Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Yrittäjyys

Pk-yritysbarometri: Yritysten näkymät romahtaneet Etelä-Karjalassa – “Vain Lapissa odotukset alempana"

Koronakriisin vaikutukset heijastuvat voimakkaasti pk-yritysten tulevaisuuteen.

Eteläkarjalaisyritykset ovat olleet kuluvana vuonna hyvin poikkeuksellisessa tilanteessa koronaviruksen leviämisestä johtuneen kriisin vuoksi. Poikkeuksellinen tilanne heijastuu suoraan pienten ja keskisuurten yritysten odotuksiin lähiajan suhdannekehityksestä.

- Odotukset ovat laskeneet voimakkaasti, valitettavasti lähes alimmalle tasolla maassamme, sillä vain Lapissa odotukset ovat vielä alempana, toteaa Etelä-Karjalan Yrittäjien toimitusjohtaja Jami Holtari.

Etelä-Karjalassa arviot yleisen suhdannetilanteen kehittymisestä ovat kaikkia lähialueita heikommat. Yleinen suhdannenäkymä laski alueella reilusti negatiivisen puolelle, saldoluku laski keväästä peräti 20 yksiköllä arvoon miinus 15. Paikalliset yritykset pyrkivät kuitenkin huolehtimaan henkilökunnasta ja sinnittelevät heikon taloustilanteen yli pitämällä kiinni henkilöstöstään. Yritykset arvioivat myös vähentävänsä investointejaan merkittävästi lähiaikoina.

- Tulevaisuudennäkymät ovat harvinaisen pessimistisiä Lappeenrannan seudulla, jossa barometrilukemat ovat ehkä maan karuimpia. Imatran seudulla odotukset ovat jopa maan keskiarvon positiivisemmalla puolella. Maakunnan kahtiajako yllättää jälleen, summaa Holtari.

- Yritystemme tulevaisuuteen piirtyy lisää uhkakuvia, tyhjentyneiden kassavarojen, päättyvien lainaohjelmien ja kiristyneiden luottoehtojen myötä. Jos päälle tulee vielä toinen korona-aalto, voi jälki olla hyvin julmaa, Jami Holtari arvioi.

Valtakunnallisesti näkymät haasteelliset

– Muutos on poikkeuksellisen suuri ja nopea. Viimeksi vastaavanlaista nähtiin finanssikriisin aikoihin. Tällä kertaa sukellus jäi onneksi hieman pienemmäksi kuin finanssikriisissä, Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen arvioi.

Edellinen Pk-yritysbarometri julkistettiin juuri ennen koronanviruksen leviämistä Suomeen. Silloin 17 prosenttia ennusti suhdanteiden heikkenevän ja 26 prosenttia paranevan. Koronakriisi ja muutti kaiken: nyt pienistä ja keskisuurista yrityksistä 32 prosenttia arvioi suhdanteiden heikkenevän ja 21 prosenttia paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana.

Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö julkistavat kaksi kertaa vuodessa Pk-yritysbarometrin, josta käy ilmi, mitä pienet ja keskisuuret yritykset odottavat tulevalta 12 kuukaudelta. Tällä kertaa kyselyyn vastasi 5100:n yrityksen edustajat.

Liikevaihdon kasvu hiipuu ja investoinnit supistuvat

Odotukset liikevaihdon kehityksestä laskivat jyrkästi: valtakunnallisesti saldoluku laski kevään barometrista 24 yksikköä ja saa arvon miinus kaksi. Etelä-Karjalassa tiputusta oli 14 yksikköä arvoon miinus kuusi.

– Tämä on poikkeuksellisen alhainen arvo, mutta tämäkin onneksi vielä hieman korkeampi kuin finanssikriisin aikana, Mailinen sanoo.

Pk-yritykset arvioivat vähentävänsä investointejaan merkittävästi lähiaikoina: Kaikilla päätoimialoilla on enemmän investointejaan vähentäviä yrityksiä kuin niitä, joissa investoinnit lisääntyvät.

