Yrittäjien asemaa parannettava perhevapaajärjestelmässä

Perhevapaauudistuksen tavoitteena pitää olla yrittäjän aseman parantaminen perhevapaajärjestelmässä, oikeudenmukaisuus vanhemmuuden kustannusten rahoituksessa, erityisesti nuorten naisten työllisyyden vahvistaminen ja syntyvyyden lisääminen.

Nykymalli on ankara erityisesti yrittäjille, koska perhevapaista aiheutuvat, usein merkittävät kustannukset lankeavat suurelta osin työnantajille.

– On oikein, että vanhempi hoitaa sairasta lasta kotona, mutta on väärin, että sen kustannukset maksaa yrittäjä eikä yhteiskunta. Tämä perhevapaajärjestelmän valuvika vaikeuttaa merkittävästi nuorten naisten työllisyyttä, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Lisäksi yrittäjien on itse vaikea hyödyntää järjestelmää omissa perhevapaissaan.

– Yrittäjät siis rahoittavat muiden vapaita mutta pystyvät hyödyntämään niitä itse muita vähemmän. Tämä on kohtuutonta, Pentikäinen sanoo.

Nykyjärjestelmää on niin jäykkä, että vain 54 prosenttia yrittäjistä on pystynyt pitämään lapsensa syntymän yhteydessä perhevapaata. Asia käy ilmi Suomen Yrittäjien tekemästä kyselystä.

Malli aiheuttaa vaikeuksia erityisesti naisvaltaisten alojen työnantajayrittäjille. Se voi johtaa jopa yrityksen kassakriisiin, kun yritys maksaa poissaolevalle työntekijälle ja saa vasta myöhemmin korvauksia Kansaneläkelaitokselta. 70 prosenttia pk-yrittäjistä kannattaa työnantajille vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten kattamista nykyistä laajemmin verovaroista.

Vanhemmuuden kustannuksia tasattava naisten työmarkkina-aseman parantamiseksi

Yksi lapsi maksaa äidin työnantajalle nettona noin 8 000 euroa. Siinä on otettu huomioon huhtikuun 2017 alusta voimaan tullut 2 500 euron kertakorvaus.

Noin puolet kustannuksista syntyy päivistä, jolloin työntekijä on kotona hoitamassa alle 10-vuotiasta sairasta lasta. Päiviä on arvioitu olevan keskimäärin viisi vuodessa per lapsi. Näitä tilapäisen hoitovapaan kustannuksia ei korvata työnantajille. Lisäksi työnantajan kustannuksia lisäävät esimerkiksi raskauden aikaiset sairauspoissaolot.

– On vaikea ymmärtää, miksi työnantajan kuuluu rahoittaa lasten saamisesta ja hoitamisesta kuuluvat kulut. Vastuu kustannuksista on kannettava laajemmin. Lasten ja perheiden asia on koko yhteiskunnan asia, Pentikäinen sanoo.

Viime aikoina on esitetty eri perhevapaamalleissa, että isille ja äideille tulisi pitkät pakkokiintiöt ja perheiden mahdollisuuksia valita kotiin jäävä rajoitettaisiin. Tavoite saada enemmän isiä hoitovapaalle on hyvä, mutta esitetty keino vaikeuttaa yrittämistä ja sitä kautta työllisyyttä.

– Esitykset osoittavat vieraantumista yrittäjien tilanteesta. Pienen yrityksen toiminta on usein hyvin riippuvaista äidin tai isän työpanoksesta ja osaamisesta. Siksi perheillä pitää olla mahdollisimman laaja mahdollisuus valita, kuka jää lasta hoitamaan, Pentikäinen toteaa.

Kolme kohtaa korjattava

1. Vastuunkantoa perhevapaajärjestelmästä laajennetaan niin, että korvataan verovaroista yrityksille tilapäisestä hoitovapaasta ja raskauden aikaisista lyhyistä sairauspoissaoloista aiheutuvat kustannukset. Ne maksavat noin 145 miljoonaa euroa vuodessa. Vastaavat säästöt saa esimerkiksi leikkaamalla yritystukia.
2. Työpaikoilla pitää olla mahdollisuus sopia paikallisesti sairausvakuutuslaista poikkeavia ratkaisuja työn ja perhevapaiden yhdistämiseksi niin, että työntekijällä säilyy oikeus päivärahaan päiviltä, jolloin hän hoitaa lastaan.
3. Yrittäjille on säädettävä nykyistä joustavampi mahdollisuus yhdistää yrittäjyys ja lapsen hoitaminen vanhempainpäivärahalla. Esimerkiksi esitykset pitkästä pakollisesta isä- ja äitikiintiöstä ovat erittäin ongelmallisia yrittäjille, joiden yritystoiminta on riippuvaista isän tai äidin omasta toiminnasta. Nykyjärjestelmä ei kannusta yrittäjiä saamaan lapsia.

Suomen Yrittäjien mielestä on tärkeää, että perhevapaajärjestelmän uudistaminen mietitään huolella eri osapuolia kuullen eri näkökulmista. Yrittäjät kannattaa, että asetetaan työryhmä valmistelemaan uudistusta siten, että se voitaisiin toteuttaa seuraavalla vaalikaudella.

Lisätietoja:
toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, Suomen Yrittäjät, p. 040 504 1944, mikael.pentikainen@yrittajat.fi
työmarkkinajohtaja Janne Makkula, Suomen Yrittäjät, p. 040 581 2472, janne.makkula@yrittajat.fi
työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén, Suomen Yrittäjät, p. 050 502 0111, harri.hellsten@yrittajat.fi