Yrittäjien puheenjohtaja Salminen EU:n sisämarkkinaraportista: ”Hyvä pohja kehittämiselle”

EU:n sisämarkkinoiden on jatkossa tarjottava vahvempi kasvualusta eurooppalaisille yrityksille pärjätä globaalissa kilpailussa erityisesti Yhdysvaltojen ja Kiinan toimijoiden kanssa. Entisen Italian pääministerin Enrico Lettan laatima raportti sisältää useita uusia ja rohkeitakin avauksia, esimerkiksi yhteisestä eurooppalaisesta yrityssääntelystä sekä yhteiseurooppalaisia investointeja hyödyttävästä valtiontukimekanismista.

– Odotukset raportin suhteen ovat olleet korkealla. ja ensiarvion perusteella Letta on pystynyt niitä monessa suhteessa täyttämään. Raportti antaa hyvän pohjan EU:n sisämarkkinoiden kehittämiselle tulevalla EU-toimikaudella. Nyt on tietenkin tärkeää saada poliittinen sitoumus raportin taakse, jotta ehdotuksia voidaan viedä käytännössä eteenpäin, sanoo Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen, joka johtaa myös pk-yritysten eurooppalaista kattojärjestöä SMEunitedia.

Raportti ehdottaa uutta kodifioitua EU-yrityssääntelyä

Sisämarkkinaraportissa tunnistetaan haasteita, joita eurooppalaiset yritykset kohtaavat joutuessaan suunnistamaan EU-maiden erilaisissa sääntely-ympäristöissä. Raportissa ehdotetaan uutta kodifioitua EU-yrityssääntelyä, ja uusi eurooppalainen yrityssääntely (European business code) kodifioisi yrityksiä koskevia EU-säännöksiä kaikissa 27 jäsenvaltiossa niin, että yritystoimintaa olisi helpompi pyörittää sisämarkkinoilla. Lain tarkoituksena olisi pitkällä tähtäimellä nivoa yhteisen sääntökaton alle yritysten toimintaa ohjaavaa lainsäädäntöä kuten yhtiöoikeutta ja insolvenssioikeutta. Tällä yksinkertaistettaisiin sääntely-ympäristöä erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten osalta.

– Leijonanosa eurooppalaisista yrityksistä on pk-yrityksiä, jotka eivät hyödynnä EU:n sisämarkkinoiden potentiaalia. Uusi EU-yrityslaki voisi parhaimmillaan tarjota näille yrityksille kannustimia hakea kasvua muista EU-maista. Toimiakseen kehyksen tulee kuitenkin olla selkeä ja helppokäyttöinen, jotta se houkuttelisi nimenomaan pieniä yrityksiä hyödyntämään sitä, sanoo puheenjohtaja Salminen.

EU-sääntelyrasitetta kevennettävä

Suomen Yrittäjät pitää tärkeänä, että sisämarkkinaraportissa esitetään parannuksia myös EU:n sääntelyn laatuun. EU-sääntely koetaan erityisesti pk-yrityksissä monimutkaisena ja raskaana.

Raportin ehdotus dynaamisista vaikutusarvioinneista (Dynamic Impact Assesments) parantaisi EU-sääntelyn laatua ja tarttuisi ongelmaan, jonka myös Suomen Yrittäjät on pitkään tunnistanut; Tällä hetkellä vaikutusarviot, mukaan lukien pk-yritysvaikutusten arviot, tehdään varhaisessa vaiheessa säädösprosessia, jolloin Euroopan parlamentin ja neuvoston myöhemmin prosessissa tekemien muutosten vaikutuksia ei arvioida ollenkaan. On äärimmäisen tärkeää, että EU-sääntelyn vaikutuksia arvioitaisiin halki lainsäätämisen prosessin.

– Nykyinen käytäntö jättää ison aukon EU-säädösten vaikutusten arviointiin. On erinomaista, että raportti ehdottaa vaikutusarvioiden ulottamista koko EU-lainsäädäntöprosessin laajuudelle.

Harmonisoidumpaa sisämarkkinalainsäädäntöä asetuksilla

Sisämarkkinoita koskevaa sääntelyä tehdään direktiiveillä ja asetuksilla. Direktiivit jättävät asetuksia enemmän kansallista joustovaraa sääntelyn kansalliseen toteuttamiseen, joka voi tosiasiallisesti johtaa sisämarkkinasääntöjen pirstaloitumiseen.

Lettan raportti esittääkin, että kun sisämarkkinoita koskevia EU-säädöksiä tehdään, ne tulisi tehdä ensisijaisesti asetuksina, jotka velvoittavat jäsenmaita sellaisinaan. Myös Suomen Yrittäjät tunnistaa tarpeen täysharmonisoinnille tietyillä aloilla kuten kuluttajaoikeudessa, jotta elinkeinonharjoittajilla olisi helpompi toimia yhtenäisten sääntöjen myötä sisämarkkinoilla. On myös tärkeää, että EU varmistaa, että yhteisesti sovittuja sisämarkkinasääntöjä noudatetaan. Tähän liittyen Lettan raportti tarjoaa myös ratkaisuja vahvistettuun sisämarkkinasääntöjen täytäntöönpanoon ja valvontaan.

Uusi mekanismi valtiontukiin

Kriisiaikojen vuoksi löyhennetyt EU-valtiontukisäännöt ovat herättäneet viime kuukausina huolta. Kasvavien kansallisten valtiontukien pelätään vaikuttavan EU:n sisämarkkinoiden reiluun kilpailuympäristön kielteisesti. Toisaalta taas Euroopassa tunnistetaan kasvavat rahoitustarpeet investoinneille, joita eurooppalaisen teollisuuden ja kilpailukyvyn vahvistamiseen tarvitaan.

Letta esittää raportissaan valtiontukien käyttöön mekanismia, jossa jäsenvaltiot velvoitettaisiin osoittamaan osa kansallisesta valtiontukirahoituksestaan yleiseurooppalaisten aloitteiden ja investointien rahoittamiseen.