Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Tiedote

Hallituksen esitys ei muuttunut riittävästi – soten tavoitteisiin ei päästä

Palvelujen yhdenvertainen saatavuus, hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen ja kustannusten kasvun hillintä ovat uudistuksen keskeiset tavoitteet. Esityksestä puuttuu edelleen keskeisiä keinoja näihin tavoitteisiin pääsemiseksi. 
  • Yritysten ja järjestöjen hyödyntämisellä on mahdollista saavuttaa edellä mainittuja tavoitteita. Tämän osalta neuvotteluissa tehdyt viilaukset eivät ole riittäviä. Kyse on yhä ollut yritysten ja järjestöjen resurssien hyödyntämisen eriasteisista rajoituksista, eikä siitä, että näiden toimijoiden potentiaalia olisi alun perinkään haluttu ottaa uudistuksen voimavaraksi 
  • Palvelusetelin käytön mainitaan olevan sallittua. Tämä on hyvä, mutta palvelusetelin ja esimerkiksi henkilökohtaisen budjetin käyttöön tulisi pikemminkin kannustaa, ja lainsäädäntöön lisätä velvoitteita palvelusetelien käyttöön vähintään silloin, kun oma kapasiteetti ei riitä
  • Sote-kustannusten kasvun hillitseminen edellyttäisi, että palvelujen järjestäjillä olisi tarkka tieto siitä, mitä palveluja tarjotaan ja mitä ne maksavat. Tätä varten olisi luotava läpinäkyvä julkisten palvelujen kustannuslaskennan malli ja hyvinvointialueille velvoite noudattaa sitä. Hallitus ei maininnut tällaisesta, päinvastoin – hallituksen mukaan hyvinvointialueet saavat aina lisärahoitusta neuvottelemalla. Tämä ei kannusta parempaan tuottavuuteen
  • Hallitus ei maininnut, että esitys sisältäisi julkisen palvelulupauksen määrittelyä tai edes pyrkimystä selventää sitä, mistä palveluista yhteiskunta vastaa. Tämän olisi sisällyttävä esitykseen
  • Hyvinvointialueiden ja sosiaali- ja terveysministeriön välistä suhdetta on pyritty selventämään siten, että ohjauksella ei puututtaisi yksityiskohtaisesti tai velvoittavasti hyvinvointialueen tehtäviin ja palvelutuotantoon. Tämä on hyvä korjaus. Silti hyvinvointialueilla olisi nykyisiä kuntia kapeampi mahdollisuus päättää tarkoituksenmukaisesta palvelutuotantorakenteesta alueensa asukkaille
  • Esitys ei sisällä hyvinvointialueiden vastuuta toimivista palvelumarkkinoista. Järjestämisvastuullisen tahon on luotava markkinat, ylläpidettävä niitä ja aitoa vuoropuhelua yritysten ja muiden tuottajien kanssa 
  • Hallituksen tiedotustilaisuuden jälkeen jäi epäselväksi, onko järjestölähtöisen toiminnan edellytykset huomioitu lausuntokierroksella ollutta esitystä paremmin. Järjestölähtöisen auttamistyön mahdollisuudet pitäisi nivoa tiiviimmin osaksi apua ja tukea tarvitsevan ihmisen palvelukokonaisuutta ja tälle pitäisi luoda edellytykset hyvinvointialueiden rakenteessa
  • Hallituksen mukaan hoitotakuun kiristämisestä säätäminen etenee, mikä on positiivinen uutinen

Esityksestä puuttuvat kattavat ja tietoon perustuvat vaikutusten arvioinnit, esimerkiksi sote-alan 18 000 yrityksen ja 10 000 järjestön osalta. Myöskään yritysten ja järjestöjen hyödyntämisen rajoittamisen vaikutuksia ei ole arvioitu

Hallituksen uudessa esityksessä näkyy valitettavasti edelleen, että valmistelua ei ole alusta alkaen tehty avoimesti ja kuunnellen niitä tahoja, joihin esitys vaikuttaa – kuten elinkeinoelämää ja järjestöjä. Viimeistään eduskuntakäsittelyssä tilanne on korjattava. Hallituksen on pystyttävä tekemään uskottava, tavoitteita kohti menevä ja tulevaisuuden tarpeisiin vastaava uudistus, joka on perustuslain mukainen. 


Helsingissä 13.10.2020


johtaja Ilkka Oksala, Elinkeinoelämän keskusliitto EK

varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 

johtaja, vaikuttaminen ja kilpailukyky, Johanna Sipola, Keskuskauppakamari

toimitusjohtaja Ulla-Maija Rajakangas, Hyvinvointiala HALI

toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi, Finanssiala

toiminnanjohtaja Ismo Partanen, Lääkäripalveluyritykset LPY

toiminnanjohtaja Satu Grekin, Kuntoutusyrittäjät

toimitusjohtaja Panu Tast, Näkeminen ja silmäterveys Näe            

elinkeinoasioiden asiantuntija Jarno Talvitie, Kuntoutuksen toimialayhdistys KTAY