjoan palveluita etänä ja saan tuloa somealustoilta, striimauksesta tai vastikkeellisista rahoituskampanjoista?

Mikäli alat tarjota palveluita etänä, käsittele esimerkiksi somealustoilta, striimauksesta tai rahoituskampanjoista saamasi tulot ja niistä syntyneet menot normaalisti elinkeinotoiminnan verotettavana tulona. Ota tulot huomioon myös ennakkoverotuksessa ja arvonlisäverotuksessa.

Vastikkeellisella joukkorahoituskampanjalla tarkoitetaan rahoituskampanjaa, jossa lahjoittaja saa rahasummaa vastaan esimerkiksi tavaran, palvelun, elämyksen, jäsenyyden tai osuuden. Jos rahoituskampanjasta ei saa vastiketta, tarvitaan rahan keräämiseen lupa poliisilta.

Miten koronakriisi vaikuttaa arvonlisäveropalautusten käsittelyaikaan?

Arvonlisäveropalautusten käsittelyaika on tänä keväänä ollut Verohallinnossa lähtökohtaisesti hyvä: asiaryhmästä riippuen kahdesta neljään viikkoa. Verohallinto on reagoinut koronakriisiin nopeasti ja panostaa nyt muun muassa alv-palautusten käsittelyyn, merkittävämmin asiaryhmiin, joissa palautuksia tyypillisesti on, mutta myös muutoin. Käsittelyajat voivat kuitenkin pidentyä koronavirustilanteen vuoksi.

Sain taloudellista tukea koronatilanteesta selviämiseksi. Onko saamani tuki veronalaista tuloa ja joudunko maksamaan siitä veroa?

Veronalaisia elinkeinotoiminnan tuloja ovat kaikki tulot, jotka saat elinkeinotoiminnassa rahana tai rahanarvoisena etuutena, jollei toisin ole erikseen säädetty. Myös yrityksesi saamat julkiset tai muut tuet ovat siten veronalaisia tuloja. Saadut tuet käsitellään kirjanpidossa ja verotuksessa normaalisti tulona.

Mikäli yrityksesi koko tilikauden tulot ovat kuluja suuremmat (muiden mahdollisten verotuksessa tehtävien oikaisujen jälkeen), osakeyhtiö maksaa nettotulostaan veroa ja toiminimien sekä henkilöyhtiöiden nettotulos jaetaan verotettavaksi yhtiömiehille.

Mikäli yrityksen tulos jää kulujen vähentämisen jälkeen negatiiviseksi, tuloveroja ei tule maksuun. 

Arvonlisäverotuksessa tukia ja avustuksia ei lueta arvonlisäveron perusteeseen, kun ne eivät liity suoraan tavaran tai palvelun hintaan.

Julkisyhteisöt, kuten kunnat, maksavat koronaviruksen vuoksi rahallisia tukia ja avustuksia yrityksille ja yrittäjille. Ilmoitetaanko nämä tuet ja avustukset tulorekisteriin?

Maksaja ilmoittaa maksamansa tuen tai avustuksen Verohallinnolle vuosi-ilmoituksella. Vuoden 2020 osalta vuosi-ilmoitukset annetaan alkuvuodesta 2021. Tällaista tuloa ei ilmoiteta tulorekisteriin eikä siitä toimiteta ennakonpidätystä.

Tulorekisteri

Mitä tapahtuu, jos en voi ilmoittaa tietoja tulorekisteriin ajoissa?

Tulorekisteri-ilmoituksen myöhästymisestä ei määrätä myöhästymismaksua vuonna 2020. Tulorekisteritietojen oikeellisuus korostuu koronatilanteen vuoksi, koska tulorekisteritiedot ovat työttömyyskassojen lomautusten perusteella maksettavien päivärahojen sekä Kelan maksaman tartuntatautipäivärahan ja sairauspäivärahan maksun perusteena.

Kun tiedot on ilmoitettu oikein ja kattavasti tulorekisteriin, etuuden myöntämisprosessi on nopeampaa ja jälkikäteen tehtävä selvittelytyö yrityksissä ja kirjanpitäjillä vähenee.

Lomautus

Miten ilmoitan lomautuksen tulorekisteriin?

Jos työntekijä on kokoaikaisesti lomautettu, lomautus ilmoitetaan tulorekisteriin palkattomana poissaolona. Palkattoman poissaolon syyksi ilmoitetaan "lomautus" (koodi 16).

