Pk-yritysbarometri 2/2009

2.9.2009

ESIPUHE

Suomen Yrittäjät ja Finnvera Oyj tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaavan Pk-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa. Barometri julkistetaan sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina. Valtakunnallisessa raportissa tuloksia käsitellään koko pk-sektorin näkökulmasta ja myös päätoimialoittain teollisuuteen, rakentamiseen, kauppaan ja palveluihin jaoteltuna. Alueraporteissa kehitystä verrataan erityisesti kyseisen alueen yritysten ja koko maan välillä.

Syksyn 2009 Pk-yritysbarometri perustuu 3 850 pk-yrityksen vastauksiin. Se kuvaa siten kattavasti suomalaisten pk-yritysten käsityksiä taloudellisen toimintaympäristön muutoksista ja yritysten liiketoimintaan ja kehitysnäkymiin vaikuttavista tekijöistä. Barometrin kyky ennakoida talouden suhdannekäänteitä on ollut varsin hyvä.

Tässä raportissa tarkastellaan pk-yritysten suhdanneodotuksia lähimmän 12 kuukauden aikana sekä yleistä elinkeinoilmastoa. Lisäksi tarkastellaan yritysten rahoitustilannetta, kasvuhakuisuutta sekä yritysten kehittämistarpeita ja -esteitä.

Yritysten maksuvalmius ja luottomarkkinoiden toimivuus ovat ajankohtaisia, kriittisiä kysymyksiä. Samaan aikaan haetaan merkkejä talouden tilan kohenemisesta. Entä kuinka pk-yritykset pystyvät sopeuttamaan toimintaansa nykyisissä talouskriisin oloissa? Näihin kysymyksiin haetaan vastausta tässä barometrissa.

Helsingissä 2.9.2009

---

TIIVISTELMÄ TULOKSISTA

Kansainvälinen finanssikriisi kääntyi reaalitalouden kriisiksi vuosi sitten. Suomalaisten pk-yritysten toimintaan se vaikutti nopeasti ja kaikkein voimakkaimmin teollisuudessa sekä rakennusalalla. Maaliskuun Pk-yritysbarometrissa odotukset putosivatkin erittäin jyrkästi kaikilla liiketoiminnan osa-alueilla, ja suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku oli –25.

Nyt suhdannenäkymien saldoluku on –8. Odotukset ovat hieman kohentuneet kaikilla neljällä päätoimialalla, eniten teollisuudessa ja rakentamisessa. Näillä aloilla viime kevään saldokuvut olivatkin ennätysmäisen matalat.

Pk-yritysten yhteenlaskettu saldoluku on silti edelleen selvästi miinusmerkkinen, joten nykyistä heikompaan tilanteeseen varautuvia pk-yrityksiä on enemmän kuin suhdanteiden paranemista odottavia.

Saldoluvun nousu selittyy sillä, että suhdanteiden heikkenemistä odottavia on nyt vähemmän kuin edellisessä, kevään barometrissa. Muutos tilanteen paranemista odottavien osuudessa on selvästi pienempi. Vain 18 prosenttia pk-yrityksistä näkee suhdanteiden paranevan lähimmän vuoden aikana.

Yritysten kokoluokittain synkimmät näkymät ovat vähintään 20 henkeä työllistävillä yrityksillä. Lähes puolet tämän kokoluokan rakennusyrityksistä näkee suhdanteiden heikkenevän vielä nykyisestäkin. Sen sijaan pienimmät, alle 5 hengen yritykset ovat muita toiveikkaampia: melkein 60 prosenttia niistä arvioi tilanteen pysyvän ennallaan, ja suhdanteiden nousua odottavia on yhtä paljon kuin laskua pelkääviä.

Sekä yleisiä suhdannenäkymiä että liikevaihdon ja kannattavuuden odotuksia kuvaavat saldoluvut nousivat nyt syöksyn jälkeen aivan samalla tavalla kuin edellisessä lamassa alkuvuonna 1992. Mikäli nykyinen kriisi ja siitä toipuminen noudattavat pk-yritysten näkökulmasta 1990-luvun alun tapaan w-kirjaimen muotoista uraa, on kirjaimen ensimmäinen puolikas nyt nähty.

Liikevaihto ennallaan, kannattavuus koetuksella

Viime syksyn ja alkuvuoden syöksyn jälkeen pk-yritysten liikevaihto-odotukset palautuivat kesällä hieman lähemmäs normaalia. Saldoluku nousi 10 yksiköllä, kun teollisuuden ja rakentamisen odotukset eivät enää ole aivan yhtä synkkiä kuin alkuvuodesta.

Joka kolmas palvelualan yritys arvio liikevaihtonsa kasvavan lähimpien 12 kuukauden aikana, mitä on työttömyyden meneillään olevaan nousuun nähden pidettävä melko toiveikkaana arviona. Toisaalta yli miljoonan euron liikevaihtoon yltävät palveluyritykset ovat selvästi varovaisempia: niillä liikevaihdon saldoluku on –6.

Vaikeaan taloustilanteeseen sopeutuminen vie aikaa eikä uuteen nopeaan talouden nousuun uskota. Tämän takia vain vajaat 25 prosenttia pk-yrityksistä uskoo kannattavuutensa paranevan lähitulevaisuudessa.

