Etsi

Korona ja yrityksen verotus

Verohallinto haluaa tukea yrittäjiä koronakriisin yli. Katso tästä ohjeet, kuinka toimia. 

Mitä teen, kun verojen määrä on liian suuri tai en voi toimittaa veroilmoituksia ajoissa? 

Ennakkoveroja kannattaa hakea pienemmäksi Verohallinnon OmaVero-palvelussa, kun tulos jää arvioitua pienemmäksi. Vuoden 2020 ennakkoveroja voidaan koronatilanteen vuoksi poikkeuksellisesti alentaa oman ilmoituksen mukaan ilman välitilinpäätöksiä tai muita kirjallisia selvityksiä. Myös ennakkoveron eräkuukausiin voi hakea muutosta. Jos vuoden 2019 ennakot ovat olleet oikein, ei koronatilanne ole peruste hakea viime vuotta koskevia ennakoita takaisin tai jättää lisäennakkoa maksamatta.

Oma-aloitteisten verojen (mm. arvonlisävero) ilmoituksille ei ole mahdollista myöntää lisäaikaa, mutta myöhästymismaksu voidaan jättää perimättä erityisestä syystä, esimerkiksi sairastumisen vuoksi. Pyynnön myöhästymismaksun perimättä jättämisestä voi esittää ilmoituksen eräpäivänä (kuukauden 12. päivä) tai välittömästi sen jälkeen

  • Verohallinnon puhelinpalvelussa p. 029 497 008 (arvonlisäverotus) tai 
  • OmaVeron kautta viestillä (Omat veroasiat > toiminnot > kaikki toiminnot > viestit ja ajanvaraus > lähetä viesti).

Tuloveroilmoituksen antamiselle voi hakea lisäaikaa OmaVerossa. Ilmoituksen jättämiselle voidaan myöntää lisäaikaa erityisestä syystä, esimerkiksi sairastumisen (älä toimita lääkärintodistusta, vapaamuotoinen selvitys sairastumisesta riittää) estäessä ilmoituksen antamisen ajallaan. Myös lomaketta ”Hakemus veroilmoituksen antamisajan pidentämiseksi” voi käyttää. Huom! Hakemuksen tulee olla Verohallinnossa viimeistään veroilmoituksen määräpäivänä.

Ilmoitukset kannattaa antaa normaalisti määräajassa, jos yrityksellä ei ole erityisiä syitä olla antamatta ilmoitusta ajallaan. Älä hae lisäaikaa vain “varalta”, sillä nämä hakemukset kuormittavat turhaan Verohallinnon resursseja.

Verohallinto tehostaa prosessejaan ennakkoveromuutoksissa, maksujärjestelyjen sopimisessa, sanktiomaksujen perimättä jättämisessä sekä arvonlisäveron palautuksissa, jotta yrittäjät ja yritykset saisivat nopeasti ja joustavasti apua vaikeaan tilanteeseensa ja selviäisivät tuen avulla poikkeuksellisen kriisin yli.

Mitä teen, jos en pysty maksamaan yritykseni veroja ajoissa?

Heti, jos alkaa näyttää siltä, että veroja ei pysty maksamaan ajallaan, kannattaa ottaa yhteyttä Verohallintoon maksujärjestelystä sopimiseksi.

Voit hakea helpotettua maksujärjestelyä OmaVerossa 25.3.2020 alkaen aina elokuun 2020 loppuun saakka. Maksujärjestelyä voi hakea myös palvelunumerosta 029 497 028.

Pyytäessäsi maksujärjestelyä sinun ei tarvitse esittää Verohallinnolle selvitystä maksuvaikeuksista. Pyyntöä tehdessäsi tarvitset vain tiedon pyydettävästä maksuajasta sekä yhteystiedot, josta Verohallinto voi tarvittaessa kysyä lisätietoja.

Jos sinulla on voimassa oleva maksujärjestely ja koronavirustilanteesta johtuvia maksuvaikeuksia, voit tehdä uuden maksujärjestelypyynnön OmaVerossa 25.3. alkaen. Tekemällä uuden maksujärjestelypyynnön voit saada helpotetun maksujärjestelyn, mikäli pyyntö täyttää maksujärjestelyyn vaaditut ehdot.