– Heikko tulos kertoo poikkeuksellisen suuresta epävarmuudesta talouskasvun ja toimintaympäristön suhteen, Malinen sanoo.

Pk-yritykset pyrkivät pitämään kiinni osaavasta työvoimasta

Vaikka talous on supistunut ja tulevaisuuden näkymät muuttuneet poikkeuksellisen epävarmoiksi, pienet ja keskisuuret yritykset eivät oleta, että henkilöstö pienenisi merkittävästi. Tilanteen vaikeudesta kertoo kuitenkin se, että odotusten saldoluku laski valtakunnallisesti keväästä 11 yksikköä ja päätyi arvoon miinus kaksi. Etelä-Karjalan pudotus oli vain kolme yksikköä, ollen edelleen plus kolmessa.

– Myönteistä tilanteessa on se, että edelleenkin suuri enemmistö, eli 70 prosenttia pk-yrityksistä pyrkii säilyttämään nykyisen henkilömääränsä.

Estääkö rahoitus yrityksen kehittämisen?

Etelä-Karjalassa yli kolmasosa yrityksistä koki yhdeksi yrityksen kehittämisen merkittäväksi esteeksi rahoituksen, mikä oli koko maan osuutta (20 prosenttia) korkeammalla tasolla. Kuitenkin alueella vain yksi prosentti rahoitusta hakeneista yrityksistä ei ollut saanut rahoitusta. Tärkeimpinä syinä sille, etteivät alueen yritykset olleet hakeneet tai saaneet rahoitusta, korostuivat sekä korkea oman pääoman vaatimus että rahan korkea hinta, kun taas rahoituksen yleinen saatavuus vaikuttaa olevan suhteellisen hyvällä tasolla.

Etelä-Karjalassa pääasiallisia rahoituksen lähteitä ovat edelleen pankit, joiden lisäksi yritykset ovat aktiivisesti hyödyntäneet erilaisia tuki-instrumentteja. Jatkossa myös Finnvera varautuu omilla lainoillaan turvaamaan luottokelpoisten yritysten lainarahoituksen saatavuutta pankkilainojen vakuudeksi myönnettävien takausten ohella. 

- Yritysten on 14.9.2020 alkaen mahdollista hakea käyttöpääomalainaa myös suoraan Finnverasta, jos rahoituksen järjestyminen sitä edellyttää, muistuttaa Finnveran aluejohtaja Anna Karppinen.

Koronarahoitusta on haettu, tulossa lisää kehittämistä ja investointeja

Jopa yli puolella Etelä-Karjalan yrityksistä on ollut tarvetta hakea rahoitusta viimeisen 12 kuukauden aikana. Lähes puolet rahoitusta hakeneista yrityksistä on hakenut rahoitusta käyttöpääomaksi suhdanteista ja kireästä taloudellisesta tilanteesta johtuen, mikä on valtakunnallista tasoa (33 prosenttia) enemmän. Sen sijaan investointeihin haetun rahoituksen määrä (23 prosenttia) on valtakunnallista tasoa (33 prosenttia) vähäisempi.

Jatkossa lähes puolet alueen rahoitusta hakevista yrityksistä aikovat käyttää rahoitusta erityisesti kehittämishankkeisiin (48 prosenttia) sekä kone-, laite- ja rakennusinvestointeihin (41 prosenttia). Käyttöpääomarahoituksen tarve näyttäisi puolestaan vähäisemmältä jatkossa.

Lisätietoja:
toimitusjohtaja Jami Holtari, Etelä-Karjalan Yrittäjät, p. 0400 551 435,
pääekonomisti Mika Kuismanen, Suomen Yrittäjät, p. 050 356 0705,
aluejohtaja Anna Karppinen, Finnvera Oyj, p. 029 460 2671,

Suomen Yrittäjät on jäsenmäärältään elinkeinoelämän suurin keskusjärjestö, joka ajaa Suomen pienten ja keskisuurten yritysten asiaa. Jäsenyrityksistä puolet on yksinyrittäjiä ja puolet työnantajayrittäjiä. Ne työllistävät noin 650 000 henkilöä. Lisätietoa: www.yrittajat.fi