Etsi

Talous

Suomalaiset shoppaavat vaatteensa marketeista – Kivijalkayrittäjän täytyy kehittää kaikkia kanavia

Kivijalkaliikkeissä tehdään edelleen 74 prosenttia ostoksista.

Suomalaiset ostavat enenevässä määrin vaatteitaan marketeista, kertoo Kaupan liiton tänään julkistama tutkimus.

Viime vuonna vähintään viidesosa suomalaisista osti vaatteita tai kenkiä marketeista. Tänä vuonna jo kolmasosa käy vaatetuksen ostoksilla Prismoissa ja neljäsosa Tokmanneissa ja K-Citymarketeissa.

–Näyttää siltä, että kansainvälisten pikamuotiketjujen ja verkkokaupan puristuksessa suomalaiset marketit pystyvät vastaamaan kilpailuun asiakkaista, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja summaa.

Myös pääkaupunkiseudulla, jossa erilaista kivijalkatarjontaa on muuta maata enemmän, marketit ovat haalineet itselleen lisää asiakkaita. Stockmann on kuitenkin pitänyt asemansa pääkaupunkiseudun ykkösvaatettajana.

Kivijalka ei ole historiaa

Sekä nuoret naiset että miehet käyttävät paljon verkkokauppoja ja kansainvälisiä pikamuotiketjuja ostospaikkoinaan. Iän ja mahdollisesti perheen kasvaessa ostokset siirtyvät entistä useammin marketteihin ja urheilukauppoihin. Yli viisikymppisillä, niin naisilla kuin miehilläkin, kärkikymmenikössä ovat perinteiset suomalaiset pukeutumisen tavaratalot Halonen, Sokos ja Stockmann.

Yrittäjiä saattaa kuitenkin helpottaa tieto, että kivijalkaliikkeissä tehdään edelleen 74 prosenttia ostoksista. Niillä on tärkeä rooli myös tiedonhankinnan kanavana. Alle 50-vuotiaat naiset ostavat vähemmän kivijalkaliikkeistä kuin miehet.

– Kansainvälisen kilpailun kannata kivijalkaliikkeiden tilanne on toki hankala, mutta niillä on ostopolussa tärkeä vaihe. Kivijalkakauppa ei missään tapauksessa ole historiaa, Kurjenoja sanoo.

– Kaikkia myyntikanavia täytyy kehittää yhdessä. Mikään kanava ei toimi yksin, Kurjenoja lisää.

Vastuullisuus on ajatuksissa

Jaana kurjenojan mukaan vastuullisuuskin näkyy tuloksissa, vaikka halpakaupat ovatkin eniten käytettyjen kauppapaikkojen listoilla heti markettien jälkeen.

– Nuorilla ei välttämättä ole vielä varaa, vaikka eettisyys on ajatuksissa. Toisaalta kierrätys ja käytettyjen vaatteiden kauppa kasvaa. Yli 50-vuotiailla vastuullisuus näkyy ostotottumuksissa, vaikka asia ei olisikaan aktiivisesti mielessä, Kurjenoja sanoo.

Miten market-ostokset ja vastuullisuus sitten sopivat yhteen?

– Keskolla ja S-ryhmällä on resursseja vahtia omien brändiensä toimitusketjua. Pienempi yksittäinen brändi joutuu ostaa standardeja ja sertifiointeja, eli maksaa siitä, että valvonta tehdään yrityksen puolesta. Jos sitten käykin ilmi, että työntekijöiden olot tai muu seikka ei ole kohdallaan, kyseenalaistaisin ja kilpailuttaisin standardien kauppiaita yksittäisen yrityksen sijaan, Kurjenoja sanoo.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi