Etsi

Numerot + tarina=yrityksen sijoittajaprofiili

Miten listautumista harkitseva yritys rakentaa itselleen uskottavan sijoittajaprofiilin ja rakentaa luottamuksellisen suhteen yrityksen ja sijoittajien välille? Kasvuyrittäjyysverkoston ja Finnveran yhteistyössä järjestämän 365 päivässä pörssiin -ohjelman toisessa koulutuspäivässä kuultiin hyviä asiantuntijapuheenvuoroja sijoittajasuhdeviestinnästä sekä talousinformaation tärkeästä roolista siinä.    

Inderesin pääanalyytikko Sauli Vilen kiteytti asian kertomalla, että luvut ovat tärkein lähtökohta uskottavan sijoittajaprofiilin luomiselle. Tarinalla tarkoitetaan tapaa, jolla yritys viestii sijoittajille liiketoiminnan kehityksestä ja tärkeimmistä talousluvuista. Hyvällä tarinankerronnalla tarkoitetaan yksinkertaistettuna sitä, että yrityksen osakekurssin kehitys seuraa operatiivisen liiketoiminnan kehitystä. Tässä on Vilenin mukaan kyse ennen kaikkea sijoittajien odotuksien hallinnasta. Tähän päästään noudattamalla kolmea periaatetta, rehellisyyttä, realistisuutta sekä johdonmukaisuutta.


Kuva 1) Hyvän tarinankerronnan merkitys yhtiön osakekurssin kehitykselle, kuva Sauli Vilen

Korkeaa osakekurssia ei tulisi nähdä itseisarvona vaan oikea hinnan muodostus on kaikkien osapuolien etu, Vilen kertoo. Näin yrityksen sijoittajat eivät esimerkiksi pety ostettuaan osaketta liian korkealla hinnalla listautumisen yhteydessä tai pörssissä. Piensijoittajat ovatkin usein First North -yhtiöiden tärkeimpiä sijoittajasidosryhmiä, eivät isot institutionaaliset sijoittaja, Vilen painottaa. Hyvän sijoittajaprofiilin rakentaminen kannattaakin aloittaa hyvissä ajoin ennen varsinaista listautumista.

Cargotecin sijoittajasuhdejohtaja Hanna-Maria Heikkinen kertoi osallistujille sijoittajasuhdeviestinnän hoitamisesta ison pörssiyhtiön näkökulmasta. Cargotecin kaltainen yritys kilpailee globaaleilla markkinoilla sijoituksista Coca Colan, Googlen ja Facebookin kaltaisten jättien kanssa. Sijoittajasuhdeviestinnän kenttä on sekä Heikkisen että Vilenin mukaan muuttunut merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Esimerkiksi sijoittajabloggarit ovat nykyisin yksi tärkeä sidosryhmä yrityksen sijoittajasuhdeviestinnässä. Myös sosiaalinen media on avannut paljon uusia mahdollisuuksia viestintään etenkin niiden yritysten näkökulmasta, jotka hoitavat viestintää pienemmillä resursseilla. Sijoittajille suunnattujen tapahtumien streamaus ja jälkikuuntelu mahdollistavat laajemman yleisön tavoittamisen. Videoita käytetäänkin myös sijoittajasuhdeviestinnässä yhä enemmän.


Kuva 2. Sijoittajaviestinnän ei tarvitse olla tylsää, esimerkki Cargotecin sijoittajasuhdeviestinnästä

Heikkisen mukaan on hyvä tuntea oman yrityksen sijoittajasuhdeviestinnän kannalta tärkeimmät sidosryhmät ja saada heidät kertomaan yrityksen tarinaa eteenpäin. Olennaista on myös määritellä oman yrityksen kannalta tärkeimmät taloudelliset tavoitteet, joiden saavuttaminen pystytään myös osoittamaan lukujen avulla.

