Etsi

Puheenaihe

Nykyinen ilmastopolitiikka tulee kalliiksi – päästöjen hinnoitteluun ja teknologian kehittämiseen tulee panostaa

Yrittäjillä on merkittävä rooli vähähiiliseen talouteen siirtymisessä. Keskeistä on toteuttaa ilmastopolitiikkaa kunnianhimoisesti, mutta samalla mahdollisimman kustannustehokkaasti.

On tärkeää, että ilmastonmuutosta hillitään kustannustehokkaasti, eli päästövähennykset saavutetaan mahdollisimman pienillä kustannuksilla.   

– Näin pystytään säilyttämään kansantalouden kilpailukykyä ja turvaamaan keskeiset hyvinvointivaltion palvelut, ekonomisti Sampo Seppänen Suomen Yrittäjistä sanoo. 

– Yrittäjille avautuu laajasti mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen torjunnassa, mutta hillitsemistoimet tulee tehdä niin, että kansantalous ja yritykset kärsivät siitä mahdollisimman vähän, Seppänen vaatii.  

Nykyinen ilmastopolitiikan kehys tuottaa laajasti tehottomuutta, jolloin paine julkiselle taloudelle vaan kasvaa.  

 – Korkeammalla hiilidioksidin hinnoittelulla ja uuden teknologian kehittämiseen satsaamalla saavutetaan kustannustehokkaimmat ratkaisut.  

Euroopan unionilla on keskeinen rooli jäsenvaltioiden päästötavoitteiden saavuttamisessa. Mutta sen ilmastopolitiikka on monimutkaisesti ja tehottomasti rakennettu. Tästä syntyy turhia kustannuksia.  

Myös kotimaan tehottomat tuet ja liiallinen sääntely yrityksille johtaa usein turhiin kustannuksiin. Samat ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa edullisemmin riittävällä päästöhinnoittelulla. On myös esimerkkejä siitä, kuinka säädöksillä ja niiden tulkinnoilla hidastetaan puhtaitten ratkaisujen yleistymistä.  

Päästökauppa ja verotus avainasemassa  

Seppäsen mukaan keskeisiä keinoja on tehostaa EU:n päästökauppaa ja kiristää päästöjen verotusta. Näin saastuttajat joutuvat maksamaan enemmän aiheuttamistaan päästöistä.   

– Ilmastopäästöjen voimakkaammalla hinnoittelulla mahdollistetaan työn ja yrittämisen verotuksen keventäminen, jotka kannustavat työntekoon ja turvaavat kilpailukykyä.  

Suomessa on jo herätty laajasti päästökaupan kiristämisen tarpeeseen, mutta Suomen tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä edellyttää laajasti myös verotuksellisia toimia.   

Liikenteessä verotus on jo korkealla. Liikennepolttoaineiden päästöjen verotus on Suomessa seitsemän kertaa korkeampi kuin keskimäärin muilla talouden sektoreilla. Päästökaupalla ja lämmityssektorilla on kautta linjan paljon kirittävää. 

Muun muassa kivihiiltä ja maakaasua tuetaan verotuksellisesti sähkön ja lämmityksen yhteistuotannossa. Ilmastopäästöjä aiheuttavasta jätteenpoltosta ei maksata päästöveroa. Fossiiliset polttoaineet saavat yhä tukea energiaintensiivisessä teollisuuden veronpalautusten yhteydessä. Kaiken lisäksi tämä tuki syrjii pk-yrityksiä.  

– Näihin haitallisiin tukiin on syytä puuttua. Tukipolitiikka olisi suunnattava enemmän uuden teknologian panostuksiin, Seppänen sanoo.  

Myös liikenteessä täytyy tehdä lisää päästövähennystoimia. Auto- ja ajoneuvoverotuksen päästöporrastusta jyrkentäminen ohjaisi kuluttajia hankkimaan vähäpäästöisempiä kulkuneuvoja.  

– Raskaassa liikenteessä etenkin biopolttoaineet ovat mahdollisuus, Seppänen huomauttaa.  

 

Lisätietoja:

Ilmastonmuutos muokkaa markkinoita -raportti: https://www.yrittajat.fi/sites/default/files/ilmasto_2035.pdf

ekonomisti Sampo Seppänen, Suomen Yrittäjät, p. 050 340 7716,