Suomen Yrittäjien näkemykset maakuntien valtakunnallisen Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Hetli Oy:n poistamisesta jatkovalmistelusta

Valtionvarainministeriö
Työ- ja elinkeinoministeriö

1. Käyttövelvoite palvelukeskuksiin tulee poistaa

Pidämme myönteisenä, että Hetlistä vetäydyttiin. SY on ollut kriittinen valtakunnallisia palvelukeskuksia, ja erityisesti niiden käyttövelvoitetta kohtaan johdonmukaisesti.

Talous- ja henkilöstöhallintopalveluissa on olemassa kilpaillut markkinat. Alalla on yksityisiä ja kuntaomisteisia toimijoita. Talous- ja henkilöstöhallintopalveluissa ei ole mitään sellaista, miksi ne olisi syytä keskittää yksinoikeudella Hetliin, ja velvoittaa maakunnat sen käyttöön. Professori Kuoppamäen arviot Hetliin liittyen kilpailun ja hankintadirektiivin mukaisuudesta ovat mielestämme oikeita.

1.1 Kuntayhtiöille ei pidä sallia etuoikeuksia myydä maakunnille ilman hankintamenettelyä

Kuulemistilaisuudessa 29.1. kuntaomisteiset talousyhtiöt esittivät synnytettäväksi kuntien ja maakuntien yhteisiä in house-yhtiöitä. Vaatimus tarkoittaa väille pääsyä tuottamaan palveluita maakunnille ohituskaistalta, eli ilman kilpailuttamisvelvoitetta. Kuntien ja maakuntien yhteisomisteiset in house -yhtiöt sekä muut kuntayhtiöiden suoramyyntimahdollisuudet pitää torjua. Nykyiset kuntien ja kuntayhtymien omistamat yhtiöt eivät tarvitse mitään etumatkaa verrattuna yrityksiin ja toisiinsa. Sellaisen mahdollistaminen on kilpailun rajoittamista.

Hankintasääntely edellyttää aivan perustellusti, että jos yritys haluaa asiakkaakseen maakunnan, se onnistuu vain menestymällä hankintamenettelyssä. Nykyiset talous- ja henkilöstöhallinnon kuntayhtiöt saattavat siirtyä maakunnan tytäryhtiöksi tai jäädä kuntaomistukseen. Silloin kun yhtiö jää kuntaomistukseen, ei yhtiön tule voida myydä palveluita maakunnalle muuten kun osallistumalla hankintalain mukaiseen kilpailutukseen ja voittamalla sen. Suomen Yrittäjät vastustaa nykyisten kuntayhtiöiden tavoitetta laajentaa omistuspohjaa samanaikaisesti sekä kuntiin että maakuntiin. Käytännön syy tälle toiveelle on vältellä hankintalain mukaista kilpailutusvelvoitetta. Peruste on kestämätön, kilpailua rajoittava ja epäavoin. Kunnilla voin olla omia in house-yhtiöitään, ja maakunnilla omia, mutta yhteisiä in house-yhtiöitä ei pidä sallia millään toimialalla. Se sulkisi markkinat täysin. Maakunnat sitoisivat itsensä vain yhteen toimittajaan, eli lopputulos olisi käytännössä yhtä huono ja monopolistinen kuin Hetlissä.

Maakunnat ja kunnat ovat toisistaan itsenäisiä. Eduskunnan käsittelyssä oleva maakuntalakiesitys HE 15/2017 vp mahdollistanee sinänsä ainakin rajallisesti, että kunnalla ja maakunnalla voisi periaatteessa olla yhteinen osakeyhtiö. Yhtiön toimintaa rajoittaa kuitenkin aivan perustellusti maakuntien toimiala. Toimiala ei ole niin lavea kuin kunnilla, eikä sen pidäkään olla. Maakunnan ja kunnan yhteinen yhtiö voi johtaa maakuntalain vastaiseen tilanteeseen, jossa maakunta toimii oman toimialansa ulkopuolella. Pidämme oikeana sitä, että maakunnan mahdollisuuksia pitää in house-yhtiöitä tai omistaa muitakaan yhtiöitä rajoittaa maakunnan rajattu toimiala. Kuntayhtiöt ovat nykyisin rönsynneet liiketoiminnassa muille toimialoille, kuin mitä tarvetta tyydyttämään ne on perustettu. On oikein, että tätä mahdollisuutta ei avata maakunnille.

