Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Yksinyrittäjä

Yksinyrittäjistä elinvoimaa kuntataloudelle -vaalipaneelissa vilkasta keskustelua

”Yrittäjäjärjestö on taas kerran osannut valita keskustelunaiheet, jotka menevät ihan asian ytimeen, kovin helppoja vastauksia näihin kysymyksiin ei löydy. Siksi on tärkeää, että keskustelemme yksinyrittäjien asemasta nyt ja tulevaisuudessa ja erityisesti kuntanäkökulmasta”. Näin avasi keskustelua kansanedustaja Peter Östman Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien lauantaisessa Yksinyrittäjistä elinvoimaa kuntataloudelle -vaalipaneelissa.

Vaalipaneelissa keskustelijoina olivat kansanedustaja Peter Östman, Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja ja Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien puheenjohtaja Anne Niemi, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Kuortaneen kunnan elinkeinovastaava Teija Uitto-Kohonen ja Alavuden kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jari Kortesmäki. Koronarajoitusten vuoksi Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien Yksinyrittäjien verkostoryhmä osallistui paneelikeskusteluun verkon välityksellä.

Valtaosa Suomessa toimivista yrittäjistä on yksinyrittäjiä. Yksinyrittäjien yrityksiä on noin 187 000. Yksinyrittäjyyden yleistyminen on työelämän 2000-luvun merkittävimpiä trendejä. Suomessa on nyt lähes 60 000 yksinyrittäjää enemmän kuin vuosituhannen alussa. Yksinyrittäjyyteen on syytä siis suhtautua entistäkin vakavammin yrittäjän - kuntalaisen - elantona, mutta myös kunnan elinvoimaa ja arvonlisää kasvattavana tekijänä. Näköpiirissä ei ole tekijöitä, jotka kääntäisivät yksinyrittäjyyden pieneneväksi yrittäjyysmuodoksi.

Kuinka yksinyrittäjyyden lisääntyminen näkyy kuntien yrityspalveluissa?

Yrityksen perustamiseen liittyvät neuvontapalvelut ovat usein yrityksen ensimmäinen kontakti kunnan tarjoamiin yrityspalveluihin. Kevytyrittäjät ja sivutoimisesta yrittäjästä päätoimiseksi siirtyvät yrittäjät ovat yrityspalveluiden kasvava käyttäjäryhmä. Kunnan ja elinkeinoelämän kehittämisen näkökulmasta yksinyrittäjät otetaan huomioon tapahtumien ja koulutusten suunnittelussa, kertoi Teija Uitto-Kohonen. Hän toi esiin myös sen, että kuntien kautta myönnetty yksinyrittäjätuki herätti kunnat huomaamaan yrittäjäkentän ja palvelujen moninaisuuden.

Anssi Kujala näkee koronan tuomana hyvänä vaikutuksena sen, että yrityspalvelut nousivat esille ja niitä osattiin käyttää. Yrityspalvelujen esillä pitämistä kannattaa jatkaa.

Otetaanko yksinyrittäjät huomioon yrityksiin liittyvien päätösten valmistelussa?

Panelisteilla oli yhteinen näkemys yrittäjäyhdistysten merkityksestä kunnissa, niiden kautta saadaan luonnollinen kontaktipinta paikkakunnan yrittäjiin. Yrittäjien näkemyksen esiin saaminen vaatii aktiivisuutta sekä kunnalta että yrittäjiltä. Alavudella yritysvaikutusten arviointi on käytössä yrityskoosta riippumatta. Jari Kortesmäki kertoi esimerkkinä Alavuden kaupungin pienhankintapalvelusta. Palvelua kehitettiin yhteistyössä yrittäjien kanssa ja nyt palvelun kautta kaupungilla on tieto yrittäjistä, jotka haluavat tarjota palveluita kaupungille. ”Ehkä neljäsosa kunnista tekee yritysvaikutusten arviointia tällä hetkellä”, arvio Anssi Kujala. Suomen Yrittäjät onkin kehittämässä tulevalle valtuustokaudelle uutta kevyempää työkalua yritysvaikutusten arviointiin kuntien käyttöön.

Onko yksinyrittäjien merkitys kuntien elinvoimaisuudelle ymmärretty?

Paneelin juontajana toiminut Anne Niemi toi esiin yksinyrittäjien merkityksen paitsi itsensä työllistäjänä,  myös verkostotoimijoina. Verkostona toimien yrittäjiä voi olla kymmenen, sata tai enemmän. Merkitys on suurempi kuin yksi työpaikka.

Peter Östmanin mielestä yksinyrittäjyyden merkitystä valtiontaloudelle ja kuntataloudelle ei ymmärretä vielä riittävästi: ”Otetaan esimerkiksi palveluyritys, jonka liikevaihto on 70 000 euroa ja otetaan huomioon lisäksi tavaraerät, jotka kulkevat yrityksen kautta. Mediaaniliikevaihto olisi näin 100 000 euroa. Luodon kunnassa on 350 yksinyrittäjää, taloudellinen merkitys 35 milj. euroa. Miettikää minkä kokoinen yrityksen tulisi olla liikevaihdoltaan, että se vastaisi näitä yksinyrittäjiä? Tätä tulisi nostaa esille julkisessa keskustelussa esimerkkejä hyväksikäyttäen.”

Mitä yksinyrittäjät odottavat kunnalta?

Asiallista asiakaspalvelua, huomioonottamista, neuvontapalveluja, tiet ja tietoyhteydet ovat kunnossa, lapsille on tarjolla koulu. Peruspalveluiden on oltava kunnossa, ei vain yksinyrittäjiä vaan kaikkia kuntalaisia varten. Tästä olivat panelistit yhtä mieltä.

”Jokainen meistä voi miettiä, miltä näyttäisi kunnan tai kaupungin keskusta, jos siellä ei olisi pieniä yrityksiä; partureita, kauppoja, leipomoita” kiteytti Teija Uitto-Kohonen pienten yritysten merkitystä kuntien elinvoimaisuudelle. ”Ei kuntaa ilman yrityksiä” näin sanoo Yrittäjien vaaliohjelmakin, totesi tähän Anssi Kujala.

 

Paneelikeskustelun tallenteen voit katsoa tästä. Lähetys alkaa kohdasta 12:04.