Tukilakot kohtuuttomia – työrauhasääntely uudistettava
– Postilakon tukilakot ovat kohtuuttomia ja uusin muistutus siitä, että Suomen työrauhasääntely kaipaa nopeasti uudistamista. Hallituksen pitää perustaa työryhmä uudistamaan Suomen työrauhasääntelyä, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.
Lakko-oikeus kuuluu demokratiaan, mutta laittomat lakot pitää ehkäistä ja tukilakot sovittaa kulloisenkin ongelman kokoon. Lisäksi poliittisia lakkoja pitäisi rajoittaa yleiseurooppalaiseen malliin, Yrittäjät ehdottaa.
– Työrauha on arvoton asia, kun tukilakkokynnys on matala, kuten postilakon yhteydessä on nähty, Pentikäinen sanoo.
Pentikäinen kertoo, että postilakko aiheuttaa harmia monille yrityksille ja kuluttajille.
– Se vaarantaa koko Postin tulevaisuuden, koska moni asiakas siirtää jaettavan digitaaliseen muotoon tai siirtyy käyttämään Postin kilpailijoita, Pentikäinen sanoo.
– Tukilakot taas vaarantavat koko Suomen hauraan talouskasvun, hän pelkää.
”Jos tukilakon vaikutus olisi suhteeton, se pitäisi kieltää”
Työehtosopimuslain mukaan työehtosopimus velvoittaa välttämään työtaistelutoimia, jotka kohdistuvat työehtosopimukseen tai sen määräykseen. Säännös turvaa työrauhan yrityksissä, jotka noudattavat työehtosopimusta normaalisitovuuden perusteella. Työnantajaliittoihin kuulumattomien yritysten työntekijöillä ei ole työrauhavelvollisuutta.
Tukilakot ovat laillisia, jos niillä tuettava lakko on laillinen. Ammattiyhdistysliike voi siis tukea työehtosopimusriitaa tukilakkoilemalla aloilla, joilla on työehtosopimus ja työrauhavelvoite voimassa. Nykysääntely ei sisällä rajoituksia tukilakoille.
– Jos tukilakon vaikutus olisi suhteeton, se pitäisi kieltää. Arvion voisi tehdä työtuomioistuin ennen kuin tukilakko olisi oikeus aloittaa, Pentikäinen esittää.
– Lisäksi pitäisi kiristää laittomista työtaisteluista tuomittavia sanktioita, jotka ovat tällä hetkellä mitättömiä suhteessa aiheutettuun vahinkoon.
Poliittinen protestointi kuuluu vapaa-ajalle
Poliittisten lakkojen osalta pitäisi siirtyä eurooppalaiseen käytäntöön, jossa lähdetään siitä, että poliittinen protestointi kuuluu vapaa-ajalle. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa on katsottu sallituiksi korkeintaan parin tunnin protestilakot. Suomessa sääntelyä pitäisi muuttaa vastaavasti.
– On kohtuutonta, että työnantajalle ja muille työntekijöille aiheutetaan vahinkoa, kun halutaan vaikuttaa poliittisiin päättäjiin, Pentikäinen sanoo.
Lisätietoja:
toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, Suomen Yrittäjät, p. 040 504 1944, mikael.pentikainen @ yrittajat.fi
työmarkkinajohtaja Janne Makkula, Suomen Yrittäjät, p. 040 581 2472, janne.makkula @ yrittajat.fi