Etusivu > Statement

Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Lausunto

Lausunto yhtenäistä arvonlisäveroaluetta koskevista komission ehdotuksista


Valtiovarainministeriö
Vero-osasto

Valtiovarainministeriö on pyytänyt lausuntoa 4.10.2017 annetuista yhtenäistä arvonlisäveroaluetta (Single VAT Area) koskevista komission ehdotuksista COM(2017) 566 final, COM(2017) 567 final, COM(2017) 568 final, COM(2017) 569 final ja SWD(2017) 325 final. 

Suomen Yrittäjät esittää lausuntonaan seuraavaa:

1. Yleistä

Euroopan komissio on ehdottanut arvonlisäverojärjestelmän uudistamista, jonka tavoitteena siirtyminen niin sanottuun lopulliseen järjestelmään. Määränpäämaaperiaatteeseen perustuva järjestelmä, jossa myyjää verotettaisiin hyödykkeen kulutusvaltiossa, ehkäisi arvonlisäveropetoksia nykyistä tehokkaammin ja lisäisi sisämarkkinoiden kilpailukykyä. Uudistuksen tavoitteena on myös helpottaa rajat ylittävää kaupankäyntiä hallinnollista taakkaa vähentämällä ja järjestelmää yksinkertaistamalla. 

Keskitetyn asiointipisteen järjestelmä (One Stop Shop) toteutettaisiin vaiheittaisesti siten, että ensivaiheessa menettely koskisi elinkeinonharjoittajien välisiä tavaratoimituksia ja toisessa vaiheessa soveltamisala laajenisi palvelumyynteihin.

Suomen Yrittäjät kannattaa ehdotusten tavoitteita ja vaiheittaista siirtymistä lopulliseen järjestelmään. Rajat ylittävien alv-menettelyiden yksinkertaistaminen on erittäin kannatettavaa erityisesti pk-yritysten näkökulmasta, sillä niille arvonlisäverotuksesta aiheutuva hallinnollinen taakka on suurempiin yrityksiin verrattuna raskaampaa. Arvioiden mukaan suomalaisten pk-yritysten kansainvälistyminen on kiihtymässä, mikä korostaa myös pk-yritysten tarpeet ja valmiudet huomioon ottavan järjestelmän tärkeyttä. Komission ehdotukset sisältävät kuitenkin monia yksityiskohtia, joita tulee vielä selvittää ja tarkentaa, sillä niiden toteuttaminen nykyisessä muodossaan lisäisi käsityksemme mukaan osin yritysten hallinnollista taakkaa ja kustannuksia. Pienyritysnäkökulmasta keskeistä tulee myös olemaan niin sanottu pk-yrityspaketti, joka komission on tarkoitus antaa marraskuussa 2017.  

Esitämme seuraavassa eräitä huomioita ehdotuksista. 

2. Tavarakaupan lopullinen järjestelmä

Määräpaikkaperiaatteen mukaan myyjä maksaisi elinkeinonharjoittajien välisen EU-tavarakaupan perustilanteessa arvonlisäveron tavaran saapumisvaltiolle sen alv-kantaa noudattaen keskitetyn asiointipisteen välityksellä. Myyjän näkökulmasta merkittävä muutos nykytilaan olisi se, että tämän tulisi ilmoittaa ja maksaa ulkomaan vero. Jos ostajana kuitenkin olisi valtuutettu verovelvollinen (CTP), tämä ilmoittaisi ja tilittäisi veron ulkomaisen myyjän puolesta. 

Vaikka oikean ja ajantasaisen tiedon saamiseksi ylläpidettäisiinkin komission ehdotuksen mukaisesti verkkoportaalia, josta voimassaolevat verokannat voitaisiin tarkistaa, on selvää, että ulkomaan verokantojen soveltaminen aiheuttaisi myyjille tulkintakysymyksiä, joiden määrää teknologian kehitys, digitalisaatio ja uusien liiketoimintamallien syntyminen on omiaan lisäämään. Myyjän virhetulkinta merkitsee taloudellista riskiä ja järjestelmän siirtymävaiheessa lisäkustannuksia ja hallinnollista taakkaa aiheutuisi myös järjestelmäpäivityksistä, joita ulkomaan verokantojen seuraaminen edellyttäisi. 

