Suomen Yrittäjien lausunto komission ehdotuksesta COM(2016) 593 direktiiviksi tekijänoikeudesta digitaalisilla sisämarkkinoilla

Opetus- ja kulttuuriministeriö

Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt lausuntoa Euroopan komission ehdotuksesta neuvoston ja parlamentin direktiiviksi tekijänoikeudesta digitaalisilla sisämarkkinoilla (COM(2016) 593 final). Komission ehdotus sisältää uusia tekijänoikeuden rajoituksia, jotka mahdollistaisivat tekstin- ja tiedonlouhinnan tieteellistä käyttöä varten tekijänoikeuksista huolimatta sekä teosten ja muun aineiston käytön digitaalisessa ja rajat ylittävässä opetustoiminnassa. Tavoitteena on myös helpottaa myynnistä poistuneiden teosten käyttöä ei-kaupallisiin tarkoituksiin sekä audiovisuaalisten teosten saantia ja saatavuutta tilausvideoalustoilla. Lisäksi ehdotuksessa esitetään säännöksiä lehtikustantajien lähioikeuden luomisesta, suojatun sisällön käytöstä verkkopalveluissa sekä tekijöiden ja esiintyjien oikeudenmukaisesta korvauksesta sopimuksissa.

Suomen Yrittäjät kiittää mahdollisuudesta lausua asiassa. Esitämme lausuntonamme seuraavaa.

Direktiiviehdotuksesta yleisesti

Komissio on esitellyt runsaasti toimia, joilla se aikoo nykyaikaistaa eurooppalaista tekijänoikeusjärjestelmää (COM(2015) 626 final). Komission tiedonannossa esitellään myös pitkän aikavälin tavoitteita. Nyt lausunnolla oleva asetusehdotus onkin eurooppalaisen tekijänoikeusmodernisaation toinen osa.

Digitaaliset sisämarkkinat ovat yksi Euroopan komission pääprioriteeteista. Tekijänoikeus on keskeisessä asemassa digitaalisista sisämarkkinoista puhuttaessa, sillä suuri osa digitaalisesta markkinasta liittyy jollakin tavoin tekijänoikeudella suojattuun aineistoon. On tärkeää, että tekijänoikeussääntely seuraa aikaansa ja että se mahdollistaa digitaalisuuteen perustuvan liiketoiminnan ilman perusteettomia rajoituksia. Tekijänoikeusmarkkinoiden toimivuus myös rajat ylittävällä tavalla on välttämätön edellytys uusien liiketoimintamallien kehittymiseen.

Tekijänoikeutta koskeva Euroopan Unionin sääntely on varsin hajanaista ja perustuu lukuisiin erilaisia kokonaisuuksia koskeviin direktiiveihin. EU:n tekijänoikeuslainsäädännön hajanaisuus tekee kokonaisuudesta sekavaa, minkä vuoksi olisi ollut toivottavampaa, että komissio olisi pyrkinyt kodifioimaan olemassa olevaa lainsäädäntöä uusiin esityksiin. Lainsäädäntöä soveltavien yritysten kannalta järjestelmä on tulossa entistä monimutkaisemmaksi, mikä ei ole paremman sääntelyn periaatteiden mukaista.

Komission tavoitteet ovat kuitenkin monin paikoin järkeviä ja niihin voidaan yhtyä. Digitaalisten sisämarkkinoiden toiminta edellyttää toimivia tekijänoikeusmarkkinoita, joihin myös nyt lausunnolla olevalla ehdotuksella (samoin kuin muilla samaan aikaan julkaistuilla ehdotuksilla) pyritään. Olisi kuitenkin ensisijaista kehittää tekijänoikeussääntelyä markkinaehtoisesti ja pitäen sääntelyn keventämistä ohjenuorana.

Yleisesti ottaen tekijänoikeussääntelyn olisi oltava tasapainoista ottaen huomioon sekä oikeudenhaltijoiden että käyttäjien aseman ja tarpeet. Erityisesti digitaalisia markkinoita ajatellen helppo, kohtuuhintainen ja oikeusvarma lisensointi on avainasemassa. Pidämme tärkeänä, että ehdotuksen vaikutuksia tekijänoikeusmarkkinoiden eri toimijoihin ja erityisesti erikokoisiin yrityksiin arvioidaan tarkasti.

Vaikka komission ehdotuksen tavoitteet ovatkin kannatettavia, on huomattava, että ehdotukseen sisältyy myös lukuisia epäselviä kohtia. On siten vaikea arvioida, millaiset vaikutukset esitetyillä uusilla säännöillä olisi, kun niiden soveltamisen yksityiskohdista tai tulkinnasta ei ole selvyyttä.

