Etsi

Kunta

Omistajaohjaus ei toteudu julkisissa hankinnoissa: Viranhaltijat ja kuntapäättäjät eri linjoilla

Tänään julkistetun tutkimuksen mukaan kuntien hankintastrategiat eivät välttämättä etene käytäntöön.

Suomalaisen Työn Liitto teetti keväällä 2018 kunnanvaltuutettujen, kuntien hankinnoista vastaavien virkamiesten sekä valtakunnan tason hankinta-asiantuntijoiden parissa kartoituksen julkisista hankinnoista Suomessa. Tuloksia esiteltiin tänään.

Kartoituksessa selvitettiin muun muassa tärkeimpiä valintatekijöitä julkisissa hankinnoissa, kotimaisuuden ja paikallisuuden merkitystä kuntien hankinnoissa sekä innovatiivisten hankintamenettelyjen nykytilaa.

– Kunta on pienelle yritykselle tärkeä referenssiasiakas, Suomen Yrittäjien kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin sanoi Suomalaisen Työn Liiton paneelissa.

– Nyt kun jokainen kunta haluaa olla elinvoimainen ja yrittäjyysmyönteinen, fiksu kunta tekee tätä avaamalla oman kysyntänsä, eli pienetkin hankinnat yritysten kilpailtavaksi, hän jatkoi.

Vastuullisuus paitsiossa

Tutkimuksen mukaan kuntavaikuttajissa tyytymättömyyttä aiheutti etenkin hinnan suuri painoarvo. Puolet kuntapoliitikoista ja -virkamiehistä katsoo, että hintaa painotetaan tällä hetkellä liikaa hankinnoissa. Vastaajista 47 prosenttia on sitä mieltä, että hankinnan työllistävyyttä painotetaan tällä hetkellä liian vähän.

Vastuullisuuskriteerit jäävät tutkimukseen vastanneiden keskuudessa kauas taakse. Tuotteen tai palvelun tuottamisesta aiheutuvia ympäristövaikutuksia korostaa vain 30 prosenttia kuntapäättäjistä ja tuotteen tai palvelun eettisyyttä vain 20 prosenttia. Kaikkein heikoimmin vastuullisuuskysymyksistä korostetaan sosiaalisia kriteereitä eli esimerkiksi sitä, miten tuotteen tai palvelun tuotanto työllistää pitkäaikaistyöttömiä tai erityisryhmiä.

Hankintastrategiasta huolimatta omistajan tahto ei toteudu

Tutkimuksen mukaan kunnista jopa 65 prosenttia on laatinut hankintastrategian. Vuonna 2016 näin oli tehnyt 56 prosenttia kunnista. Strategiasta huolimatta päättäjien näkemykset eivät kuitenkaan vaikuttaisi etenevän käytäntöön, sillä viranhaltijat pitävät tärkeinä eri asioita kuin kuntapäättäjät. Viranhaltijoista 46 prosenttia katsoo, että työllistävyyteen satsataan liian vähän. Kuntapäättäjien keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia.

– Strategian tavoite olisi siirtää omistajien tahto käytännön toiminnaksi. Nyt näin ei tapahdu, Yrittäjien Satu Grekin sanoo.

– Mikäli omistaja eli kuntademokratiassa kunnanvaltuusto pitää vaikkapa elinkaariajattelua tärkeänä infrahankinnoissa, pitää hankintaohjeessa olla kirjaus, että näissä hankinnoissa tätä painotetaan. Ei se muuten toteudu. Hankintalaki mahdollistaa eri toiveiden toteuttamisen. Toiveiden määrittäminen on kuntapoliitikkojen tehtävä. Viranhaltijoiden tehtävä on toteuttaa määritettyä painopistettä. Sitä on toimiva omistajaohjaus.

Grekin muistuttaa, että Suomen Yrittäjien hankintaneuvonta auttaa sekä kuntia että yrittäjiä veloituksetta osoitteessa www.yrittajat.fi/hankintaneuvonta.

Toiveena paikallisten palveluiden suosiminen

Kuntapäättäjien mielestä julkisissa hankinnoissa pitäisi ostaa nykyistä enemmän kotimaisia ja paikallisia tuotteita ja palveluja. Lisäksi päättäjät näkevät, että hankinnoissa tulisi nykyistä voimakkaammin suosia kotimaisia ja paikallisia tuottajia.page4image1812380288

Pienissä, alle 20 000 asukkaan kunnissa paikallisten hankintojen suosiminen korostui. Peräti 90 prosenttia alle 5 000 asukkaan kuntien kuntavaikuttajista näkisi mieluusti julkisissa hankinnoissa enemmän paikallisten yritysten tuotteita ja palveluita.

– Jos halutaan mahdollistaa paikallisten yritysten mukanaolo, parhaita tapoja siihen ovat joko ottaa käyttöön asiakkaan valintaan perustuva palveluseteli, tai tehdä hankinta osina valiten useita palveluntarjoajia, Grekin vinkkaa.

Tutkimus paljastaa, että kunnanvaltuutetut pitävät tärkeänä palveluntarjoajien kotimaista omistuspohjaa erityisesti varhaiskasvatuksessa, koulutuksessa ja terveyspalveluissa.

Selvityksen toteutti Aula Research Oy. Selvitys toteutettiin sähköisinä kyselytutkimuksena sekä puhelinhaastatteluina 12.3.–2.5.2018. Kyselyyn osallistui yhteensä 1011 vastaajaa, joista 705 oli kunnanvaltuutettuja, 288 kuntien hankinnoista vastaavia virkamiehiä ja 18 valtakunnan tason hankinta-asiantuntijoita.

Kuva: Suomen Yrittäjät

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi