Kysely: Ay-maksujen perintä ei kuulu työnantajille

Yrittäjät katsovat laajalti, ettei ammattiyhdistysliikkeen jäsenmaksujen perintä ole työnantajien tehtävä. Vain yhdeksän prosenttia yrittäjistä katsoo, että se kuuluu työnantajille. Tulos käy ilmi tuoreesta Yrittäjägallupista, jossa haastateltiin yli tuhat yrittäjää.

Yrittäjistä 73 prosenttia katsoo, ettei työnantajan tehtävä ole periä ay-liikkeen jäsenmaksuja. Mitä suurempi yritys, sitä vähemmän jäsenmaksuja halutaan periä.

– Ay-maksujen perintä on historiallinen jäänne, josta on päästävä eroon. Sitä saattoi ymmärtää tilipussien aikakaudella, mutta nykyisin jokainen halukas voi maksaa vaivatta kännykällään maksunsa, jos haluaa, Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

– Ay-liike haluaa pitää kiinni jäsenmaksuperinnästä, koska se pelkää, että siitä luopuminen kiihdyttäisi jäsenmäärän laskua. Läpinäkyvyys on tässäkin paikallaan, Pentikäinen arvioi.

– Ymmärrän työnantajien ärtymyksen. Ensin yritys kerää rahaa liitoille, ja kohta liitto ilmoittaa, että mennään lakkoon, ja lakkovahdit ovat portilla. Ei ole ihme, että moni pitää ay-jäsenmaksujen perintää epäreiluna, hän sanoo.

– Työnantajaliittoihin kuuluvat yritykset joutuvat perimään ay-liittojen jäsenmaksut tehtyjen sopimusten vuoksi. Jos ei kuulu työnantajaliittoon, ay-jäsenmaksuja ei tarvitse periä, Pentikäinen muistuttaa.

Työnantajayrityksistä noin neljännes perii ay-jäsenmaksuja.

Lakkosääntelyä pitää kiristää

71 prosenttia yrittäjistä vastaajista kannattaa Yrittäjägallupin mukaan sitä, että tukilakkoja ja poliittisia lakkoja koskevaa sääntelyä kiristetään. Vahvimmin poliittisten ja tukilakkojen sääntelyn kiristämistä vaativat teollisuusyrittäjät (89 %) ja yli 10 henkilöä työllistävät yrittäjät (86 %).

– Lakko-oikeus kuuluu demokratiaan, mutta Suomessa tukilakkoilu on karannut lapasesta, mikä nähtiin postilakon yhteydessä. Tukilakot pitää sovittaa ongelman kokoon. Yrittäjien mielestä tukilakko pitää kieltää, jos sen vaikutus on suhteeton. Arvion voisi tehdä työtuomioistuin ennen tukilakon alkamista, Pentikäinen sanoo. Viime vaalikaudella Suomessa nähtiin myös poliittisia lakkoja.

– Niissä pitäisi siirtyä eurooppalaiseen käytäntöön, jossa poliittinen protestointi kuuluu vapaa-ajalle. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa on katsottu sallituiksi korkeintaan parin tunnin protestilakot. Suomessa sääntelyä pitäisi muuttaa vastaavasti.

Näin kysyttiin

Yrittäjägallupin toteutti Kantar TNS Oy Suomen Yrittäjien toimeksiannosta.
Kyselyyn vastasi 1007 pk-yrityksen edustajaa.
Tutkimus toteutettiin monimenetelmätutkimuksena, jolloin osa vastaajista osallistui tiedonkeruuseen sähköpostikyselyllä ja osa Gallup Forum -internetpaneelin kautta.
Tiedot kerättiin joulukuun 2019 kahden ensimmäisen viikon aikana.

Lisätietoja:

Yrittäjägallup jäsenmaksuperinnästä ja lakkosääntelystä.

toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, Suomen Yrittäjät, p. 040 504 1944, mikael.pentikainen @ yrittajat.fi
työmarkkinajohtaja Janne Makkula, Suomen Yrittäjät, p. 040 581 2472, janne.makkula @ yrittajat.fi