Näin Yrittäjät on vaikuttanut yrittäjien sosiaaliturvaan

YEL-maksujen joustomahdollisuus

YEL-maksujen joustomahdollisuus saatiin aikaan vuonna 2005. Yrityksen tuloksen vaihdellessa yrittäjä voi yksinkertaisin menettelyin muuttaa YEL-maksuaan muuttamatta pysyvästi vakuutuksen mukaisen työtulonsa määrää.

Työtulon ylärajaa korotettiin

YEL on yrittäjän työeläkevakuutus. YEL-työtulon ylärajaa korotettiin vuoden 2007 alussa ja se sidottiin indeksiin. Työtulon ylärajaa korotetaan vuosittain palkkakertoimella, jossa ansiotasokehityksen painoarvo on 80 % ja kuluttajahintojen 20 %. Raja on sittemmin noussut vuoden 2007 tasosta (137 500) lähes 35 000 eurolla (170 375/vuonna 2015).

Avopuolison määritelmää omistusosuuksia laskettaessa muuttui

Perheenjäsenen määritelmää yrityksen omistusosuuksia laskettaessa muutettiin YEL:ssa vuoden 2007 alusta siten, että avopuolisoilta ei enää edellytetä yhteistä lasta. Näin myös avopuolison työeläkevakuuttaminen on turvattu ja säädäntö on yhtenäinen kansaneläkelain kanssa.

Vanhuuseläkkeellä olevilla ei enää YEL-velvollisuutta

YEL-velvollisuus ei enää vuoden 2007 alusta ole koskenut työeläkelain mukaisella vanhuuseläkkeellä olevia riippumatta siitä, minkä lain mukaisella vanhuuseläkkeellä yrittäjätoimintaa harjoittava henkilö on. Kun alkaa nostaa täyttä työeläkettä ja haluaa jatkaa sen rinnalla yrittäjänä, YEL-vakuutuksen voi lopettaa.

Yrittäjämääritelmä laajeni

Eläkelakien yrittäjämääritelmä laajeni vuoden 2011 alusta. Yrittäjänä pidetään nyt johtavassa asemassa työskentelevää osakasta, jos hän omistaa joko yksin yli 30 prosenttia tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa yli 50 prosenttia yrityksen osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Lisäksi muussa yhteisössä, kuten osuuskunnassa tai ulkomaisessa yhteisössä, johtavassa asemassa olevaa henkilöä pidetään yrittäjänä, jos hänellä on yhteisössä edellä kuvattua vastaava määräämisvalta. Omistusosuuden muutos tuo YEL-vakuutuksen piiriin sekä sellaisia yrittäjiä, jotka aikaisemmin ovat olleet kokonaan lakisääteisen työeläkevakuutuksen ulkopuolella, että sellaisia henkilöitä, jotka aikaisemmin on vakuutettu TyEL:in (työntekijän eläkemaksu) mukaisesti työntekijään rinnastettuina henkilöinä.

Yrittäjälle mahdollisuus ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan

Mahdollisuus ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan saatiin yrittäjille 1990-luvun puolivälissä silloisen yrittäjäjärjestön SYKL:n toimin. Tällä hetkellä Suomessa toimii kaksi yrittäjien työttömyyskassaa.

Säädettiin yrittäjän jälkisuoja-aika

Vuoden 2005 alusta tuli voimaan säännös yrittäjän jälkisuojasta. Yrittäjällä on 32 kalenteriviikon pituinen jälkisuoja-aika silloin, kun hän siirtyy palkkatyöhön ja yrittäjäkassasta palkansaajakassan jäseneksi. Jälkisuoja-ajalla työttömäksi joutuneella henkilöllä on oikeus työttömyyspäivärahaan yrittäjänä täyttämänsä työssäoloehdon perusteella. Tämä estää katkoksen työttömyysturvassa statuksen muuttuessa.

Määräysvallattoman perheenjäsenen asemaan helpotuksia

Lokakuun 2007 alusta voimaan tulleella lakimuutoksella helpotettiin yrittäjän palveluksessa työskentelevän määräysvallattoman perheenjäsenen pääsyä työttömyysturvan piiriin siten, ettei yritystoiminnan lopettamista tai neljän kuukauden keskeytystä edellytetä, jos perheenjäsenen työ yrityksessä on loppunut tuotantosuunnan lopettamisen tai muun vastaavan syyn vuoksi.

Vuoden 2010 alusta lähtien em. henkilöiden osalta arvioinnissa otetaan huomioon myös työttömyys, joka johtuu yrityksen taloudellisen kannattavuuden olennaisesta heikentymisestä tai tuotantosuunnan merkittävästä supistumisesta.

