Tekijänoikeus

Tekijänoikeus on suojaa kirjallista tai taiteellista teosta. Tekijänoikeuden syntyminen ei edellytä Suomessa rekisteröintiä, vaan siihen riittää teoksen luominen. Jos vaikkapa soitat yrityksessäsi musiikkia, tarvitset siihen luvan.

Tekijänoikeudella suojattava teos voi olla esimerkiksi piirros, kirjoitus, maalaus, sävellys tai sanoitus. Tekijänoikeuslaissa ei määritellä tyhjentävästi tekijänoikeudella suojattavia teoksia.

Tekijänoikeudella suojataan pääasiallisesti teoksen ilmaisumuotoa. Teoksen sisältöä, kuten aihetta, motiivia tai perusideaa, ei sinänsä suojata, joten kuka tahansa saa esimerkiksi kirjoittaa kirjan samasta aiheesta.

Jos teos ei saa tekijänoikeussuojaa, se voi olla kuitenkin tekijänoikeuslain mukaisen niin sanotun lähioikeussuojan piirissä. Esimerkiksi valtaosaa valokuvista suojataan tekijänoikeuden sijaan lähioikeudella. Tällöin suojan voimassaoloaika on 50 vuotta kuvan ottamisesta.

Tekijänoikeus syntyy sille, joka on luonut teoksen. Teoksen on oltava itsenäinen ja omaperäinen luomistyön tulos, eli se ei voi olla vain täysin mekaanisen työn tai kopioinnin tulos. Teoksen on ilmennettävä tekijänsä luomistyötä.

Tekijänoikeuden syntyminen ei edellytä Suomessa rekisteröintiä, vaan teoksen luominen yksin riittää synnyttämään oikeuden. Tekijänoikeus syntyy teoksen luomisen hetkellä. ©-merkillä ei ole tekijänoikeuden syntymisen tai voimassaolon kannalta oikeudellista merkitystä, joten sen puuttuminen ei tarkoita, ettei teos olisi tekijänoikeudella suojattu.

Teoksen tekijällä on yksinoikeus päättää teoksen hyödyntämisestä ja oikeus kieltää muita käyttämästä teosta. Teoksen käyttämiseen tarvitaan pääsääntöisesti aina lupa.

Tekijällä on teoksiinsa taloudellisia ja moraalisia oikeuksia. Taloudelliset oikeudet antavat teoksen tekijälle oikeuden valmistaa teoksesta kappaleita ja saattaa teos yleisön saataville.

Tekijänoikeuden moraalisiin oikeuksiin kuuluvat puolestaan ns. isyysoikeus, respektio-oikeus, luoksepääsyoikeus ja katumisoikeus.

Isyysoikeuden mukaan tekijän nimi on hyvän tavan mukaisesti mainittava silloin, kun teosta käytetään.

Respektioikeuden nojalla tekijä voi vastustaa sellaista teoksen muuttamista tai julkaisemista, joka on omiaan loukkaamaan tekijän kunniaa. Tämän tekijänkunnian loukkaus ratkaistaan aina tapauskohtaisesti ja objektiivisesti.

Luoksepääsyoikeudella viitataan tekijän oikeuteen päästä näkemään ja jäljentämään aiemmin omistuksestaan luovuttamaansa teoskappaletta. Luoksepääsyoikeus koskee kuitenkin vain kuvataiteen teoksia.

Tekijänoikeuden haltijalta tarvitaan yleensä aina lupa teoksen käyttöön. Tekijänoikeuslakiin sisältyy kuitenkin useita poikkeuksia, joiden nojalla teoksia voi käyttää. Yksityishenkilöllä on esimerkiksi oikeus valmistaa julkaistusta teoksesta muutama kappale henkilökohtaiseen käyttöön. Tämä yksityinen kopiointi ei kuitenkaan koske yrityksiä, joten yritys tarvitsee aina tekijänoikeuden haltijan luvan tekijänoikeudella suojatun teoksen käyttöön.

Tekijänoikeus on voimassa tekijän elinajan ja 70 vuotta tämän kuolinvuodesta. Tekijänoikeus voidaan luovuttaa eräin poikkeuksin, ja oikeus voi myös siirtyä perintönä, avio-oikeuden tai testamentin nojalla sekä esimerkiksi lisenssisopimuksen välityksellä.

Suomessa teoksen luojana voi olla ainoastaan luonnollinen henkilö, ei koskaan oikeushenkilö eli yritys. Jos teos syntyy yhteistyössä usean henkilön voimin, on kyseessä yhteisteos, johon kaikilla tekijöillä on yhteisesti tekijänoikeus. Koska yritys ei voi olla teoksen luoja, yrityksillä voi olla ainoastaan siirtyneitä tekijänoikeuksia.

Tekijänoikeuden taloudelliset oikeudet voi siirtää vapaasti, joko kokonaan tai osittain. Moraalisia oikeuksia tekijä ei sen sijaan voi pääsääntöisesti luovuttaa.

Tekijänoikeuksista sovittaessa on huomattava, että sopimuksella siirtyvät vain ne oikeudet, joiden siirtymisestä on sovittu. Lisäksi tekijänoikeuden luovuttamisesta edelleen ja teoksen muuttamisesta on sovittava aina erikseen. Tekijänoikeutta ei siten saa luovuttaa edelleen ja teosta ei saa muuttaa ilman tekijän lupaa, ellei siitä ole nimenomaisesti sovittu.

Työsuhteessa syntyneen teoksen tekijänoikeuden on yleisesti katsottu kuuluvan työnantajalle. Tästä ei kuitenkaan ole varsinaista lainsäännöstä, ja siksi työsopimuksessa onkin syytä sopia erikseen siitä, että tekijänoikeus työntekijän työsuhteessa luomiin teoksiin siirtyy työnantajalle. Yrityksen liiketoiminnassa syntyy päivittäin tekijänoikeuden suojaamia teoksia kuten muistioita, suunnitelmia ja piirustuksia. Poikkeuksen työsuhteessa luotuihin teoksiin muodostavat tietokoneohjelmat; niiden osalta tekijänoikeus siirtyy työnantajalle suoraan tekijänoikeuslain nojalla.

 

Jos soitat tekijänoikeuden suojaamaa musiikkia yrityksesi asiakas- tai henkilötiloissa, tarvitset musiikkiluvan. Käytännössä tarvitset luvan, jos yrityksessäsi soi musiikki esimerkiksi radiosta, nettiradiosta, tietokoneelta, cd-soittimesta tai suoratoistopalveluista.

Tyypillisesti taustamusiikkia soittavat esimerkiksi ravintolat, erilaiset kaupat, kampaamot, taksit ja kuntokeskukset.

Lue lisää musiikkiluvasta

Mietityttävätkö tekijänoikeuskysymykset? Tutustu tekijänoikeusoppaaseen.

Tekijänoikeuksien ABC aloittavalle yrittäjälle