Verohallinto suosittelee, että maksujärjestelyä ei haeta varmuuden vuoksi, vaan pyyntö on syytä tehdä silloin, kun veroja jää maksamatta. Maksujärjestelyyn saa samat ehdot ja saman viivästyskoron, vaikka maksujärjestelypyynnön tekee vasta veron eräpäivän jälkeen. Jos sinulla erääntyy veroja huhtikuussa etkä pysty maksamaan niitä, hae maksujärjestelyä huhtikuun aikana.

Veroja, jotka liittyvät 25.3. alkaen käsittelyssä oleviin maksujärjestelypyyntöihin ei lähetetä ulosottoon eikä yrityksen verovelkaa julkaista verovelkarekisterissä tai protestilistalla. Verohallinto käsittelee saapuneet maksujärjestelypyynnöt, kun lainmuutos alennetusta viivästyskorosta tulee voimaan. Koronavirustilanteen vuoksi pyyntöjen määrä todennäköisesti kasvaa ja käsittelyajat pitenevät. Jo hakemus estää perintätoimenpiteet, vaikka varsinaisen maksujärjestelypäätöksen saaminen venyisi.

Maksujärjestelyssä olevien verojen viivästyskorko alenee valmistelussa olevan lakimuutoksen myötä 7 prosentista 4 prosenttiin. Alennettua korkoa sovelletaan 1.3.2020 jälkeen erääntyneisiin maksujärjestelyssä oleviin veroihin.

Helpotetun maksujärjestelyn mukainen ensimmäinen maksuerä on nykyisen yhden kuukauden sijaan vasta kolmen kuukauden päästä maksujärjestelyn hyväksymisestä. Verohallinto lisää maksujärjestelyn jälkeen syntyneet uudet verovelat automaattisesti maksujärjestelyyn 31.5.2020 asti. Alempi korko, ensimmäisen erän eräpäivän siirtyminen 3 kk eteenpäin päätöksestä sekä uusien verovelkojen liittäminen mukaan toukokuun loppuun asti pätee, vaikka järjestelyn hakisi esimerkiksi huhtikuun oma-aloitteisten verojen eräpäivän jälkeen, jos maaliskuun verot ovat maksettu.

Maksujärjestelyyn ei pääse, jos hakijalla on ulosotossa perittävänä verovelkaa tai jos hakija on jättänyt antamatta veroilmoituksia tai tulorekisteri-ilmoituksia. Myös aiemmin rauennut maksujärjestely voi estää uuden järjestelyn saamisen.

Helpotetut maksujärjestelyn ehdot koskevat myös auto- ja valmisteveron maksunlykkäyksiä. Voit hakea maksunlykkäystä palvelunumerosta 029 497 156.

Ota yhteyttä aina Verohallintoon, jos sinulla on vaikeuksia verojen maksun kanssa. Älä jätä oma-aloitteisesti veroja maksamatta tai maksa niitä pienemmissä erissä. Näin haet maksujärjestelyä OmaVerossa.

Kuinka kauan maksujärjestelypyynnön hyväksyminen kestää?

Helpotetuin ehdoin tehtävien maksujärjestelyjen normaalia alempi viivästyskorko edellyttää väliaikaista lakimuutosta. Verohallinto alkaa käsitellä saapuneita maksujärjestelypyyntöjä mahdollisimman pian, kun lainmuutos alennetusta viivästyskorosta on tullut voimaan. Laki astuu tämänhetkisen tiedon (24.3.2020) valossa voimaan huhtikuun lopussa. Tällä hetkellä Verohallinto arvioi käsittelyajaksi 1–2 viikkoa lain voimaantulosta.

Päätöksiä maksujärjestelypyynnöistä voi siis odottaa toukokuusta alkaen.  Jo pelkkä hakemus estää kuitenkin perintätoimenpiteet.

Maksujärjestely tulee voimaan heti, kun Verohallinto on hyväksynyt maksujärjestelypyynnön. Tehty maksujärjestely on heti nähtävissä OmaVerossa. Myös mahdollinen kirje maksujärjestelypyynnön hylkäämisestä on nähtävissä OmaVerossa heti asian ratkaisemisen jälkeen. Maksujärjestelykirjeet lähetään myös postitse, jos et ole ottanut käyttöön Suomi.fi-viestejä.

Hain helpotettua maksujärjestelyä, mutta nyt sain maksukehotuksen? Onko maksujärjestelypyyntöni voimassa? 

