Suomen Yrittäjät julkisti 20 keinoa korkeakoulujen uudistamiseen | Yrittajat.fi

Etsi

Koulutus

Suomen Yrittäjät julkisti 20 keinoa korkeakoulujen uudistamiseen

– Emme menesty kansakuntana kansainvälisessä kilpailussa, jos osaaminen ja yrittäjyys eivät ole Suomessa maailman huippua, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Ammattitaitoinen työvoima on avain yritysten ja Suomen talouden menestykseen. Siksi Suomen korkeakoulujärjestelmä on uudistettava. SY esittää 20 keinoa korjata tilanne tiistaina julkaistussa Yrittäjämyönteinen korkeakoulutus 2025 -asiakirjassa.

Pienet ja keskisuuret yritykset tarvitsevat paljon ammattitaitoisia työntekijöitä. Yhä suuremmalta osalta työntekijöistä edellytetään korkeakoulutasoista osaamista. Myös yrittäjiltä vaaditaan jatkuvasti enemmän, SY toteaa.

– Suomalainen korkeakoulujärjestelmä tarvitsee sekä rakenteellista, sisällöllistä että toimintatapojen uudistamista pystyäkseen vastaamaan työelämän ja yritysten nopeasti muuttuviin osaamistarpeisiin, sanoo SY:n koulutuksesta, innovaatioista ja kansainvälistymisestä vastaava johtaja Veli-Matti Lamppu

Hänen mukaansa yritysten ja korkeakoulujen yhteistyö on keskeisessä roolissa, jotta kovassa kansainvälisessä kilpailussa pärjätään.

– Korkeakoulujärjestelmää on viime vuosina uudistettu, mutta välttämättömät rakenteelliset ja toiminnalliset uudistukset ovat vielä pahasti kesken, Veli-Matti Lamppu toteaa.

Opiskeluaikoja saatava lyhyemmiksi

– Suurin osa työvoiman kysynnästä kohdistuu pk-yrityksiin. Myös kysyntä ja kilpailukorkeakoulutetuista osaajista kasvaa. Yhä suuremmalta osalta työntekijöistä edellytetään korkeakoulutasoista osaamista työuransa aikana, Lamppu painottaa.

Tämä edellyttää Lampun mukaan muun muassa sitä, että korkeakoulutukseen pääsyä helpotetaan niin nuorten kuin aikuistenkin osalta, mutta samalla opiskeluaikoja on saatava lyhyemmiksi.

Suomen Yrittäjien 20 teesin mukaan koulutukseen pääsyä pitää nopeuttaa luopumalla pääsykoeperusteisesta valinnasta. Opiskelijoiden vastuuta omista opinnoistaan pitää lisätä ottamalla käyttöön lukukausimaksut.

Kandidaatin tutkintoa tulee kehittää työelämään sisääntulotutkinnoksi. Maisterivaiheeseen hakeudutaan ja sitä suoritetaan enemmän jatkokoulutuksena työelämästä käsin.

Opetusta monilla kielillä

Työvoiman saannin turvaamiseksi ulkomaalaisten opiskelijoiden jäämistä Suomeen tulee edistää ja kaikille opiskelijoille kansainvälinen osaaminen on välttämätöntä. Koulutusta tulee voida antaa kaikissa korkeakouluissa sekä suomeksi että ruotsiksi ja muilla yhteiskunnan ja työelämän tarvitsemilla kielillä.

Liian hajanainen järjestelmä

Suomen Yrittäjien mukaan korkeakoulujärjestelmä on nyt liian hajanainen. Toimintojen pirstoutuminen ja päällekkäisyydet kuluttavat resursseja.

– Rakenteellisesta duaalimallista tuleekin luopua ja siirtyä yhteen lainsäädäntöön, jossa kaikki korkeakoulut profiloituvat koulutuksessa, tutkimuksessa ja työelämän kehittämisessä. Tämä tarkoittaa mm., että meillä on yliopistoja, jotka ovat keskittyneet työelämäperustaiseen koulutukseen ja tutkimukseen (vrt. Universities of applied scienses), tutkimusyliopistoja sekä näiden yhdistelmiä, kuvailee Veli-Matti Lamppu.

Suomen Yrittäjät vaatii, että korkeakoulujen yrittäjyysosaamista tulee voimakkaasti lisätä. Kaikille opiskelijoille tarjotaan yrittäjyyspolku yrittäjyysopinnoista oman yrityksen kehittämiseen korkeakoulun tutkimus- kehittämis- ja innovaatioympäristöjä hyödyntäen.

Suomen Yrittäjien 20 keinoa korkeakoulujärjestelmän uudistamiseksi

1. Korkeakoulutusta ohjaa yksi lainsäädäntö. Kaikki korkeakoulut ovat yliopistoja.
2. Yliopistoilla on selkeät, huolella rakennetut profiilit, jotka painottavat tutkimusta, tutkimusta soveltavaa työelämälähtöisyyttä tai näiden yhdistelmiä. Yliopistoja on nykyistä vähemmän, mutta ne toimivat eri puolilla maata. 
3. Yliopistojen perustehtävät ovat tutkimus, koulutus ja profiiliensa mukainen vaikuttavuus.
4. Yliopistot antavat opetusta useilla kielillä.
5. Yksityisiä yliopistoja voi perustaa. Ne voivat myydä kansallisia tutkintoja sekä kotimaassa että kansainvälisesti.
6. Julkisesti rahoitetuilla yliopistoilla on lukukausimaksu. Opintotuki- ja stipendijärjestelmin varmistetaan kaikkien taloudellinen mahdollisuus opintoihin.
7. Korkeakoulutukseen valinta tapahtuu ensisijaisesti toisen asteen todistusten perusteella. Pääsykokeista pääasiassa luovutaan. Avoimissa korkeakouluopinnoissa tai täydennyskoulutuksessa suoritetut opinnot avaavat väylän tutkinto-opintoihin. 
8. Yliopistokeskusten ylläpidosta vastaavat alueen yliopistot, kunnat ja elinkeinoelämä.
9. Yliopistolla on yksi tai useampi kansainvälisen luokan tutkimusyksikkö.
10. Korkeakoulut ovat kansainvälisesti vetovoimaisia.
11. Innovaatioiden kaupallistamista tehostetaan yksityistämällä kaupallistamispalvelut.
12. Yliopistojen palvelut yrityksille toimivat alueellisesti yhden luukun periaatteella.
13. Tutkimuslaitosten ja yritysten yhteistyö on tiivistä.
14. On kehitetty järjestelmä, joka mahdollistaa tutkijoiden lyhytaikaisen työskentelyn pk-yrityksissä ja yrittäjien työskentelyn tutkimushankkeissa.
15. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamis- ja tunnustamismenettelyt ovat käytössä. Toisen yliopiston antamat opinnot hyväksytään toisen tutkinnoissa.
16. Tutkinnot on laadittu osaamisperusteisesti.
17. Opiskelijat saavat perustiedot ja käytännön kokemuksia yrittäjyydestä.
18. Opiskelijat suorittavat harjoittelun tai vaihdon ulkomailla.
19. Ulkomaalaisille tutkinnon suorittaneille tarjotaan automaattisesti työlupa.
20. Korkea-asteen elinikäisen oppimisen palvelutarjonta on laajaa ja palvelut ovat helposti yrittäjien saatavilla.

 

Lisää tietoa Suomen Yrittäjien esittämästä korkeakoulujärjestelmän uudistamisesta löydät täältä

 

toimitus@yrittajat.fi