Etsi

Jätehuolto

Jätekuljetukset ja pienyrittäjien asema puhuttavat kunnissa

Nykyinen jätelaki aiheutti kunnissa laajaa keskustelua siitä, miten kunta voi jatkossa järjestää alueensa jätehuollon ja minkälaisia yritysvaikutuksia muutokset aiheuttavat. Pääsääntöisesti vastuut jätehuollon järjestämisestä säilyivät ennallaan. Kunnat vastaavat aikaisempaan tapaan asumisessa syntyvästä jätteestä, kun taas elinkeinotoiminnassa syntyvät jätteet on lähtökohtaisesti yritysten itsensä järjestettävä. Poikkeuksen tästä vastuujaosta muodostavat terveys- ja sosiaalipalveluista sekä koulutustoiminnassa syntyvät yhdyskuntajätteet, joiden jätehuollosta vastaa aikaisemmasta poiketen kokonaisuudessaan kunta.

Kunnat ja kuntien yhteiset jätehuoltoviranomaiset voivat edelleen melko vapaasti päättää alueillaan noudatettavista jätteenkuljetusjärjestelmistä sekä varsin pitkälle myös siitä, miten yhteistyö yksityisen sektorin toimijoiden kanssa rakennetaan ja miten paljon toimintamahdollisuuksia yrityksille halutaan omassa kunnassa antaa. Kunnan oma tai useampien kuntien yhteinen viranomaistoimielin, kuten esimerkiksi jätelautakunta taikka kuntayhtymä, voivat päättää siitä, järjestetäänkö kunnan vastuulle kuuluvan jätteen kuljetus kunnan järjestämänä (kunnan malli) vai niin, että kaikki yksityiset kuljetusyritykset voivat tarjota kuntalaisille palvelujaan (ns. sopimusperusteinen malli, uudessa laissa kiinteistön haltijan kilpailuttama järjestelmä).

Suomen Yrittäjät kannattaa sopimusperusteista eli kiinteistön haltijan järjestämää mallia, sillä se on toimivin ratkaisu kunnan, kuntalaisten ja yrittäjien kannalta. Jätelaki edellyttää yritys- ja markkinavaikutusten selvittämistä, minkä vuoksi yrittäjäjärjestöltä pyydetään varsin usein lausuntoa kuljetusjärjestelmien vaihtoehdoista sekä eri mallien yritysvaikutuksista.