Jos veroille on haettu helpotettua maksujärjestelyä, maksujärjestelypyyntö on edelleen voimassa eikä maksukehotus vaadi toimenpiteitä. Käsittelyssä oleva maksujärjestelypyyntö estää tällä hetkellä verojen ulosottoon lähettämisen, eikä yrityksen verovelkaa julkaista verovelkarekisterissä tai protestilistalla. 

Kaikki pyynnöt helpotetusta maksujärjestelystä ovat odottamassa  tilapäisen viivästyskoron alentamista koskevan lakimuutoksen voimaantuloa. Vasta tämän jälkeen pyyntöjä voidaan käsitellä. Huomautuksia maksamattomista veroista tai ilmoitus verojen siirtämisestä ulosottoon voi tulla siihen saakka, kunnes lakimuutos on tullut voimaan ja maksujärjestelypyyntöjä aletaan käsitellä. 

Verohallinto lisää maksujärjestelyn jälkeen syntyneet uudet verovelat automaattisesti maksujärjestelyyn 31.5.2020 asti. 

Mitkä ovat helpotetun maksujärjestelypyynnön eräpäivät, jos hakemukseni hyväksytään?

Päätöksiä helpotetuista maksujärjestelypyynnöistä voi odottaa toukokuusta alkaen.

Toukokuussa myönnetyn helpotetun maksujärjestelyn ensimmäinen maksuerä on elokuussa ja seuraavat maksuerät siitä eteenpäin kuukausittain.

Maksoin veron, mutta voinko pyytää, että se käytetäänkin toiselle verolle?

Jos maksu on jo käytetty jonkin veron maksuksi, sitä ei siirretä toisen veron suoritukseksi. Varmista, että käytät oikeita maksutietoja, myös oikeaa viitenumeroa, jotta maksu kohdistuu viitteen mukaiselle verolle.

Maksu voidaan pyynnöstä kohdistaa toiselle verolle vain silloin, kun maksu on kohdistunut tulevaisuudessa erääntyvälle verolle, eli verolle, jonka eräpäivä ei vielä ole mennyt (esim. erääntyvä ennakkovero seuraavassa kuussa tai arvonlisävero). Tulevaisuudessa erääntyvälle verolle kohdistunut maksu voidaan myös palauttaa, jos erääntyneitä veroja ei ole.

Olen saamassa veronpalautusta. Saanko palautuksen tililleni, vaikka minulla on maksamattomista veroista maksujärjestely?

Et, sillä veronpalautusta käytetään maksamattomien verojen suoritukseksi. Veronpalautusta käytetään myös maksujärjestelyyn kuuluvien verojen maksuksi. Tähän ei ole tullut muutosta.

Menevätkö maksamattomat verot ulosottoon?

Voit hakea maksujärjestelyä, jolloin siihen kuuluvia veroja ei lähetetä ulosottoon. Tässä tilanteessa myöskään käsittelyssä oleviin maksujärjestelypyyntöihin liittyviä veroja ei lähetetä ulosottoon eikä yrityksen verovelkaa julkaista verovelkarekisterissä tai protestilistalla.

En pysty maksamaan verojani ajoissa. Voinko saada viivästyskorot pois?

Verohallinnon mukaan koronatilanne tai siitä aiheutuneet maksuvaikeudet eivät ole peruste viivästyskoron poistamiselle. Maksuvaikeustilanteessa voi hakea maksujärjestelyä, jolloin viivästyskorkokin on matalampi. Ks. edellä kysymys “Mitä teen, jos en pysty maksamaan yritykseni veroja ajoissa?”

Verohallinnon mukaan, jos veroja ei pysty maksamaan eräpäivänä äkillisen sairastumisen tai karanteenin vuoksi, eikä maksamiseen vaadittavia tietoja ole saatavilla eikä sähköisiä palveluja voi käyttää, voi viivästyskoron perimättä jättäminen olla mahdollista. Viivästyskoron perimättä jättämistä voi hakea OmaVerossa.

Voinko saada huojennuksen tai vapautuksen verosta?

Koronatilanne ei ole peruste verosta vapauttamiseen. Maksukyvyn alentuessa on mahdollista hakea maksujärjestelyä. Ks. edellä kysymys “Mitä teen, jos en pysty maksamaan yritykseni veroja ajoissa?”

Viivästyskoron osalta voi hakea viivästyskoron perimättä jättämistä samoilla perusteilla kuin edellä kysymyksessä “En pysty maksamaan verojani ajoissa, voinko saada viivästyskorot pois?"