Esimerkki:

Tulonsaaja on kokoaikaisesti lomautettuna 1.4. alkaen ja ilmoitushetkellä lomautus on tiedossa 15.5. asti.

Poissaolot:

Poissaolojen ilmoituspäivän alkupäivä 1.4.2020

Poissaolojen ilmoitusjakson loppupäivä 15.5.2020

Palkaton poissaolo:

Alkupäivä: 1.4.2020

Loppupäivä 15.5.2020

Poissaolon syy:

Lomautus (koodi 16)

Jos lomautuksen päättymispäivä ei ilmoitushetkellä ole tiedossa ja poissaolo jatkuu lomautuksen vuoksi toistaiseksi, loppupäiväksi voi ilmoittaa esimerkiksi työsuhteen päättymispäivän, kalenterivuoden viimeisen päivän tai muun päivä, josta alkaen poissaolosta annetaan uusi tarkennettu ilmoitus. 

Miten ilmoitan lomautuksen tulorekisteriin, kun työntekijä on lomautettu osa-aikaisesti ja tekee esimerkiksi 3 täyttä työpäivää viikossa 5 työpäivän sijaan?

Jokainen yhtäjaksoinen poissaolo ilmoitetaan erikseen. Tulorekisteriin ilmoitetaan vain koko päivän poissaolot. Poissaolon syyksi ilmoitetaan 16 Lomautus. 

Esimerkki: 

Työntekijä on osa-aikaisesti lomautettuna 6.4. alkaen. Ilmoitushetkellä lomautus on tiedossa 31.5. asti. Työntekijä on joka viikko lomautettuna maanantaista keskiviikkoon, ja tekee 2 täyttä työpäivää (torstai ja perjantai). 

Poissaolot: 

Poissaolojen ilmoitusjakson alkupäivä: 1.4.2020 

Poissaolojen ilmoitusjakson loppupäivä: 31.5.2020 

Palkaton poissaolo: 

Alkupäivä: 6.4.2020 

Loppupäivä 8.4.2020 

Poissaolon syy:

Lomautus (koodi 16) 

Palkaton poissaolo: 

Alkupäivä: 13.4.2020 

Loppupäivä 15.4.2020 

Poissaolon syy:

Lomautus (koodi 16) 

Seuraavat viikot ilmoitetaan vastaavasti. 

Miten lomautuksen yhteydessä maksettava palkka ilmoitetaan? 

Lomautuksen yhteydessä maksettu suoritus ilmoitetaan tulorekisteriin normaalisti tulon luonteen mukaisena, esimerkiksi aikapalkkana. Palkaton poissaolo ilmoitetaan syyllä 16 Lomautus. 

Yritys on lomauttanut koko henkilökuntansa, eikä työntekijöille makseta enää palkkaa. Tarvitseeko tulorekisteriin ilmoittaa mitään? 

Jos suorituksen maksaja on rekisteröity säännöllisesti palkkaa maksavaksi työnantajaksi Verohallinnon työnantajarekisteriin, tulorekisteriin on ilmoitettava työnantajan erillisilmoituksella Ei palkanmaksua -tietoviimeistään seuraavan kuukauden 5. päivänä. Ei palkanmaksua -tiedon voi ilmoittaa kuudelta kuukaudelta etukäteen. Lomautuksen aikaiset poissaolot ilmoitetaan palkkatietoilmoituksella.

Poissaolojen ilmoittaminen

Onko tulorekisteri-ilmoittamisen kannalta merkitystä, onko työntekijä määrätty karanteeniin vai sairastunut? 

Kyllä on.

Jos työntekijä on itse sairastunut, hän on sairas ja työnantajalla voi olla velvollisuus maksaa palkkaa työehtosopimuksen tai työsopimuslain perusteella. Poissaolon syyksi ilmoitetaan 1 Sairaus, myös palkallisen ajan päätyttyä.

Jos työntekijä on karanteenissa ilman sairastumista ja pystyy tekemään työtä etätyönä, kyse ei ole poissaolosta. Etätyötä ei ilmoiteta tulorekisteriin.