Vuoden 2013 alusta lukien ko. henkilöt ovat voineet päästä työttömyysetuudelle tietyissä tilanteissa myös olleessaan lomautettuna.

Eduskunta käsittelee parhaillaan (2018) hallituksen esitystä, jossa ehdotetaan työttömyysturvalakia muutettavaksi siten, että yrityksessä työskentelevä yrittäjän perheenjäsen, joka ei itse omista yrityksestä mitään, katsottaisiin em. työskentelyn osalta työntekijäksi myös työttömyysturvalaissa.

Työssäoloehto lyheni

Vuoden 2010 alusta alkaen yrittäjän työssäoloehtoa lyhennettiin palkansaajan työssäoloehtoa vastaavasti 24 kuukaudesta 18 kuukauteen ja vuoden 2015 alusta lähtien 15 kuukauteen, joten yrittäjä voi saada ansiosidonnaista päivärahaa aiempaa lyhyemmällä työttömyyskassan jäsenyydellä.

Yrittäjäksi siirtyneen palkansaajan jälkisuojaa uudistettiin

Vuoden 2010 alusta palkansaajan jälkisuojaa koskevaa lainsäädäntöä muutettiin siten, ettei väliinputoamisen vaaraa ole, kun siirtyy yrittäjäksi: jos yrittäjäksi ryhtynyt henkilö jää työttömäksi ennen kuin hän on ehtinyt täyttää yrittäjän työssäoloehdon yrittäjäkassan jäsenenä, yrittäjälle maksetaan sitä työttömyyspäivärahaa, johon hänellä on oikeus palkansaajakassan jäsenenä.

Sivutoimisen yrittäjyyden määritelmää muutettiin

Vuoden 2013 alusta yritystoiminnan sivutoimiseksi osoittavan työssäolovaatimuksen pituutta lyhennettiin kymmenestä noin kuuteen kuukauteen. Näin lyhyempi rinnakkainen työssäolo osoittaa yritystoiminnan sivutoimiseksi ja mahdollistaa sovitellun päivärahan maksamisen yrittäjälle.

Yritystoiminnan lopettamisen edellytyksiä kevennettiin

Yritystoiminnan keskeytys ja siihen liittyvä neljän kuukauden odotusaika poistettiin työttömyysturvassa vuoden 2013 alusta. Yrittäjälle säädettiin oikeus työttömyysetuuteen, vaikkei yritystoimintaa ole poistettu kaupparekisteristä. Myyntivoittolaskelman jättämisestä työttömyysetuuden saamisen työvoimapoliittisena edellytyksenä poistui. Muutosten seurauksena toimintansa lopettava yrittäjä pääsee aiempaa helpommin työttömyysetuudelle.

Yksinyrittäjän asemaa helpotettiin

Vuoden 2013 alusta lukien ns. palkansaajaan rinnastettavan yrittäjän määritelmää laajennettiin siten, että edellytykset täyttävä henkilö voi olla toimeksiantosuhteessa useampaan kuin yhteen toimeksiantajaan ja saada työttömyysetuutta toimeksiantojen välillä ilman, että koko yritystoimintaa tarvitsee lopettaa.

Kausiluontoisen yritystoiminnan määritelmää kevennettiin

Vuoden 2013 alussa ns. kausiluonteisen yritystoiminnassa luovuttiin tulotarkastelusta.

Myyntivoiton jaksotuksen rajaa nostettiin

Yritysomaisuuden myyntivoiton jaksotukseen johtavan ns. tasetarkastelun raja-arvoa nostettiin 10 000 eurosta 20 000 euroon. Näin useampi yrittäjä pääsee aikaisemmin työttömyysturvalle ja saa samanaikaisesti pitää myös yritystoiminnasta mahdollisesti jääneen taloudellisen hyödyn.

Työttömyysturvavakuutuksen alarajaa nostetaan

Vuoden 2015 alusta vakuuttamisen alaraja nousi noin 12 500 vuosityötuloon. Tämä tarkoittaa sitä, että työttömyyskassaan liittyvä yrittäjä saa jäsenmaksuilleen varmasti myös vastinetta ansiopäivärahan muodossa.

Sairauspäivärahan omavastuuaikaa lyheni

Kelan maksaman sairauspäivärahan yleinen omavastuuaika on sairastumispäivä ja sitä seuraavat yhdeksän arkipäivää. Työntekijällä on omavastuuajalla työsopimuslain mukaan oikeus täyteen palkkaan. Yrittäjän omavastuuaika lyheni 1.1.2018 lähtien sairastumispäivään. Tämä oli Suomen Yrittäjien pitkäaikaisen vaikuttamisen ansiota.

