Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Miksi yrittäjyyskasvatus on tärkeää?

Kun puhun yrittäjyyskasvatuksen tärkeydestä, kerron usein tämän tarinan: Kun poikani oli pieni ja koulun aloitus oli lähestymässä, äitinä murehdin ennakkoon kuinka lapseni tulee koulussa pärjäämään, pääseekö hän kivojen kavereiden kanssa samalle luokalle, sujuuko koulunkäynti, eihän hänestä tule kiusattu, saatikka sitten kiusaaja! Vitsaillen kerroin ystävilleni miettiväni mahdollisuutta kotikouluun.

Vanhemman tarve pohjustaa lapselleen hyvä elämä on valtava. Lapsuuden asiantuntijan Jari Sinkkosen artikkeleita lukiessa muodostuu vahva ymmärrys siitä, että paras mitä voi lapselle antaa, on hyvä itsetunto. Koska (onneksi) lasta ei voi sulkea siihen vanhemman tasoittelemaan kuplaan, parasta on antaa lapselle vahva minäpystyvyyden tunne, hyvät sosiaaliset taidot ja omia innostuksen ja intohimon kohteita. Näin lapsi pystyy kohtaamaan vaikeuksia, sietämään epäonnistumisia ja nousemaan pettymystenkin jälkeen aina jaloilleen. Näin lapsi saa parhaat mahdolliset eväät omannäköiseen elämään.

Tottakai kertomustani värittää huumori, mutta taustalla piilee vahva totuus: parhaat eväät onnelliseen elämään löytyy hyvässä itsetunnossa, omien vahvuuksien tuntemisessa ja ymmärryksestä että pystyy itse vaikuttamaan omaan elämään. Kun puhutaan yrittäjyyskasvatuksesta, tämä on se ydin.

Yrittäjyyskasvatus on sisältynyt koulujen opetussuunnitelmiin jo 90-luvulta lähtien, mutta sitä toteutetaan yhä liian vähän kouluissa. Selvityksen mukaan yrittäjyyskasvatus on polarisoitunutta, aktiiviset opettajat tekevät esim. koulu-yritysyhteistyötä paljon, mutta näitä aktiiveja on suhteessa hyvin vähän. Tämä tilanne pitää saada muuttumaan, jotta koulutuksen tasa-arvo toteutuisi. Kaikilla kouluilla pitäisi olla tasa-arvoinen mahdollisuus tarjota näitä kokemuksia.

Tapasin viikko takaperin NY-alumneja, jotka ovat käyneet Nuori Yrittäjyys ry:n Vuosi yrittäjänä -kurssin. Keskustelimme heidän kanssaan yrittäjyyskasvatuksesta. Yksi nuorista mietti ääneen taitoja, mitä Vuosi yrittäjänä oli hänelle muun muassa tuonut: vuorovaikutustaidot, luovat ongelmanratkaisutaidot, ymmärrys taloudesta, esiintymistaidot, sinnikkyys, vastuullisuus, oma-aloitteisuus ja päätöksentekokyky. Tämän jälkeen hän totesi ääneen ilmeisen: kyse ei ole ainoastaan yrittäjyyden oppimisesta ja ymmärtämisestä, vaan yleisistä ja kriittisen tärkeistä tulevaisuuden työelämätaidoista. Aivan niin. Ja tämä osaamisen pääoma ei vanhene, vaan nämä taidot omaava nuori kasvaa haasteiden ja kokemusten mukana.

Tässä hetkessä nuoria syrjäytyy Nuorisoyhteistyö Allianssin mukaan enemmän kuin koskaan aiemmin. Meidän pitäisi entistä enemmän tehdä töitä sen eteen, että nuoret saavat hyvät eväät elämään. Nuoren pitää saada tehdä, oppia tekemällä, kokeilla ja epäonnistua. Ja oppia epäonnistumisista mahdollisesti vielä enemmän. Liian suuren inhimillisen hinnan lisäksi syrjäytymisellä on myös hintalappu yhteiskunnalle: yhden syrjäytyneen nuoren kustannus on laskettu olevan jopa 1,2 miljoonaa euroa. Nuoren osallisuuden ja aktiivisuuden tukeminen mm. yrittäjyyskasvatuksen kautta on yksi syrjäytymisen ehkäisyn väline – miksi siis emme hyödyntäisi sitä?

P.S. Haluatko olla mukana edistämässä yrittäjyyskasvatuksen tasa-arvoista toteutumista? Kaikissa Nuori Yrittäjyys ry:n ohjelmissa on mukana koulu-yritysyhteistyömalli ja vapaaehtoisia kaivataan ympäri Pirkanmaata. Ole yhteydessä: niin kerron lisää.


Nuori Yrittäjyys ry on voittoa tavoittelematon yhdistys, joka tarjoaa maksuttomia yrittäjyyskasvatuksen ohjelmia jokaiselle kouluasteelle. Tekstissä mainittu Vuosi yrittäjänä -ohjelma tarjoaa nuorille mahdollisuuden harjoitella yrittäjyyttä vuoden ajan koulussa tuettuna ja turvallisesti. Lisätietoja ohjelmasta: www.vuosiyrittajana.fi.

Noora Bergroth

Noora Bergroth on yrittäjä ja Nuori Yrittäjyys ry:n aluepäällikkö Pirkanmaalla. Noora on seurannut yrittäjyyskasvatuksen kehitystä kouluissa sekä yrittäjyyden suosion kasvua nuorten keskuudessa yli vuosikymmenen ajan.