Jos työntekijä on karanteenissa ilman sairastumista, mutta ei pysty tekemään töitä ja työnantaja maksaa tällaisessa tilanteessa palkan työehtosopimuksen perusteella, kyse on palkallisesta poissaolosta. Poissaolon syyksi ilmoitetaan 99 Muu syy. Maksettu palkka ilmoitetaan normaalisti tulorekisteristä annettujen ohjeiden ja tulon luonteen mukaisena, esim. aikapalkkana, urakkapalkkana tai esimerkiksi ylityökorvauksena.

Jos työnantaja maksaa poissaolon ajalta palkkaa, työnantajan on hyvä tutustua tartuntatautipäivärahaa koskeviin Kelan ohjeisiin. Työnantajan kannattaa varmistaa, missä tilanteessa ja mitä tietoja työnantajan on ilmoitettava Kelaan ja onko työnantajalla tai työntekijällä oikeus tartuntatautipäivärahaan. Työnantaja hakee tartuntatautipäivärahaa Kelan työnantajan asiointipalvelussa tai lomakkeella Y17.

Jos työntekijä on karanteenissa ilman sairastumista, mutta ei pysty tekemään töitä eikä työnantaja maksa palkkaa, palkaton poissaolo ilmoitetaan syykoodilla 99 Muu syy. Lue tartuntatautipäivärahasta Kelan ohjeista: https://www.kela.fi/tyonantajat-tartuntatautipaivaraha 

Jos työntekijä on lomautettu, poissaolon syyksi ilmoitetaan 16 Lomautus.

Työntekijä ei voi tehdä töitä, koska hänen lapsensa on karanteenissa, mutta lapsi ei ole sairastunut. Miten poissaolo ilmoitetaan?

Jos lapsi on karanteenissa mutta ei sairas, ilmoitetaan palkaton poissaolo syykoodilla 99 Muu syy.  

Työntekijän lapsi on sairastunut koronaviruksen aiheuttamaan covid-19-tautiin, ja työntekijä on tämän vuoksi poissa töistä. Miten poissaolo ilmoitetaan?

Jos työntekijä hoitaa sairastunutta lasta, poissaoloa käsitellään kuten muitakin sairaan lapsen hoidosta johtuvia poissaoloja. Palkanmaksuvelvollisuus menee kuten normaalisti sairaan lapsen hoidon vuoksi poissaoloissa. Poissaolon syynä käytetään 6 Lapsen sairaus tai pakottava perhesyy. Lue tartuntatautipäivärahan hakemisesta Kelan sivulta.

Työntekijä jää pois töistä, koska lapsen koulu on suljettu tai työntekijä ei halua viedä lasta päivähoitoon koronatilanteen vuoksi. Miten poissaolo ilmoitetaan?

Kyse on palkattomasta poissaolosta. Poissaolon syyksi ilmoitetaan 99 Muu syy.

Maksetun palkan ilmoittaminen

Miten karanteenin ajalta maksettu palkka ilmoitetaan?

Jos työntekijä työskentelee normaalisti karanteenin aikana kotoa, maksettu palkka ilmoitetaan normaalisti tulorekisteristä annettujen ohjeiden ja tulon luonteen mukaisena, esim. aikapalkkana, urakkapalkkana tai esimerkiksi ylityökorvauksena. 

Työntekijä on karanteenissa, hän ei ole työkyvytön mutta ei voi tehdä etätöitä. Työnantaja ei maksa palkkaa. Mitä ilmoitetaan tulorekisteriin?

Jos työnantaja ei maksa poissaolon ajalta palkkaa tällöin tulorekisteriin ilmoitetaan ainoastaan työntekijän palkattomat poissaolot syyllä 99 Muu syy. Maksettuja palkkoja ei ole ja vuonna 2020 etuuksia ei vielä tulorekisteriin ilmoiteta.

Tarkista Kelan sivuilta, onko työnantajan ilmoitettava Kelaan tietoja karanteenista. https://www.kela.fi/tyonantajat-tartuntatautipaivaraha

Työntekijä on karanteenissa, hän ei ole työkyvytön, mutta ei voi tehdä etätöitä. Työnantaja maksaa palkkaa. Miten maksettu palkka ilmoitetaan?

Maksettu palkka ilmoitetaan normaalisti tulorekisteristä annettujen ohjeiden ja tulon luonteen mukaisena, esim. aikapalkkana, urakkapalkkana tai esimerkiksi ylityökorvauksena. Palkallinen poissaolo ilmoitetaan syykoodilla 99 Muu syy.

