Työvoiman vuokraus ja alihankinta

Työvoiman vuokraus

Työvoiman vuokrauksessa työnantaja vuokraa työntekijänsä käyttäjäyrityksen käyttöön. Työvoimanvuokrausyritys on tällöin työntekijän työnantaja, mutta työtä tehdään käyttäjäyrityksessä. Käyttäjäyritys ohjaa ja valvoo työntekijää ja määrää tämän tekemän työn sisällöstä.

Työntekijän ja työvoimanvuokrausyrityksen välillä on työsopimus. Käyttäjäyrityksen ja työvoimanvuokrausyrityksen välillä solmitaan sopimus työvoiman vuokrauksesta. Käyttäjäyritys maksaa työvoimanvuokrausyritykselle sopimukseen perustuvan korvauksen, ja työntekijän palkan maksaa hänen oma työnantajansa eli työvoimanvuokrausyritys.

  • Vuokratyössä työsuhde on vuokrausyrityksen ja työntekijän välillä.
  • Teettäjä käyttää työnjohto-oikeutta ja johtaa ja valvoo työn tekemistä.
  • Työn tekemisen ja sen järjestelyiden välittömät velvollisuudet koskevat käyttäjäyritystä.
  • Vuokralleantaja huolehtii palkanmaksusta työntekijälle sotumaksuineen, vuosiloman antamisesta ym.
  • Käyttäjäyritystä sitovaa työehtosopimusta on noudatettava, jollei vuokralleantajaa sido jo jokin työehtosopimus.
  • Säännökset koskevat muitakin kuin varsinaista työvoiman vuokrausta harjoittavia yrityksiä.

Laissa tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta säädetään ulkopuolista työvoimaa käytettäessä selvitettävistä kysymyksistä. Lain velvoitteet koskevat tilaajaa, mutta käytännössä alihankintatyötä suorittavan tai työvoimaa vuokraavan yrityksen on syytä varautua toimittamaan laissa tarkoitetut asiakirjat tilaajalle ennen sopimuksen tekemistä.

Lain velvoitteet koskevat ensinnäkin tilaajaa, joka käyttää vuokrattua työvoimaa. Toiseksi velvoitteita sovelletaan tilaajaan, jonka työtiloissa tai työkohteessa työskentelee alihankkijan työntekijä silloin, kun tämän työtehtävät liittyvät tilaajan toiminnassa tavanomaisesti suoritettaviin työtehtäviin tai tilaajan tavanomaiseen toimintaan liittyviin kuljetuksiin. Sellainen alihankintatyö, jota tehdään alihankkijan omissa toimitiloissa, ei kuulu lain soveltamisen piiriin.

Lain tarkoittamien työtehtävien on liityttävä tilaajan toiminnassa suoritettaviin työtehtäviin. Näin ollen selvitysvelvollisuuden ulkopuolelle jäävät sellaiset tehtävät, jotka voidaan varsinaisen toiminnan toteuttamisen kannalta siihen liittymättöminä antaa ulkopuolisten suoritettaviksi. Tällaisia tehtäviä ovat mm. asianajo-, koulutus-, mainostoimisto-, työpaikkaruokailu-, työterveyshuolto-, vartiointi- ja pitopalvelujen alihankinta, ellei yritys itse toimi näillä toimialoilla.

Lain soveltamisalaan sen sijaan pääsääntöisesti kuuluvat esimerkiksi siivoustyö, isännöintipalveluiden hankinta sekä asunto-osakeyhtiöiden siivous- ja korjaustehtävät sekä tilaajan tavanomaiseen toimintaan liittyvät kuljetuspalvelut.

Rakentamisessa ja rakentamiseen liittyvässä korjaus-, hoito- ja kunnossapitotoiminnassa lain soveltamisala on hieman laajempi. Siellä lakia sovelletaan rakennuttajana toimivaan tilaajaan sekä sopimusketjussa kaikkiin niihin, jotka toimivat yhteisellä työpaikalla työsuorituksen sisältämän kokonaisuuden tilaajina. Näin ollen työkohteen ei tarvitse olla tilaajan oma työkohde, vaan myös nk. yhteinen työpaikka katsotaan laissa tarkoitetuksi työkohteeksi. Rakennusalaa koskeva säännös ei myöskään edellytä, että tilaajan sopimuskumppani olisi työnantaja. Laki ei myöskään edellytä, että rakennustoiminta liittyisi tilaajan omaan toimintaan. Näin ollen yrityksen toimiessa rakennuttajana esimerkiksi omille toimitiloilleen, on lain tarkoittamat selvitykset pyydettävä.

Uudis- ja korjausrakentamisen lisäksi lakia sovelletaan myös maa- ja vesirakennustoimintaan. Myös teiden, ratojen ja väylien hoito, tuotantolaitosten ja alusten kunnossapito- ja huoltotyöt kuuluvat säännösten piiriin.

