Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Pk-yritysbarometri: Pk-yrityksillä positiiviset suhdannenäkymät - Pohjois-Karjalassa maan parhaimmat odotukset suhdanteista

Pk-yritysten näkymät ovat parantuneet selkeästi poikkeuksellisen pandemia-ajan jälkeen, ja suhdanneodotukset ovat nousseet voimakkaasti. Talouden odotetaan kasvavan kuluvan ja ensi vuoden aikana selvästi.

 

Koko maan parhaat odotukset suhdanteista ovat Pohjois-Karjalassa ja pääkaupunkiseudulla. Pohjois-Karjalassa näkymät parantuivat Pohjois-Pohjanmaan ohella eniten puolen vuoden takaisesta.

Suhdannenäkymien saldoluku nousi keväästä 19 yksiköllä. Vuodessa nousua on kertynyt 33 yksikköä. Talouden tila on selvästi parantunut ja odotukset ovat vahvasti positiiviset, suhdanneodotusten saadessa arvon 22. Odotuksiin liittyy toki edelleen epävarmuutta siitä, miten pandemiatilanne kehittyy.

Pohjois-Karjalassa pk-yrittäjien yleiset suhdannenäkymät ovat selkeästi positiivisemmat kuin lähialueiden ja koko Suomen pk-yrittäjien vastaavat. Varsinkin liikevaihdon ja innovaatioiden sekä kehityksen positiiviseen kehitykseen uskotaan naapurikuntia enemmän.

 

Pk-yritykset kasvattavat henkilöstöä maltillisesti

Pk-yritykset huolehtivat henkilöstöstä ja sinnittelevät heikon taloustilanteen yli pitämällä kiinni henkilöstöstään. Tämä sama kehitys on nähty myös pandemian aikana. Tämän seurauksena suhdanneodotusten paraneminen ei välittömästi näy yhtä suurena muutoksena henkilöstön määrään kohdistuvissa odotuksissa.

Tulos on kuitenkin selvästi positiivisempi kuin keväällä. Odotukset henkilöstön määrän kehityksestä nousivat yhdeksän yksikköä. Odotusten saldoluku 12 on kuitenkin alle normaalin pitkän aikavälin tason. Edelleen suuri enemmistö, eli reilu 70 prosenttia pk-yrityksistä aikoo säilyttää nykyisen työntekijämääränsä.

Pk-yrityksissä käytetään työpaikkasopimista. Noin 25 prosenttia yrityksistä kertoo, että sopimus koskee sekä työaikaa että palkkausta. Toimialoittain tarkasteltuna ei merkittäviä eroja voida havaita, ainoastaan kaupassa työpaikkasopiminen on hieman vähäisempää.

Pohjois-Karjalan alueen suhdannenäkymät henkilökunnan määrän suhteen ovat myös parantuneet. Saldoluvuksi muodostuu nyt + 17, kun. Vuosi sitten se oli 0.

 

Liikevaihto kasvaa ja investointeja harkitaan

Odotukset liikevaihdon kehityksestä vastaavat pitkälti yleisiä suhdanneodotuksia: Pk-yritykset odottavat liikevaihdon kehittyvän positiivisesti, ja odotukset liikevaihdon kasvulle ovat nousseet siten, että saldoluku nousi kevään barometrista 16 yksikköä ja saa arvon 29. Tämä vastaa tilannetta ennen pandemiaa.

Pohjois-Karjalassa odotukset liikevaihdon kehityksestä saa saldoluvun 38, kun vuosi sitten saldoluku oli 0.

Kannattavuusodotukset ovat liikevaihto-odotusten tapaan parantuneet selvästi. Saldoluku nousi kevään barometrista 16 yksikköä ja saa arvon 29. Kannattavuusodotukset ovat lähestymässä samaa tasoa, jolla ne olivat ennen pandemiaa. Odotuksissa heijastuu kuitenkin epävarmuus tulevasta, ja siksi odotukset jäävät alle pitkän aikavälin keskiarvon.

Vakavaraisuuden vahvistumista odottaa selvästi aiempaa useampi pk-yritys. Odotukset vakavaraisuuden kehityksestä ovat nousseet nopeasti. Saldoluku nousi edellisestä barometrista: saldoluku saa arvon 17, nousua on yhdeksän yksikköä.

Näkymien paranemisesta huolimatta pk-yritykset arvioivat edelleen lievästi vähentävänsä investointejaan lähiaikoina. Investointien arvon muutosodotusten saldoluku päätyi lukemaan miinus yksi. Saldoluvun arvo koheni kuitenkin selvästi keväästä. Nousua on 12 yksikköä. Investointiodotusten heikompi kehitys voi olla yhteydessä epävarmuuteen pidemmän aikavälin talouskasvusta ja toimintaympäristön muutoksesta.

Pohjois-Karjalassa investointien arvon muutosodotusten saldoluku päätyi kuitenkin lukemaan +3. Saldoluvun arvo nousi 25 yksikköä viime syksystä.

 

Kasvua uusiutumisesta ja kansainvälistymisestä

Väistyvä pandemia ei ole tukahduttanut yritysten kasvuhaluja, mutta pidemmällä aikavälillä huolta kuitenkin herättää lievä trendinomainen alenema voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten määrässä.