Voiko ravintoetua käyttää ruoan kuljetuskustannuksiin, kun ruoka toimitetaan kotiin?

Määräaikaisesti ajalla 24.3.2020–31.8.2020 kyllä voi. Koronakriisin aiheuttamien taloudellisten vaikeuksien vähentämiseksi Verohallinto on väliaikaisesti muuttanut luontoisetupäätöstä, kun ravintoedun normaali käyttö lounasravintoloissa paikan päällä on estynyt työntekijöiden joutuessa työskentelemään kotona.

Ravintoetua voi käyttää aterian maksamisen lisäksi sen kuljettamisesta aiheutuvien kulujen kattamiseen. Ravintoedun määrään ja muihin ehtoihin ei ole tehty muutoksia. Työnantaja voi tarjota ravintoetuna enintään 10,70 euroa jokaista työssäolopäivää kohti.

Verohallinnon uusi linjaus (24.3.2020) on ravintola-alan yrittäjille erityisen tärkeää, kun ravintoloiden aukioloon on tulossa rajoituksia (tilanne 24.3.)

Jos työnantaja tarjoaa normaalisti ravintoedun vain työpaikan ruokalassa, mutta työnantajan oma ruokala on nyt kuitenkin suljettu koronatilanteen takia tai työntekijät on määrätty kotiin etätöihin, työntekijät eivät voi käyttää heille tarjottua ravintoetua. Jos työnantaja haluaa poikkeuksellisesti tukea työntekijöitään rahallisella korvauksella, jotta työntekijät voivat ostaa eväitä ja syödä niitä työpaikalla tai kotona, työntekijöille ei synny ravintoetua niiltä päiviltä, kun he eivät voi käyttää ravintoetua työnantajan ruokalassa. Työnantaja ei voi korvata ravintoetua rahana verovapaasti, vaan maksettu raha on aina veronalaista palkkaa. 

Miten verotus menee, jos tarjoan palveluita etänä ja saan tuloa somealustoilta, striimauksesta tai vastikkeellisista rahoituskampanjoista?

Mikäli alat tarjota palveluita etänä, käsittele esimerkiksi somealustoilta, striimauksesta tai rahoituskampanjoista saamasi tulot ja niistä syntyneet menot normaalisti elinkeinotoiminnan verotettavana tulona. Ota tulot huomioon myös ennakkoverotuksessa ja arvonlisäverotuksessa.

Vastikkeellisella joukkorahoituskampanjalla tarkoitetaan rahoituskampanjaa, jossa lahjoittaja saa rahasummaa vastaan esimerkiksi tavaran, palvelun, elämyksen, jäsenyyden tai osuuden. Jos rahoituskampanjasta ei saa vastiketta, tarvitaan rahan keräämiseen lupa poliisilta.

Miten koronakriisi vaikuttaa arvonlisäveropalautusten käsittelyaikaan?

Arvonlisäveropalautusten käsittelyaika on tänä keväänä ollut Verohallinnossa lähtökohtaisesti hyvä: asiaryhmästä riippuen kahdesta neljään viikkoa. Verohallinto on reagoinut koronakriisiin nopeasti ja panostaa nyt muun muassa alv-palautusten käsittelyyn, merkittävämmin asiaryhmiin, joissa palautuksia tyypillisesti on, mutta myös muutoin. Käsittelyajat voivat kuitenkin pidentyä koronavirustilanteen vuoksi.

Tulorekisteri

Mitä tapahtuu, jos en voi ilmoittaa tietoja tulorekisteriin ajoissa?

Tulorekisteri-ilmoituksen myöhästymisestä ei määrätä myöhästymismaksua vuonna 2020. Tulorekisteritietojen oikeellisuus korostuu koronatilanteen vuoksi, koska tulorekisteritiedot ovat työttömyyskassojen lomautusten perusteella maksettavien päivärahojen sekä Kelan maksaman tartuntatautipäivärahan ja sairauspäivärahan maksun perusteena.

Kun tiedot on ilmoitettu oikein ja kattavasti tulorekisteriin, etuuden myöntämisprosessi on nopeampaa ja jälkikäteen tehtävä selvittelytyö yrityksissä ja kirjanpitäjillä vähenee.

Lomautus

Miten ilmoitan lomautuksen tulorekisteriin?