Yksityiskohtaisia huomioita

Tekstin- ja tiedonlouhintaa koskeva uusi tekijänoikeuden rajoitus on tarpeen tiedon uusien sovellutusten ja käyttökohteiden löytämiseksi. On siten perusteltua helpottaa tekstin- ja tiedonlouhinnan käyttöä. On kuitenkin valitettavaa, että ehdotettava rajoitus kokee vain tutkimusorganisaatioiden toteuttamaa tekstin- ja tiedonlouhintaa. Datan analysointi tullee olemaan tärkeä väline kaiken sen datan hyödyntämisessä, mitä nykyaikainen digitaalinen yhteiskunta jatkuvasti tuottaa. Olemassa olevan tiedon käyttö komission ehdotusta laajemmalti olisi tarpeen, jotta voidaan lisätä aineettoman arvonlisän toimintaa ja luoda uusia innovaatioita. Vaikka ehdotuksen mukaiset tutkimusorganisaatiot ilmeisesti voisivatkin – ainakin rajoitetusti – tehdä tutkimus- ja kehitysyhteistyötä kaupallisten toimijoiden kanssa, olisi syytä harkita laajempaa mahdollisuutta tekstin- ja tiedonlouhinnan käyttöön. Tässä yhteydessä on myös hyvä pitää mielessä, että komissio tarkastelee parhaillaan datan omistajuuteen liittyviä kysymyksiä. Olisi perusteltua, että nämä otettaisiin horisontaalisesti huomioon tekstin- ja tiedonlouhintaa koskevaa tekijänoikeudellista säännöstä valmisteltaessa.

Ehdotus sisältää myös uuden tekijänoikeuden lähioikeuden lehtikustantajille. Käytännössä lähioikeus tarkoittaisi sitä, että lehtikustantajalla olisi oikeus kieltää julkaisunsa käyttö. Julkaisun käyttö olisi siten mahdollinen vain korvausta vastaan. Komission ehdotus on tältä osin periaatteessa linjassa tekijänoikeussääntelyn kehityksen kanssa, kun lähioikeussuoja on jo aikaisemmin myönnetty esimerkiksi ääni- ja kuvatallenteen tuottajille sekä radio- ja televisioyrityksille. On kuitenkin huolehdittava siitä, että tekijällä on mahdollisuus lisensoida teostaan muillekin kuin lähioikeussuojaa nauttivalle lehtikustantajalle. Tämä lähtökohta on periaatteessa huomioitu ehdotetussa 11 artiklassa, mutta se on osittain tulkinnanvarainen. Pidämme tärkeänä, että uudella lähioikeudella ei muuteta tekijälle muuten kuuluvia oikeuksia. Lähioikeuden vaikutuksia on myös arvioitava huolellisesti erityisesti tekijänoikeusmarkkinoiden kokonaisuuden näkökulmasta.

Ehdotuksen 18(2) artiklassa säädettäisiin lehtikustantajien lähioikeutta koskevan artiklan taannehtivasta soveltamisesta. Taannehtivasti sovellettava lainsäädäntöön on lähtökohtaisesti suhtauduttava pidättyvästi. Se on vastoin oikeusvarmuuden periaatetta eikä pohjoismaisessa oikeustraditiossa ole hyväksytty taannehtivuutta. Myös EU-oikeudessa taannehtiva lainsäädäntö on poikkeus, joka on erikseen perusteltava. Komission ehdotuksessa ei ole esitetty riittäviä perusteluita taannehtivan soveltamisen tarpeellisuudelle.

Ehdotus sisältää myös suojatun sisällön käyttöä verkkopalveluissa koskevan säännöksen. Sen mukaan verkkopalvelujen tarjoajien, jotka tallentavat suuria määriä palvelun käyttäjien verkkoon lataamia teoksia ja muuta aineistoa ja tarjoavat pääsyn niihin, on toteutettava yhteistyössä palvelun käyttäjien kanssa toteutettava toimenpiteitä, jotta varmistetaan oikeudenhaltijoiden kanssa niiden teosten käytöstä tehtyjen sopimusten toimivuus.

Tavoitteena on varmistaa, että tekijöillä on oikeus korvauksiin teostensa käytöstä, kun teosta käytetään verkkopalveluissa, jotka toimivat alustoina (esimerkiksi sosiaalisen median palvelut). Vaikka säännöksen tavoite on järkevä, on syytä tarkastella sitä, voiko sääntely jäykistää verkkopalvelujen kehitystä ja uudenlaisten palvelukonseptien luontia. Säännös on myös paikoin epäselvä, eikä sitä käy eksaktisti ilmi, mihin toimijoihin ja mihin tekijöihin sitä ylipäänsä sovelletaan. Jotta direktiivin yhdenmukainen soveltaminen voidaan varmistaa, olisi säännöstä selkeytettävä huomattavasti.

Kun komission ehdotusta tarkastellaan kokonaisuutena, sen voidaan katsoa vahvistavan sisällöntuottajien ja luovan alan toimijoiden oikeuksia merkittävästi. On kuitenkin sääntelyn tasapainon vuoksi tärkeää huomioida myös tekijänoikeuksien käyttäjien ja markkinoiden toimijoiden näkökulma, jotta tekijänoikeussääntelystä saataisiin aidosti digitaalisia sisämarkkinoita tukeva.

Suomen Yrittäjät

Mikael Pentikäinen Albert Mäkelä
toimitusjohtaja lainopillinen asiamies