Komission mukaan lopullinen järjestelmä ehkäisisi alv-petoksia nykyistä tehokkaammin. Komission ehdotuksista ilmenee alv-petosten massiivinen fiskaalinen vaikutus, ja on erittäin tärkeää, että alv-petosten määrää saadaan merkittävästi pienennettyä kilpailuneutraliteetin parantamiseksi ja yritysten yhdenvertaisen kohtelun turvaamiseksi. Todettakoon kuitenkin, että ehdotetussa uudessa järjestelmässäkään ei voida pitää poissuljettuna sitä mahdollisuutta, että epärehellinen yritys voisi pitää ostajalta perityn määränpäävaltion veron hallussaan. 

Valtuutettu verovelvollinen (Certified Taxable Person)

Valtuutettu verovelvollinen olisi uusi käsite, jolla tarkoitettaisiin yritystä, jota voidaan pitää luotettavana veronmaksajana. CTP-statuksen saaneet yritykset voisivat noudattaa tiettyjä yksinkertaistusmenettelyjä. Pidämme tärkeänä, että ehdotuksen mukaan myös pk-yritykset, jotka eivät sovella pienyritysten erityisjärjestelmää, voisivat hakea statusta samoin edellytyksin kuin muutkin verovelvolliset. 

Käsitteen määritelmän osalta komission ehdotuksessa viitataan samankaltaisuuteen EU:n tullikoodeksiin sisältyvän AEO-statuksen käsitteen kanssa. Jatkovalmistelussa on syytä ottaa huomioon, että pk-yrityksillä ei tyypillisesti ole valmiuksia hyvin raskaisiin hakuprosesseihin, jolloin yksinkertaistetun menettelyn hyödyt jäisivät näiltä toimijoilta saavuttamatta. Hakuprosessin tulisi olla mahdollisimman yksinkertaista rehellisesti toimivien yritysten osalta.

Kahden rinnakkaisen järjestelmän soveltaminen (CTP-status/ei statusta) merkitsisi ylimääräisiä kustannuksia yrityksille, vaikka ehdotusta voidaan sinänsä pitää komission lähtökohdista ymmärrettävänä. 

3. Järjestelmän pikakorjaukset

Komissio ehdottaa järjestelmän neljää pikakorjausta (Quick Fixes), jotka tulisivat voimaan vuoteen 2019 mennessä.

Ehdotuksia voidaan sinänsä pitää kannatettavina, mutta niiden toteuttamiseen liittyy kuitenkin eräitä ongelmia. Kansallista verotuskäytäntöä kiristäisi muun muassa ehdotus, joka liittyy näyttövaatimuksiin kuljetettaessa tavaraa EU-jäsenvaltiosta toiseen (kaksi ristiriidatonta todistetta ja ostajan vakuutus). Verotuskäytännössä esimerkiksi rahtikirjaa on pidetty riittävänä näyttönä siitä, että tavara on poistunut Suomesta. 

Varauksellisesti tulisi nähdäksemme suhtautua myös ehdotukseen, jonka mukaan ilmoitusvirheet yhteenvetoilmoituksella voisivat johtaa siihen, että veroton yhteisömyynti katsottaisiin jälkikäteen verolliseksi. Yhteenvetoilmoituksen yksittäisistä virheistä johtuvien seuraamusten tulisi olla kohtuullisia suhteessa tehtyyn virheeseen. Katsomme myös, ettei pikakorjauksia tule rajoittaa koskemaan vain CTP-statuksen omaavia verovelvollisia. 

SUOMEN YRITTÄJÄT


Mika Kuismanen               Laura Kurki
pääekonomisti                  veroasiantuntija