Jos työntekijä on kokoaikaisesti lomautettu, lomautus ilmoitetaan tulorekisteriin palkattomana poissaolona. Palkattoman poissaolon syyksi ilmoitetaan "lomautus" (koodi 16).

Esimerkki:

Tulonsaaja on kokoaikaisesti lomautettuna 1.4. alkaen ja ilmoitushetkellä lomautus on tiedossa 15.5. asti.

Poissaolot:

Poissaolojen ilmoituspäivän alkupäivä 1.4.2020

Poissaolojen ilmoitusjakson loppupäivä 15.5.2020

Palkaton poissaolo:

Alkupäivä: 1.4.2020

Loppupäivä 15.5.2020

Poissaolon syy:

Lomautus (koodi 16)

Jos lomautuksen päättymispäivä ei ilmoitushetkellä ole tiedossa ja poissaolo jatkuu lomautuksen vuoksi toistaiseksi, loppupäiväksi voi ilmoittaa esimerkiksi työsuhteen päättymispäivän, kalenterivuoden viimeisen päivän tai muun päivä, josta alkaen poissaolosta annetaan uusi tarkennettu ilmoitus. 

Miten ilmoitan lomautuksen tulorekisteriin, kun työntekijä on lomautettu osa-aikaisesti ja tekee esimerkiksi 3 täyttä työpäivää viikossa 5 työpäivän sijaan?

Jokainen yhtäjaksoinen poissaolo ilmoitetaan erikseen. Tulorekisteriin ilmoitetaan vain koko päivän poissaolot. Poissaolon syyksi ilmoitetaan 16 Lomautus. 

Esimerkki: 

Työntekijä on osa-aikaisesti lomautettuna 6.4. alkaen. Ilmoitushetkellä lomautus on tiedossa 31.5. asti. Työntekijä on joka viikko lomautettuna maanantaista keskiviikkoon, ja tekee 2 täyttä työpäivää (torstai ja perjantai). 

Poissaolot: 

Poissaolojen ilmoitusjakson alkupäivä: 1.4.2020 

Poissaolojen ilmoitusjakson loppupäivä: 31.5.2020 

Palkaton poissaolo: 

Alkupäivä: 6.4.2020 

Loppupäivä 8.4.2020 

Poissaolon syy:

Lomautus (koodi 16) 

Palkaton poissaolo: 

Alkupäivä: 13.4.2020 

Loppupäivä 15.4.2020 

Poissaolon syy:

Lomautus (koodi 16) 

Seuraavat viikot ilmoitetaan vastaavasti. 

Miten lomautuksen yhteydessä maksettava palkka ilmoitetaan? 

Lomautuksen yhteydessä maksettu suoritus ilmoitetaan tulorekisteriin normaalisti tulon luonteen mukaisena, esimerkiksi aikapalkkana. Palkaton poissaolo ilmoitetaan syyllä 16 Lomautus. 

Yritys on lomauttanut koko henkilökuntansa, eikä huhtikuulta makseta enää palkkaa. Tarvitseeko tulorekisteriin ilmoittaa mitään? 

Jos suorituksen maksaja on rekisteröity säännöllisesti palkkaa maksavaksi työnantajaksi Verohallinnon työnantajarekisteriin, tulorekisteriin on ilmoitettava työnantajan erillisilmoituksella Ei palkanmaksua -tieto viimeistään seuraavan kuukauden 5. päivänä. Ei palkanmaksua -tiedon voi ilmoittaa kuudelta kuukaudelta etukäteen. Lomautuksen aikaiset poissaolot ilmoitetaan palkkatietoilmoituksella. 

Poissaolojen ilmoittaminen

Onko tulorekisteri-ilmoittamisen kannalta merkitystä, onko työntekijä määrätty karanteeniin vai sairastunut? 

Kyllä on.

Jos työntekijä on itse sairastunut, hän on sairas ja työnantajalla voi olla velvollisuus maksaa palkkaa työehtosopimuksen tai työsopimuslain perusteella. Poissaolon syyksi ilmoitetaan 1 Sairaus, myös palkallisen ajan päätyttyä.

Jos työntekijä on karanteenissa ilman sairastumista ja pystyy tekemään työtä etätyönä, kyse ei ole poissaolosta. Etätyötä ei ilmoiteta tulorekisteriin.