Yritykset hakevat kasvua ja menestystä useasta lähteestä. Hieman yli neljännes yrityksistä on ottanut käyttöön uutta teknologiaa. Eniten uutta teknologiaa ovat ottaneet käyttöön kaupan ja palveluiden toimialoilla toimivat yritykset. Lähes puolet yrityksistä on kouluttanut henkilöstöään. Nopeasti kehittyvässä maailmassa osaava henkilöstö on avainasemassa yritysten menestyksen kannalta.

Kansainvälisyys on usealle pk-yritykselle avain menestykseen. Yhä useammalle yritykselle se on myös välttämätön väylä selviytymiselle. Suomessa on yrityksille tarjolla kansainvälistymispalveluita useasta lähteestä. Järjestelyllä on etunsa, sillä usein yritysten tarpeet kansainvälistymisasioissa poikkeavat toisistaan. Palveluihin ollaan kokonaisuudessaan varsin tyytyväisiä.

 

Poikkeustilanteeseen luotua yritysrahoitusta hyödynnetty

Yritysten heikentynyt luottokelpoisuus yhdistettynä̈ alhaiseen investointihalukkuuteen ja pandemiasta johtuvaan epävarmuuteen näkyvät ulkoisen rahoituksen käytössä: barometrin mukaan alle puolella pk-yrityksistä on lainaa pankista tai muusta rahoituslaitoksesta. Suhteessa kevään barometriin ulkoisen rahoituksen käyttö̈ on vähentynyt, mutta lainaa pankista tai muusta rahoituslaitoksesta ottaneiden pk-yritysten osuus on muuttunut viime vuosien aikana hyvin vähän.

Lähes joka kymmenes pk-yritys kertoi, että ei ole hakenut rahoitusta viimeisen vuoden aikana, vaikka sille olisi ollut tarvetta. Vaikuttaa siltä, että osa rahoitusta tarvitsevista pk-yrityksistä jättää hakematta sitä. Syynä ovat ensisijaisesti kireät vakuusvaatimukset ja korkea oman pääoman vaatimus.

Oman pääoman merkitys rahoituksen saatavuudessa on korostunut samaan aikaan, kun pandemian pitkä kesto on syönyt monen pk-yrityksen varoja. Koska oma pääoma vaikuttaa rahoitusriskiin, on oman pääoman puutteesta tullut merkittävä este saada rahoitusta.

Finnveran rooli pankkilainojen täydentäjänä on merkittävä. Pankkirahoitusta hakeneista yrityksistä 35 prosenttia kertoi, että rahoituksen saanti edellytti Finnveran takausta.

Pandemian lieveneminen näkyy pk-yritysten kassatilanteessa, joka on parantunut vuoden takaisesta. Tällä kertaa 15 prosenttia yrityksistä raportoi vaikeuksista hoitaa maksujaan viimeksi kuluneen kolmen kuukauden aikana. Osuus on laskenut vuodessa neljällä prosenttiyksiköllä.

 

 

Lisätietoja

Pohjois-Karjalan Yrittäjät ry, toimitusjohtaja Merja Blomberg, 050 367 5194

Finnvera Oyj, Joensuun aluekonttori, aluepäällikkö Hannu Puhakka, 0400 277 408

Pohjois-Karjalan ELY-keskus, ylijohtaja Ari Niiranen, 050 305 4998

 

 

Pk-yritysbarometrissä on selvitetty suomalaisten pk-yritysten mielikuvia yleisestä suhdannekehityksestä ja oman yrityksen taloudellisesta kehityksestä.  Lisäksi on tiedusteltu muun muassa yrityksen kasvuun, kansainvälistymiseen sekä investointiin ja rahoitukseen liittyvistä tekijöistä.

Otantalähteenä on käytetty Tilastokeskuksen toimialaluokitusta TOL 2008, Bisnoden yritysrekisteriä sekä Suomen Yrittäjien jäsenrekisteriä, joista otanta on tehty kiintiöidyllä satunnaisotannalla. Otoksessa on kiintiöity yritysten toimiala, kokoluokka ja sijainti.

Vastaajajoukon muodostaa 4592 kohderyhmän vaatimukset täyttävää pk–yrityksen edustajaa. Tiedonkeruumenetelmänä on käytetty internetkyselyä. Vastaajat kutsuttiin kyselyyn sähköpostitse tai puhelimitse kesä-heinäkuussa 2021. Seuraavalla sivulla on esitetty taustatietoja alueen vastaajista. Tutkimuksen on toteuttanut Taloustutkimus Oy Suomen Yrittäjien, Finnvera Oyj:n sekä työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta.

Tutkimustuloksissa esiintyy muutamissa kohdissa käsite 'saldoluku'. Se kuvaa kyseisten kysymysten kohdalla positiivisista ja negatiivisista vastauksista laskettua prosenttilukujen erotusta. Esimerkiksi: Pk-yritysten yleiset suhdannenäkymät seuraavan vuoden aikana paranee 39,4 %, huononee 8,6 % saldoluku = + 30,8 % ~31 % HUOM. kaikissa laskelmissa käytetään tarkkoja, pyöristämättömiä lukuja, vaikka raportissa luvut esitetään kokonaisina ilman desimaaleja.