Selvitysvelvollisuus koskee tilanteita, joissa vuokrattujen työntekijöiden työskentely kestää yhteensä yli 10 työpäivää tai jos alihankintasopimuksen vastikkeen arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 9 000 euroa.

Tilaajan ei tarvitse pyytää tietoja, jos hänellä on perusteltu syy luottaa siihen, että sopimusosapuoli täyttää lakisääteiset velvoitteensa. Tavoitteena on välttää turhia selvityksiä. Tilaajan ei tarvitse pyytää tietoja, jos hänellä on perusteltu syy luottaa sopimuspuolen täyttävän lakisääteiset velvoitteensa sillä perusteella, että sopimuspuolen toiminta on vakiintunutta. Vakiintuneisuuden osalta on lain perusteluissa todettu, että tilaajalla ei ole velvollisuutta selvittää yli kolme vuotta toimineen yrityksen taustoja, jos tilaajalla ei ole syytä epäillä alihankkijan tai työvoimaa vuokraavan yrityksen rehellisyyttä. Selvitysvelvollisuutta ei myöskään ole, mikäli tilaajalla on perusteltu syy luottaa sopimuspuolen täyttävän lakisääteiset velvoitteensa sillä perusteella, että tilaajan ja sopimuspuolen sopimussuhdetta voidaan pitää vakiintuneena aikaisempien sopimussuhteiden johdosta. Sopimussuhdetta voidaan pitää vakiintuneena jo noin kahden vuoden jälkeen. Rakentamistoimintaan liittyvä tilaaja ei kuitenkaan voi vapautua selvitysvelvollisuudesta edellä mainituilla, sopimussuhteen vakiintumiseen perustuvilla perusteilla.

Tietoja ei tarvitse pyytää myöskään silloin, kun sopimuspuolena on valtio, kunta tai seurakunta. Edellä mainittuihin rinnastettavia ovat julkinen osakeyhtiö, valtion liikelaitos, kunnan omistama yhtiö ja vastaava ulkomainen yritys.

Tilaaja on velvollinen pyytämään sopimuspuoleltaan seuraavat tiedot ennen sopimuksen tekemistä:

  1. onko yritys merkitty ennakkoperintä- ja työnantajarekistereihin sekä arvonlisäverovelvollisten rekisteriin
  2. kaupparekisteriote tai muutoin kaupparekisteristä saadut vastaavat tiedot
  3. selvitys siitä, ettei yrityksellä ole julkisessa verovelkarekisterissä olevaa verovelkaa taikka viranomaisen antama selvitys verovelan määrästä
  4. todistukset eläkevakuutusten ottamisesta ja eläkevakuutusmaksujen suorittamisesta tai selvitys siitä, että erääntyneitä eläkemaksuja koskeva maksusopimus on tehty
  5. selvitys työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista
  6. selvitys työterveyshuollon järjestämisestä.

Verovelka ilmenee julkisesta verovelkarekisteristä. Jos yrityksellä on verovelkaa alle 10 000 euroa, verovelkarekisterissä ei ole merkintää. Jos rekisterissä on merkintä, eli sopimuskumppanilla on verovelkaa 10 000 euroa tai enemmän, tilaajan on pyydettävä todistus verovelan määrästä. Pelkkä verovelka ei estä sopimuksen tekemistä, mutta tilaajan on harkittava, voiko sopimuskumppania pitää luotettavana, jos verovelkaa on paljon.

Jos sopimusosapuolten välillä tehty sopimus on voimassa yli 12 kuukautta, sopimusosapuolen on toimitettava tilaajalle todistus verojen maksamisesta ja todistus eläkevakuutusmaksujen suorittamisesta 12 kuukauden välein.

Toimitettavat selvitykset eivät saa olla kolme kuukautta vanhempia, joten sellaisen alihankintayrityksen, joka jatkuvasti tarjoaa laissa tarkoitettua työtä useille eri tilaajille, on uusittava selvitykset säännöllisin väliajoin.

Tilaajan on säilytettävä saamansa selvitykset vähintään kaksi vuotta siitä, kun sopimusta koskeva työ on päättynyt.

Jos sopimuspuolena toimii ulkomainen yritys, on sopimuspuolen toimitettava vastaavat tiedot sijoittautumismaan lainsäädännön mukaisella rekisteriotteella tai vastaavalla todistuksella tai muulla yleisesti hyväksytyllä tavalla. EU-maihin sijoittautuneet yritykset on rekisteröity ainakin kaupparekisteriä ja arvonlisäverovelvollisten rekisteriä vastaaviin rekistereihin.