Jos työntekijä on karanteenissa ilman sairastumista, mutta ei pysty tekemään töitä ja työnantaja maksaa tällaisessa tilanteessa palkan työehtosopimuksen perusteella, kyse on palkallisesta poissaolosta. Poissaolon syyksi ilmoitetaan 99 Muu syy. Maksettu palkka ilmoitetaan normaalisti tulorekisteristä annettujen ohjeiden ja tulon luonteen mukaisena, esim. aikapalkkana, urakkapalkkana tai esimerkiksi ylityökorvauksena.

Jos työnantaja maksaa poissaolon ajalta palkkaa, työnantajan on hyvä tutustua tartuntatautipäivärahaa koskeviin Kelan ohjeisiin. Työnantajan kannattaa varmistaa, missä tilanteessa ja mitä tietoja työnantajan on ilmoitettava Kelaan ja onko työnantajalla tai työntekijällä oikeus tartuntatautipäivärahaan. Työnantaja hakee tartuntatautipäivärahaa Kelan työnantajan asiointipalvelussa tai lomakkeella Y17.

Jos työntekijä on karanteenissa ilman sairastumista, mutta ei pysty tekemään töitä eikä työnantaja maksa palkkaa, palkaton poissaolo ilmoitetaan syykoodilla 99 Muu syy. Lue tartuntatautipäivärahasta Kelan ohjeista: https://www.kela.fi/tyonantajat-tartuntatautipaivaraha 

Jos työntekijä on lomautettu, poissaolon syyksi ilmoitetaan 16 Lomautus.

Työntekijä ei voi tehdä töitä, koska hänen lapsensa on karanteenissa, mutta lapsi ei ole sairastunut. Miten poissaolo ilmoitetaan?

Jos lapsi on karanteenissa mutta ei sairas, ilmoitetaan palkaton poissaolo syykoodilla 99 Muu syy.  

Työntekijän lapsi on sairastunut koronaviruksen aiheuttamaan covid-19-tautiin, ja työntekijä on tämän vuoksi poissa töistä. Miten poissaolo ilmoitetaan?

Jos työntekijä hoitaa sairastunutta lasta, poissaoloa käsitellään kuten muitakin sairaan lapsen hoidosta johtuvia poissaoloja. Palkanmaksuvelvollisuus menee kuten normaalisti sairaan lapsen hoidon vuoksi poissaoloissa. Poissaolon syynä käytetään 6 Lapsen sairaus tai pakottava perhesyy. Lue tartuntatautipäivärahan hakemisesta Kelan sivulta.

Työntekijä jää pois töistä, koska lapsen koulu on suljettu tai työntekijä ei halua viedä lasta päivähoitoon koronatilanteen vuoksi. Miten poissaolo ilmoitetaan?

Kyse on palkattomasta poissaolosta. Poissaolon syyksi ilmoitetaan 99 Muu syy.

Maksetun palkan ilmoittaminen

Miten karanteenin ajalta maksettu palkka ilmoitetaan?

Jos työntekijä työskentelee normaalisti karanteenin aikana kotoa, maksettu palkka ilmoitetaan normaalisti tulorekisteristä annettujen ohjeiden ja tulon luonteen mukaisena, esim. aikapalkkana, urakkapalkkana tai esimerkiksi ylityökorvauksena. 

Työntekijä on karanteenissa, hän ei ole työkyvytön mutta ei voi tehdä etätöitä. Työnantaja ei maksa palkkaa. Mitä ilmoitetaan tulorekisteriin?

Jos työnantaja ei maksa poissaolon ajalta palkkaa tällöin tulorekisteriin ilmoitetaan ainoastaan työntekijän palkattomat poissaolot syyllä 99 Muu syy. Maksettuja palkkoja ei ole ja vuonna 2020 etuuksia ei vielä tulorekisteriin ilmoiteta.

Tarkista Kelan sivuilta, onko työnantajan ilmoitettava Kelaan tietoja karanteenista. https://www.kela.fi/tyonantajat-tartuntatautipaivaraha

Työntekijä on karanteenissa, hän ei ole työkyvytön, mutta ei voi tehdä etätöitä. Työnantaja maksaa palkkaa. Miten maksettu palkka ilmoitetaan?

Maksettu palkka ilmoitetaan normaalisti tulorekisteristä annettujen ohjeiden ja tulon luonteen mukaisena, esim. aikapalkkana, urakkapalkkana tai esimerkiksi ylityökorvauksena. Palkallinen poissaolo ilmoitetaan syykoodilla 99 Muu syy.