Greenstepin Tore Teirin esitys pörssiyhtiön tilinpäätöksestä toi esiin hyvän taloushallinnon merkityksen, jolle kaikki sijoittajasuhdeviestintä rakentuu. Teirin mukaan hallinnon kustannusten miettimisen sijaan olisi tärkeää ymmärtää lisäarvo, jonka hyvä tilintarkastaja tuo yritykseen. Vaikka First North -listalla olevilta yrityksiltä ei edellytetä IFRS-periaatteiden mukaista kirjanpitoa, tähän on hyvä olla henkisesti valmistautunut. Siirtyminen IFRS-periaatteiden mukaiseen kirjanpitoon ei tapahdu jäämällä torstaina vähäksi aikaa ylitöihin, Teir vitsaili. Investointeja taloushallinnon infraan kannattaa tehdä harkitusti ja hoitaa ne kuntoon hyvissä ajoin ennen mahdollista listautumista.


Kuva 3. Greenstep Tore Teir

Pörssiin listatulla yrityksellä on myös lainsäädännön määrittelemiä tiedonantovelvollisuuksia, joihin osallistujat perehdytti Maria Gartz pörssin markkinavalvonnasta. Gartz esitteli osallistujille lainsäädännöstä tulevia velvollisuuksia hyväksytylle neuvonantajalle, sisäpiiritiedon julkaisemiseen liittyviä vaatimuksia sekä pörssiyhtiön säännölliseen tiedonantovelvollisuuteen liittyvää sääntelyä.

Delinguan Katja Virtanen on yksi ohjelman harvoista naispuolisista osallistujista. Delingua on kasvanut yrityksenä siihen vaiheeseen, että se on alkanut kiinnostaa myös ulkopuolisia sijoittajia. Yrityksen omistajana hän on joutunut pakostakin miettimään yritykselle erilaisia tulevaisuusskenaarioita ja listautuminen on yksi vaihtoehto monien joukossa. Tässä mielessä koulutus osui juuri oikeaan ajankohtaan hänen kannaltaan.


Kuva 3. Delinguan Katja Virtanen

Hänen mielestään koulutus on tuntunut monipuoliselta ja hyödylliseltä, oli listautuminen suunnitelmissa tai ei. Esimerkiksi lukujen ja tarinan yhdistäminen on Virtasen mielestä olennaista myös listaamattomassa yrityksessä. Virtanen mietti ensin, onko ohjelmaan osallistuminen jotenkin noloa, jos ei ole lähiaikoina listautumassa, ja kannattaako lähteä mukaan. Koulutus on kuitenkin saanut Virtasen oivaltamaan, että todella moni asia on jo hyvässä kunnossa omassa yrityksessä esimerkiksi lukujen ja yrityksen hallintorakenteen osalta. Virtanen olisi toivonut näkevänsä enemmänkin naisia osallistujien joukossa.

Yksi ohjelman tärkeimmistä tavoitteista onkin saada osallistujat aktiivisesti pohtimaan opittuja asioita oman yrityksen käytäntöjen kannalta, myös koulutuspäivien välillä. Ensimmäisen koulutuspäivän jälkeen osallistujat saivat ”kotitehtäväksi” miettiä, mitä hyötyjä listautumisesta on oman yrityksen kannalta ja mitkä asiat muuttuvat yrityksessä listautumisen yhteydessä. Toisena koulutuspäivänä näistä asioista keskusteltiin ryhmässä ja yhteisesti. Yrittäjille tärkeimpinä asioina listautumisessa korostuivat rahoituksen hankkimisen helpottuminen, hyvien liikkeenjohtamistapojen yleistyminen ja yrityksen tunnettuuden sekä uskottavuuden lisääntyminen asiakkaiden ja yhteistyökumppanien keskuudessa. 

 

Kannattavaa kasvua blogi käsittelee kasvuyrittäjyyttä eri näkökulmista. Blogia kirjoittaa Kasvuyrittäjäverkoston johtoryhmän jäsenet sekä kasvun yhteistyökumppanit.

» Kasvuyrittäjäverkosto


Kirsi Kaunissaari

Kirjoittaja on 365 päivässä pörssiin -valmennusohjelman koordinaattori.