Edellisen kerran yrittäjän asemaa parannettiin vuonna 2006, jolloin YEL-vakuutettu yrittäjä sai oikeuden saada sairauspäivärahaa työkyvyttömyyden ajalta lukuun ottamatta työkyvyttömyyden alkamispäivää ja kolmea sitä seuraavaa arkipäivää. Muutos rahoitettiin yrittäjiltä perittävällä vähän korkeammalla sairausvakuutuksen päivärahamaksulla.

Säädettiin osasairauspäivärahajärjestelmä ja helpotettiin sen saamisen edellytyksiä

Vuoden 2007 alusta tuli voimaan osasairauspäivärahajärjestelmä, joka mahdollistaa sekä työntekijälle että yrittäjälle osa-aikaisen työnteon työkyvyttömyydestä huolimatta. Osasairauspäivärahaa oli mahdollista saada vähintään 60 sairauspäivärahapäivää kestäneen sairauden jälkeen. Yrittäjällä etuuden saamiseksi tulee työajan vähentyä 40–60 prosenttia.

Järjestelmä, jossa osasairauspäivärahan edellytyksenä oli vähintään 60 sairauspäivärahapäivää kestänyt sairaus, koettiin ongelmalliseksi erityisesti yrittäjien kannalta. Lainsäädäntö muuttuikin vuoden 2010 alusta siten, että vakuutetulla on oikeus saada osasairauspäivärahaa heti työkyvyttömyyden alusta lukien sairauspäivärahan omavastuuajan jälkeen. Osasairauspäiväraha voi alkaa myös välittömästi sairauspäivärahakauden tai kuntoutusrahakauden jälkeen.

YEL- ja MYEL-vakuutetun yrittäjän päivärahaan parannus

Yrittäjät, joilla on samanaikaisesti sekä maatalousyrittäjien eläkelian mukainen MYEL-vakuutus että YEL-vakuutus, tulivat oikeutetuiksi saamaan samanaikaisesti omavastuuajan päivärahaa (työkyvyttömyyspäivät 5–10) sekä YEL- vakuutuksen että MYEL-vakuutuksen perusteella. Aiemmin päivärahaa maksettiin vain MYEL-vakuutuksen perusteella. Lainmuutos tuli voimaan vuoden 2011 alussa.

Yrittäjien joustava perhevapaajärjestelmä

Vuoden 2022 perhevapaauudistuksessa Suomen Yrittäjien vaikuttamisen tuloksena vanhempainpäivärahajärjestelmää joustavoitettiin merkittävästi. Nyt yrittäjä voi pitää raskausrahan jälkeiset vanhempainrahapäivät haluamissaan jaksoissa ja jopa puolikkaina päivinä aina siihen saakka, kun lapsi täyttää kaksi vuotta.

Yrittäjille oikeus osittaiseen hoitorahaan

YEL-velvollisille yrittäjille myönnettiin oikeus saada osittaista hoitorahaa vuoden 2010 alusta lukien. Yrittäjällä, jonka omassa yrityksessä tehty työ on vähentynyt aiemmasta vähintään 25 prosenttia, on oikeus osittaiseen hoitorahaan.

Vuoden 2014 alusta lukien alle 3-vuotiaan lapsen YEL-vakuutettu isä tai äiti, jonka työaika viikoittain on em. lapsen hoitamisen vuoksi hänen oman ilmoituksensa perusteella keskimäärin enintään 30 tuntia, voi saada Kelasta joustavaa hoitorahaa. Etuus korvaa aiemmin ko. henkilöille maksetun osittaisen hoitorahan.

Yrittäjälle mahdollisuus sisällyttää työterveyshuoltoon myös sairaanhoitoa

Työterveyshuollon järjestäminen on yrittäjälle vapaaehtoista. Vuoden 2006 alusta lähtien yrittäjällä on ollut oikeus saada Kelalta korvausta ennalta ehkäisevän työterveyshuollon lisäksi myös sairaanhoitona ja muuna terveydenhoitona järjestetystä yrittäjän omasta työterveyshuollosta, mikäli se on järjestetty ennalta ehkäisevän työterveyshuollon yhteydessä.

Pienyritysten ja yrittäjien työterveyshuoltomalli

Suomen Yrittäjät oli mukana vuosina 2012–2013 kehittämässä Työterveyslaitoksen kanssa pienille yrityksille ja yrittäjille kevyempää työterveyshuoltomallia. Malli otettiin uudistettuun Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -oppaaseen vuonna 2014. Kela maksaa korvauksia hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti toteutetusta työterveyshuollosta.