Jos työnantaja maksaa poissaolon ajalta palkkaa, työnantajan on hyvä tutustua tartuntatautipäivärahaa koskeviin Kelan ohjeisiin. Työnantajan kannattaa varmistaa, missä tilanteessa ja mitä tietoja työnantajan on ilmoitettava Kelaan ja onko työnantajalla tai työntekijällä oikeus tartuntatautipäivärahaan. Työnantaja hakee tartuntatautipäivärahaa Kelan työnantajan asiointipalvelussa tai lomakkeella Y17.

Saavatko työttömyyskassat kaikki tarvitsemansa tiedot tulorekisteristä?

Jos työnantaja ilmoittaa palkkatiedot käyttäen 200-sarjan tulolajeja ja merkitsee tuloille ansaintakaudet sekä ilmoittaa palvelussuhdetiedot ja poissaolotiedot, erillisten selvityspyyntöjen määrä vähenee. Asialla on entistä suurempi merkitys nyt, kun koronan vuoksi etuushakemuksia on paljon. Näin työnantaja voi omalta osaltaan sujuvoittaa hakemuskäsittelyä.

Palkanmääritystä varten tiedot haetaan tulorekisteristä työttömyyttä edeltävän 8 kuukauden ajalta.

Ohjeessa Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin: palkkatietoilmoituksen pakolliset ja täydentävät tiedot kuvataan tarkemmin, mitä tietoja työttömyyskassat tarvitsevat.

Kuinka verotuksessa menetellään, jos yritykseni on saamassa rahallista tukea? Entä jos haluan itse tai yritykseni kautta tukea yrityksiä? 

Suora rahallinen tuki 

Kaikki tulot ovat yrityksille veronalaisia, jollei verolainsäädännössä toisin sanota. Myös koronakriisin vuoksi saatu mahdollinen rahallinen tuki on siten täysimääräisesti veronalaista tuloa. Vastikkeettomien suoritusten osalta on muistettava, että toiminta, jossa yleisöön vetoamalla kerätään vastikkeetta rahaa, katsotaan rahankeräykseksi ja tällaista toimintaa saadaan harjoittaa vain viranomaisen antamalla luvalla (rahankeräyslupa).

Lisäksi on huomioitava, että rahankeräystä ei rahankeräyslain mukaan saa järjestää elinkeinotoiminnan tukemiseen eikä oikeushenkilön (yrityksen) varallisuuden kartuttamiseen. 

Rahan antaminen vastikkeetta yritykselle ei lähtökohtaisesti ole antajalle verotuksessa vähennyskelpoinen kulu riippumatta siitä onko antaja toinen yritys tai yksityishenkilö. 

Vastikkeellinen myynti 

Mikäli yritys saa suorituksia vastiketta vastaan eli ns. normaalin liiketoiminnan muodossa (myydään esimerkiksi kangaskasseja, lahjakortteja tai online -palveluja), rahankeräyslupaa ei tarvita. Myynnistä saatavat tulot ovat normaalisti veronalaisia ja myynnistä tulee tilittää arvonlisävero.  

Ostajana olevalle yritykselle hankinta voi olla verotuksessa vähennyskelpoinen, jos se liittyy liiketoimintaan. Liiketoimintaan liittymättömät kulut eivät ole vähennyskelpoisia. Yksityishenkilöille kulut voivat olla vähennyskelpoisia vain, jos ne liittyvät henkilön omaan tulonhankkimistoimintaan. 

Lainoitus 

Mikäli yritys saa lainaa toiselta yritykseltä tai yksityishenkilöltä, laina käsitellään saajan verotuksessa velkana, mikäli lainan muodolliset ehdot täyttyvät ja lainaan liittyy esimerkiksi selkeä takaisinmaksutarkoitus. Mikäli laina myöhemmin annetaan anteeksi, on anteeksiannettu osuus saajalleen lähtökohtaisesti veronalaista tuloa. 

Lainoittajan verotuksessa annettu laina käsitellään saatavana, jos lainan muodolliset edellytykset täyttyvät. Velan anteeksiantaminen on anteeksiantajalle lähtökohtaisesti vähennyskelvoton kulu, kun lainaa ei ole annettu tulonhankkimistarkoituksessa.