Ajankohtaista EU:ssa: muovikielto, tietosuoja-asetus ja tuontitullit

Euroopan komissio antoi tällä viikolla kertakäyttömuovin käytön vähentämiseen tähtäävän lainsäädäntöehdotuksensa. Tavoitteena on kieltää sellaiset kertakäyttötuotteet, joissa muovi on korvattavissa edullisesti muilla materiaaleilla. Jos korvaavaa materiaalia ei ole, tulee jäsenvaltioiden kertoa tavoitteensa näiden tuotteiden vähentämiseksi. Jäsenvaltioita kehotetaan luomaan kannusteita yrityksille, jotta nämä kehittäisivät vähemmän roskaavia tuotteita. Yrityksiä komissio patistaa ottamaan tavoitteet huomioon tuotesuunnittelussa. Komissio kietäisi muun muassa kertakäyttöastiat, pillit, ilmapallojen muovikepit ja muoviset pumpulipuikot. Tämä tarjoaa suomalaisille puupohjaisille tuotteille entistä enemmän kysyntää. Komission esitykset pohjaavat EU:n kiertotaloutta koskevaan muovistrategiaan, jonka komissio esitteli tammikuussa. Seuraavaksi direktiiviehdotus lähtee parlamentin ja neuvoston käsittelyyn.

EU:n tietosuoja-asetus (GDPR) astui voimaan viime perjantaina. Pitkän tähtäimen tavoitteena on luoda globaali yhteensovitettu tietosuojajärjestelmä useiden eri alueiden ja kansallisten järjestelmien tilalle. Datan liikkuvuus globaalisti tulee olemaan kaikille sektoreille entistä tärkeämpää kansainvälisen kaupan ja rajat ylittävien toimintojen yleistyessä entisestään.

Torstaina Yhdysvallat ilmoittu, että korotetut tuontitullit tuleat voimaan 1.6. Sekä komission puheenjohtaja Jean Claude Juncker sekä ruotsalainen kauppakomissaari Cecilia Malmström tyrmäsivät Yhdysvaltain toimet. Ilmoitus EU-alueelle tuotaville amerikkalaistuotteille asetettavista vastatulleista annettiin jo saman päivän aikana – tullilistalla on toistasataa tuotetta ja tuoteryhmää.

Euroopan komissio esitteli Euroopan parlamentin täysistunnossa ehdotuksensa seuraavan rahoituskauden 2021–2027 koheesiovarojen jaosta. Esitys oli mieluisa yllätys suomalaisille, sillä se korottaisi selkeästi Suomen osuutta Euroopan unioinin alueellisista tuista. Komissio paljasti europarlamentaarikoille myös suunnitelmat varainjaosta EU:n nuoriso- ja koulutusohjelma Erasmuksen edelleen kehittämiseksi ja laajentamiseksi. Tuhansia suomalaisnuoriakin tukenut koulutus- ja kansainvälistymispotti tuplataan kaudella 2021–2027, ja sen kokonaissumma nousee 30 miljardiin euroon.

Europarlamentaarikot äänestivät tärkeistä hankkeista: ruoan ja maatalouden tulevaisuudesta laadittu mietintö hyväksyttiin. Sen mukaisesti parlamentti vaatii nykytasoista maatalousbudjettia ja yhteistä EU:n maatalouspolitiikkaa. Parlamentti hyväksyi myös mietinnön, jonka nojalla komissiota hoputetaan laatimaan EU:n tasoista lainsäädäntöä estämään ja sanktioimaan ajoneuvojen matkamittareiden manipulointia. Suomessakin valitettavasti tuttu ongelma, jonka laajuutta kuvaa fakta: lähes joka toisessa rajan yli toisesta EU-jäsenmaasta tuodussa autossa mittaria on peukaloitu. Täysistuntoviikon koko asialistaan voi perehtyä tästä linkistä.

Keskustelut Ison-Britannian EU-erosta etenevät hiljalleen. Tästä linkistä voi lukea liikennesektorin päivitetyt kuulumiset.

Eurostatin julkaiseman tutkimuksen mukaan Romania kärsii EU-maista eniten niin sanotusta aivovuodosta, jolla tarkoitetaan koulutetun, työikäisen väestön valumista oman maan rajojen ulkopuolelle töihin. Tilastojen mukaan saksalaiset (1 %), britit (1,1 %), ruotsalaiset ja ranskalaiset (molemmat 1,3 %) suuntaavat EU-asukkaista vähiten ulkomaille. Suomalaisten, työikäisten koulutettujen ulkomaille muutto on vuosien saatossa laskenut, vuonna 2007 ulkomailla asui 2,8 prosenttia suomalaisista, kun taas vuoteen 2017 mennessä määrä oli enää 1,8 prosenttia.