EU-maista Suomeen lähetetylle työntekijälle annetaan nk. A1- tai E 101-todistus, josta voidaan todeta, että työntekijä kuuluu lähettävän maan sosiaaliturvajärjestelmän piiriin oman työnantajansa vakuuttamana. Lähetetyn työntekijän A1- tai E101-todistus voidaan kuitenkin pyytää myös sopimuksen tekemisen jälkeen, mutta se on pyydettävä kuitenkin ennen sopimuksen mukaisen työn aloittamista. Rakentamistoiminnassa sosiaaliturvaa koskeva todistus on pyydettävä jokaisen lähetetyn työntekijän osalta erikseen.

Tilaajan on myös annettava ulkomaiselle sopimuskumppanille kirjallisesti tieto lain noudattamista valvovasta ja neuvoja antavasta viranomaisesta. Tämä kirjallinen tieto voi olla esimerkiksi maininta sopimuksessa ja se on oltava todennettavissa koko sopimuksenmukaisen työn keston ajan.

Tilaajan tulee pyynnöstä ilmoittaa vuokratyöstä tai alihankinnasta tehdystä sopimuksesta luottamusmiehelle. Asiasta ilmoitettaessa on selvitettävä käytettävän työvoiman määrä, yrityksen yksilöintitiedot, työkohde, työtehtävät, sopimuksen kesto ja sovellettava työehtosopimus tai keskeiset työehdot sekä mahdollisen vuokratyövoiman käytön syy.

Tilaaja ei saa ilmaista alihankkijalta saamiaan salassa pidettäviä, siis veroja ja eläkemaksuja koskevia, tietoja eteenpäin.

Vuokratun työntekijän, siis työvoimanvuokrausyrityksen, on annettava henkilöstön edustajalle vuokratun työntekijän ja hänen työnantajansa välisen erimielisyyden selvittämiseksi tarpeelliset tiedot, jos työntekijä hänet siihen valtuuttaa.

Tilaaja voidaan tuomita maksamaan laiminlyöntimaksua, jos tämä on:

  • laiminlyönyt laissa tarkoitetun selvitysvelvollisuuden
  • tehnyt sopimuksen liiketoimintakieltoon määrätyn elinkeinonharjoittajan kanssa tai yrityksen kanssa, jonka yhtiömies taikka hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja taikka muussa siihen rinnastettavassa asemassa oleva henkilö on määrätty liiketoimintakieltoon
  • tehnyt laissa tarkoitetun sopimuksen, vaikka hänen on täytynyt tietää, että sopimuksen toisella osapuolella ei ole tarkoitus täyttää sopimuspuolena ja työnantajana lakisääteisiä velvoitteitaan.

Laiminlyöntimaksun suuruus on vähintään 2 000 euroa ja enintään 20 000 euroa. Korotettu laiminlyöntimaksu on puolestaan vähintään 20 000 euroa ja enintään 50 000 euroa.

Korotettu laiminlyöntimaksu voidaan määrätä, jos sopimus on tehty liiketoimintakiellossa olevan kanssa tai jos tilaaja on tiennyt, ettei sopimuskumppani aio täyttää sopimuspuolena ja työnantajana lakisääteisiä velvoitteitaan.

Laiminlyöntimaksun suuruutta määrättäessä otetaan huomioon selvitysvelvollisuuden rikkomisen aste, laatu ja laajuus sekä tilaajan ja tämän sopimuspuolen välisen sopimuksen arvo. Laiminlyöntimaksua alentavana tekijänä otetaan huomioon tilaajan pyrkimys estää tai poistaa laiminlyönnin vaikutukset ja sitä korottavana tekijänä tilaajan laiminlyönnin toistuvuus, suunnitelmallisuus ja muut olosuhteet.

Laiminlyöntimaksu voidaan jättää määräämättä tai määrätä maksettavaksi vähimmäismäärää pienempänä, jos tekoa voidaan pitää vähäisenä ja maksun määräämättä jättäminen tai määrääminen vähimmäismäärää pienempänä on kohtuullista olosuhteet huomioon ottaen.

Laiminlyöntimaksua ei määrätä, jos tilaaja on täyttänyt lain 5 §:n mukaisen selvitysvelvollisuuden, eikä esitetyistä tiedoista, todistuksista tai selvityksistä ole ilmennyt, että sopimuskumppani tai muu taho on ollut liiketoimintakiellossa.

Alihankinta

Määritelmällisesti alihankinta tarkoittaa ulkopuolisen yrityksen palkkaamista tarjoamaan jokin liiketoiminto osatekijöineen. Alihankinnassa yritys siis tilaa toiselta yritykseltä tai yrittäjältä tiettyä tuotantoa tai palveluja, ja työtä tekevät henkilöt ovat lähtökohtaisesti alihankkijan johdon ja valvonnan alaisina, vaikka työ tehtäisiinkin tilaajan tiloissa ja tilaajan kanssa sovitun mukaisesti.

Yrittäjä, älä jää ongelmasi kanssa yksin! Neuvontapalvelumme auttaa jäseniä maksutta esim. laki- ja veroasioissa!

Liity jäseneksi