Lomalla sairastumisen omavastuu takaisin – suuri helpotus pienille työnantajayrityksille

Hallitus esittää, että vuosilomalakiin palautettaisiin työntekijän omavastuu lomalla sairastamiseen. Hallitus esittää myös, että vuosiloman ansaitsemista rajoitetaan perhevapaiden ajalta. Suomen Yrittäjien mukaan muutokset auttavat erityisesti pieniä työnantajayrityksiä ja naisvaltaisten alojen yrityksiä ja helpottavat osaltaan työllistämistä.

Hallituksen esityksen mukaan vuosilomalakiin palautettaisiin vuosiloman siirto-oikeuden omavastuupäivät, kun työntekijä sairastuu vuosilomallaan. Työntekijällä olisi sairastuessaan kuuden päivän omavastuu ja vasta tämän ylittävät lomalle sattuvat sairauspäivät työntekijä voisi pyytää siirrettäviksi. Suomen Yrittäjien mukaan muutos helpottaa työllistämistä.

– Vuosiloman siirtämisestä aiheutuu suoria palkkakustannuksia, töiden järjestelyistä aiheutuvia epäsuoria kustannuksia ja käytännön ongelmia, kun siirretty loma on annettava myöhemmin, johtaja Janne Makkula Suomen Yrittäjistä sanoo.

Suorat palkkakustannukset ja esimerkiksi sijaisen palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset vähentyvät, jos omavastuupäivät palautetaan.

Suomen Yrittäjien syksyllä 2014 tekemän kyselyn mukaan lomapäiviä siirrettiin työkyvyttömyyden vuoksi kolmasosassa työnantajayrityksistä.

– Muutos tuo säästöjä kymmenille tuhansille työnantajille, Makkula sanoo.

Suomen Yrittäjät vastusti omavastuun poistamista

Työntekijän oikeutta siirtää vuosilomansa työkyvyttömyyden vuoksi myöhemmin pidettäväksi laajennettiin vuonna 2013. Aikaisemmin vasta seitsemän päivää ylittävät lomapäivät oli mahdollista siirtää myöhemmin pidettäviksi. Suomen Yrittäjät vastusti muutosta, koska se lisäsi merkittävästi kustannuksia, jotka aiheutuivat työnantajalle työntekijän työkyvyttömyydestä. Hallituksen esityksessä arvioitiin tuolloin, että kustannus olisi noin 200 miljoonaa euroa.

Muutoksen taustalla oli EU-tuomioistuimen työaikadirektiiviä koskeva ratkaisu. Suomen Yrittäjät esitti tuolloin, että omavastuupäivistä ei tarvitsisi luopua työaikadirektiivin vaatimusten vuoksi kokonaan. Nyt annettu hallituksen esitys perustuu samalle ajatukselle. Omavastuupäivistä huolimatta jokaiselle työntekijälle turvataan vähintään neljän viikon vuosiloma, jos vuosilomaa on ansaintavuodelta kertynyt vähintään 24 arkipäivää.

Loman ansainnan rajoittaminen perhevapaiden ajalta tasaa vanhemmuuden kustannuksia

Hallituksen esityksessä ehdotetaan myös, että vuosiloman kertymistä rajoitetaan kuuteen kuukauteen äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan ajalta. Nykyisin vuosilomaa kertyy työntekijälle perhevapaiden ajalta täysimääräisesti.

– Muutos vähentäisi kokonaiskustannuksia, jotka aiheutuvat työnantajille perhevapaista, kun lomaa kertyisi niiden ajalta vähemmän, Janne Makkula arvioi esitetyn lakimuutoksen vaikutuksia.

Ehdotetuista muutoksista voi poiketa työehtosopimuksilla. Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1.4.2016, joten siirto-oikeuden rajoitus olisi voimassa jo kesällä 2016 pidettävissä lomissa.

Fakta: Vuosiloman siirto-oikeus – mikä muuttuu?

• Hallituksen esityksen mukaan työntekijän sairastuessa vuosilomansa aikana kuusi ensimmäistä sairauspäivää olisivat omavastuupäiviä, jotka eivät oikeuttaisi lomapäivien siirtoon.
• Työntekijällä olisi kuitenkin aina oikeus vähintään neljän viikon vuosilomaan työaikadirektiivin mukaisesti. Omavastuupäiviä voisi siten olla vain silloin, kun työntekijä on ansainnut lomaa enemmän kuin neljä viikkoa.
• Täydet kuusi omavastuupäivää voisi tulla kyseeseen silloin, kun työntekijä on ansainnut lomaa viisi viikkoa.
• Omavastuupäiviä voisi olla enintään kuusi lomanmääräytymisvuonna ansaittua lomaa kohden.
• Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1.4.2016, joten siirto-oikeuden rajoitus olisi voimassa jo kesällä 2016 pidettävissä lomissa.

Lisätietoja:
johtaja Janne Makkula, Suomen Yrittäjät, p. 09 2292 2951, janne.makkula@yrittajat.fi
lainopillinen asiamies Albert Mäkelä, Suomen Yrittäjät, p. 09 2292 2929, albert.makela@yrittajat.fi

Tiedotetta muokattu 21.12.2015 klo 10.02: lisätty faktalaatikko.