Hetliin suunniteltiin joitakin valtion maksatustehtävien keskittämistä. Suomen Yrittäjien lähtökohta tähän pohdintaan on, että yritykset, kunnalliset tai maakunnalliset toimijat voivat saada valtion tehtäviä hoitaakseen vain hankintamenettelyn kautta, ei yksinoikeuksilla.

• Suomen Yrittäjät pitää kannatettavana sitä, että maakunnan toimiala on rajattu.
• ​Suhtaudumme kriittisesti in house -yhtiöihin, ja erityisen kriittisesti esitettyihin toiveisiin maakuntien ja kuntien yhteisistä in house-yhtiöistä.
• ​In house-sääntely hankintalaissa on mielestämme oikeansuuntainen. Jatkossa sitä tulisi kehittää alentamalla ulosmyyntirajaa kohti nollaa.

1.2 Muut palvelukeskukset Vimana Oy ja Maakuntien tilakeskus

Kahteen muuhun maakuntien yhteiseen valtakunnalliseen maakuntien palvelukeskukseen eli Vimanaan ja Maakuntien tilakeskukseen liittyvä käyttövelvoite on maakuntien itsenäisyyden, hankintasääntelyn ja kilpailun kannalta kyseenalainen.

Mielestämme Vimanan osalta on olemassa hyvät perusteet poistaa käyttövelvoite. ICT-alan pk-yrityksiltä saamamme palautteen mukaan juuri käyttövelvoite sulkee heiltä markkinat – ei niinkään keskitetyt tietojärjestelmät eikä verkot. On silti hyvä arvioida Vimana Oy:n tarpeellisuus ylipäätään.

Maakuntien tilakeskuksen osalta edellä oleva näkemyksemme on voimassa muun kuin sairaalakiinteistöjen osalta. Sairaalakiinteistöjen vuokrausmarkkinat lienevät niin erityisiä ja ei-kilpailtuja, ettei ole tarkoituksenmukaista vielä tässä vaiheessa avata tätä markkinaa. Pitkällä aikavälillä on mielestämme tehokkainta, että kiinteistöjen kehittäminen on eriytetty palveluiden tuottamisesta, ja kiinteistöjen kehittämisessä mennään vähitellen kohti markkinaehtoisuutta.

1.3 Tarvitaan velvoite huolehtia markkinoiden toimivuudesta, ja noudattaa yhteistä kustannuslaskennan mallia.

HE 15/2017 vp:n 119–125 §:n mukainen maakuntien palvelukeskus voi tuottaa palveluja itse omilla resursseillaan tai hankkia niitä ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Jos palvelukeskuksen oman tuotannon osuus muodostuu liian suureksi, sisältyy siihen tehottomuuden ja monopolin vaara. Tästä syystä ehdotamme, että palvelukeskuksille säädetään velvoite tuottaa palveluja monituottajamallilla. Siis sama velvoite kuin maakunnille maakunta- ja palvelustrategiassa, jossa maakunnan pitää määritellä yksityisiltä ostettavan palvelutuotannon vähimmäisosuus.

• Suomen yrittäjät esittää, että maakunnille asetetaan velvoite huolehtia markkinoiden toimivuudesta.
• Jotta saavutetaan yksimielisyyttä, onko jonkin tuotannon kustannus arvioitu oikein, tarvitaan velvoite noudattaa yhteistä kustannuslaskennan mallia. JHS-suositukset ovat hyvä pohja malliksi.

Suomen Yrittäjät

Satu Grekin
kilpailuasioiden päällikkö