Jos työnantaja maksaa poissaolon ajalta palkkaa, työnantajan on hyvä tutustua tartuntatautipäivärahaa koskeviin Kelan ohjeisiin. Työnantajan kannattaa varmistaa, missä tilanteessa ja mitä tietoja työnantajan on ilmoitettava Kelaan ja onko työnantajalla tai työntekijällä oikeus tartuntatautipäivärahaan. Työnantaja hakee tartuntatautipäivärahaa Kelan työnantajan asiointipalvelussa tai lomakkeella Y17.

Saavatko työttömyyskassat kaikki tarvitsemansa tiedot tulorekisteristä?

Jos työnantaja ilmoittaa palkkatiedot käyttäen 200-sarjan tulolajeja ja merkitsee tuloille ansaintakaudet sekä ilmoittaa palvelussuhdetiedot ja poissaolotiedot, erillisten selvityspyyntöjen määrä vähenee. Asialla on entistä suurempi merkitys nyt, kun koronan vuoksi etuushakemuksia on paljon. Näin työnantaja voi omalta osaltaan sujuvoittaa hakemuskäsittelyä.

Palkanmääritystä varten tiedot haetaan tulorekisteristä työttömyyttä edeltävän 8 kuukauden ajalta.

Ohjeessa Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin: palkkatietoilmoituksen pakolliset ja täydentävät tiedot kuvataan tarkemmin, mitä tietoja työttömyyskassat tarvitsevat.

Kuinka verotuksessa menetellään, jos yritykseni on saamassa rahallista tukea? Entä jos haluan itse tai yritykseni kautta tukea yrityksiä? 

Suora rahallinen tuki 

Kaikki tulot ovat yrityksille veronalaisia, jollei verolainsäädännössä toisin sanota. Myös koronakriisin vuoksi saatu mahdollinen rahallinen tuki on siten täysimääräisesti veronalaista tuloa. Vastikkeettomien suoritusten osalta on muistettava, että toiminta, jossa yleisöön vetoamalla kerätään vastikkeetta rahaa, katsotaan rahankeräykseksi ja tällaista toimintaa saadaan harjoittaa vain viranomaisen antamalla luvalla (rahankeräyslupa).

Lisäksi on huomioitava, että rahankeräystä ei rahankeräyslain mukaan saa järjestää elinkeinotoiminnan tukemiseen eikä oikeushenkilön (yrityksen) varallisuuden kartuttamiseen. 

Rahan antaminen vastikkeetta yritykselle ei lähtökohtaisesti ole antajalle verotuksessa vähennyskelpoinen kulu riippumatta siitä onko antaja toinen yritys tai yksityishenkilö. 

Vastikkeellinen myynti 

Mikäli yritys saa suorituksia vastiketta vastaan eli ns. normaalin liiketoiminnan muodossa (myydään esimerkiksi kangaskasseja, lahjakortteja tai online -palveluja), rahankeräyslupaa ei tarvita. Myynnistä saatavat tulot ovat normaalisti veronalaisia ja myynnistä tulee tilittää arvonlisävero.  

Ostajana olevalle yritykselle hankinta voi olla verotuksessa vähennyskelpoinen, jos se liittyy liiketoimintaan. Liiketoimintaan liittymättömät kulut eivät ole vähennyskelpoisia. Yksityishenkilöille kulut voivat olla vähennyskelpoisia vain, jos ne liittyvät henkilön omaan tulonhankkimistoimintaan. 

Lainoitus 

Mikäli yritys saa lainaa toiselta yritykseltä tai yksityishenkilöltä, laina käsitellään saajan verotuksessa velkana, mikäli lainan muodolliset ehdot täyttyvät ja lainaan liittyy esimerkiksi selkeä takaisinmaksutarkoitus. Mikäli laina myöhemmin annetaan anteeksi, on anteeksiannettu osuus saajalleen lähtökohtaisesti veronalaista tuloa. 

Lainoittajan verotuksessa annettu laina käsitellään saatavana, jos lainan muodolliset edellytykset täyttyvät. Velan anteeksiantaminen on anteeksiantajalle lähtökohtaisesti vähennyskelvoton kulu, kun lainaa ei ole annettu tulonhankkimistarkoituksessa.