Elinkeinopolitiikka

Elinkeinopolitiikalla tarkoitetaan julkisen sektorin toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on luoda toimintaympäristö, joka edistää yritysten syntymistä, toimintaa, kasvua sekä kilpailukykyä ja työllisyyttä.

Elinvoimapolitiikka

Elinvoimapolitiikalla tarkoitetaan päätöksiä ja toimenpiteitä, joilla kehitetään kaupungin tai kunnan elinvoimaa lisääviä tekijöitä. Etsimällä paikallisia ja alueellisia talouskasvun vetureita, kehittämällä edellytyksiä ja tukemalla innovaatiokykyä, jotka vahvistavat yritysten uusiutumista ja kilpailukykyä, vahvistetaan yritysten ja sitä kautta kaupungin, kunnan tai alueen elinvoimaisuutta. Tähän tarvitaan myös monimuotoista täydennyskoulutusta, energiatehokkaita kiinteistöratkaisuja, rohkeita investointeja sekä maankäytön ja infran kehittämistä.

Julkinen hankinta

Julkisilla hankinnoilla tarkoitetaan tavara-, palvelu- ja rakennusurakkahankintoja, joita valtio, kunnat ja kuntayhtymät, valtion liikelaitokset sekä muut hankintalainsäädännössä määritellyt hankintayksiköt tekevät oman organisaationsa ulkopuolelta. Julkisia hankintoja säännellään hankintalaissa. Sääntelyn tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä. Julkisia hankintoja tehdään vuositasolla arviolta 35 miljardilla eurolla.

Järjestäjä

Kunta voi järjestää sille laissa säädetyt tehtävät itse tai sopia järjestämisvastuun siirtämisestä toiselle kunnalle tai kuntayhtymälle. Palvelun järjestäjä vastaa palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta.

Kasvupalvelut

Kasvupalvelu-uudistuksessa TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi. Tällä edistetään uutta yritystoimintaa, yritysten kasvua, uudistumista ja kansainvälistymistä sekä vastataan työmarkkinoiden muutoksiin. Kasvupalveluihin on tulossa kilpailullinen tuotantomalli, joka yhdessä asiakkaan valinnanvapauden kanssa vahvistavat palvelujen vaikuttavuutta, synnyttää uusia palveluinnovaatioita ja luo uudet palvelumarkkinat.

Monituottajamalli

Sosiaali- ja terveyspalveluilla on monta tuottajaa: esimerkiksi yritykset, julkisen sektorin palveluntuottajat, järjestöt ja säätiöt. Suomen Yrittäjien tavoite on ollut pitkään monituottajamalli, jossa suomalaiset voivat itse valita palveluntuottajan.

Sote-keskus

Sosiaali- ja terveyskeskuksella tarkoitetaan palvelun tuottajan toimipistettä, jossa tuotetaan sosiaali- ja terveydenhuollon suoran valinnan palveluja.

Järjestäjä

Kunta voi järjestää sille laissa säädetyt tehtävät itse tai sopia järjestämisvastuun siirtämisestä toiselle kunnalle tai kuntayhtymälle. Palvelun järjestäjä vastaa palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta.

Kasvupalvelut

Kasvupalvelu-uudistuksessa TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi. Tällä edistetään uutta yritystoimintaa, yritysten kasvua, uudistumista ja kansainvälistymistä sekä vastataan työmarkkinoiden muutoksiin. Kasvupalveluihin on tulossa kilpailullinen tuotantomalli, joka yhdessä asiakkaan valinnanvapauden kanssa vahvistavat palvelujen vaikuttavuutta, synnyttää uusia palveluinnovaatioita ja luo uudet palvelumarkkinat.

Monituottajamalli

Sosiaali- ja terveyspalveluilla on monta tuottajaa: esimerkiksi yritykset, julkisen sektorin palveluntuottajat, järjestöt ja säätiöt. Suomen Yrittäjien tavoite on ollut pitkään monituottajamalli, jossa suomalaiset voivat itse valita palveluntuottajan.

Sote-keskus

Sosiaali- ja terveyskeskuksella tarkoitetaan palvelun tuottajan toimipistettä, jossa tuotetaan sosiaali- ja terveydenhuollon suoran valinnan palveluja.

Tuottaja

Kunta tai kuntayhtymä voi tuottaa järjestämisvastuulleen kuuluvat palvelut itse tai hankkia ne sopimukseen perustuen muulta palvelujen tuottajalta. Palvelun tuottajilla tarkoitetaan järjestäjän hyväksymiä tuottajia: esimerkiksi julkisen sektorin palveluntuottajia, yrityksiä, järjestöjä ja säätiöitä.

Valinnanvapaus

Valinnanvapaudella tarkoitetaan asiakkaan oikeutta valita itse, mistä hän saa sosiaali- ja terveyspalveluja. Julkisesti rahoitettuja sosiaali- ja terveyspalveluja voisivat jatkossa tarjota asiakkaalle julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat, kuten järjestöt ja säätiöt. Asiakasmaksut olisivat samat kaikilla palveluntarjoajilla. Valinnanvapauden laajentamisen tarkoituksena on lisätä asiakkaan vaikutusmahdollisuuksia sekä parantaa palvelujen saatavuutta, laatua ja kustannusvaikuttavuutta.

Yhden luukun periaate

Yhden luukun mallissa lupa-asiakas asioi eri viranomaisten kanssa yhdeltä asiointipisteeltä eli ”luukulta”, josta voi hoitaa kaikki tiettyyn hankkeeseen tarvittavat luvat kerralla. Asiakasta ei vaivata tarpeettomasti tietopyynnöillä, vaan viranomaiset pystyvät hyödyntämään saumattomasti ja monipuolisesti jo käytössään olevaa tietoa.

Yleinen toimiala

Kunta hoitaa itsehallinnon nojalla itselleen ottamansa tehtävät (yleinen toimiala) ja järjestää sille laissa erikseen säädetyt tehtävät (erityinen toimiala).