Muutokset talouden tilassa tuntuvat toimialoittain eri tahdissa. Tätä kuvaa se, että kaupan alan kannattavuusodotukset ovat nyt heikommat kuin teollisuudessa. Positiivista on palveluyritysten kannattavuutta ennakoivan saldoluvun nousu niukasti plussalle.

Vasta muutaman vuoden toimineet pk-yritykset ovat kannattavuusodotusten suhteen muita optimistisempia: vain 11 prosenttia kaupan ja 14 prosenttia palvelualojen yrityksistä arvioi kannattavuutensa edelleen heikkenevän.

Investointeja ja työvoiman rekrytointeja lykätään

Pk-yritysten näkymät uusien investointien suhteen ovat edelleen vaisut. Investointiodotusten saldoluvun taso –15 osoittaa, että pk-yritysten aikomukset ja mahdollisuudet liiketoiminnan laajentamiseen ovat heikot. Investointeja on jo sekä vähennetty että lykätty ja vieläkin kolmasosa rakennusyrityksistä aikoo vähentää niitä. Vähennystarve korostuu vähintään 20 henkeä työllistävissä rakennusliikkeissä.

Sitä vastoin kansainvälisillä markkinoilla toimivilla teollisuuden ja kaupan alan pk-yrityksillä investointiodotukset ovat hieman korkeammat kuin kotimaassa tai paikallisesti toimivilla samojen alojen yrityksillä.

Henkilöstön määrän muutosodotuksia kuvaava saldoluku on edelleen negatiivinen. Pk-yrityksillä yhteensä se on –4. Vaikein tilanne on teollisuuden ja rakentamisen alihankkijoilla. Niistä lähes joka kolmannella henkilöstö vähenee edelleen. Mitä suuremmasta pk-yrityksestä on kyse, sitä heikommat ovat henkilöstöodotukset.

Voimakkain paine henkilömäärän laskuun on yli 20 hengen kaupan alan yrityksillä. Myös työllistämistarpeet ovat kevään jälkeen vähentyneet nimenomaan kaupan alalla. Tällä toimialalla työvoimakustannukset ovat keskeinen työllistämisen este.

Parhaiten henkilömäärän ovat pystyneet säilyttämään pienimmät pk-yritykset. Alle 10 henkeä työllistävistä mikroyrityksistä lähes 80 prosenttia aikoo edelleen pitää henkilömääränsä ennallaan.

Käyttöpääomaa ja suhdannelainoja tarvitaan

Vajaa neljännes pk-yrityksistä aikoo seuraavien 12 kuukauden aikana hankkia ulkoista rahoitusta. Osuus on hieman alempi kuin kevään barometrissa, Rahoitusta tarvitaan erityisesti käyttöpääomaksi. Suunnitelmat investointien tai yrityskauppojen toteuttamiseen ulkoisella rahoituksella ovat edelleen melko vähäiset.

Teollisuus erottuu muista toimialoista rahoitusaikomuksillaan: melkein kolmannes teollisuuden pk-yrityksistä suunnittelee hakevansa ulkoista rahoitusta. Kaikilla muilla aloilla vain joka viides yritys aikoo toimia samoin. Nämä osuudet ovat myös laskeneet keväästä muutamalla prosenttiyksiköllä.

Pankkien osuus ulkoisen rahoituksen suunniteltuna lähteenä on alentunut edellisestä barometrista ja Finnveran osuus noussut. Kysyntä ja tarve Finnveran suhdannetuotteille on selvä: 37 prosenttia ulkoista rahoitusta suunnittelevista pk-yrityksistä aikoo hakea Finnveran suhdannelainaa tai -takausta.

Myös pk-yritysten arviot rahoittajista ovat muuttuneet siten, että markkinaehtoisia rahoittajia eli lähinnä pankkeja koskeva arvio on laskenut ja käsitys julkisista rahoittajista noussut. Ensimmäistä kertaa julkiset rahoituslaitokset saavat pk-yrityksiltä paremman arvion kuin markkinaehtoiset rahoittajat. Tämä heijastanee lainojen saatavuudessa ja ehdoissa koettua tiukkuutta. Entistä useampi pk-yritys on kokenut rahoitusmarkkinoiden tilan vaikeuttaneen rahoitusta. Vakuusvaatimukset ovat tiukentuneet ja lainojen yleinen saatavuus on hieman vaikeampaa kuin alkuvuodesta.

Kolmasosalla lainaa omaavista pk-yrityksistä on ollut tarve lainojensa vakauttamiseen kuten lyhennysten lykkäämiseen tai laina-ajan pidentämiseen. Teollisuudessa vakauttamisen tarve on ollut hieman pienempi kuin muilla toimialoilla.

Yli puolella vakauttamista hakeneista päärahoittaja on suostunut vakautustoimiin ilman lisäehtoja. Vain runsaan 5 prosentin kohdalla vakautusta hakeneista rahoittaja on torjunut vakautuksen täysin. Lainojen marginaalien nostoa on vaadittu hieman yli joka viidennessä vakautushakemuksessa. Lisävakuudet ovat olleet tarpeen runsaassa 10 prosentissa vakautusta hakeneista pk-yrityksistä.

Maksuongelmat ovat kasvaneet

Talouden kriisi on tiukentanut pk-yritysten maksuvalmiutta. Vaikeudet omien maksujen hoitamisessa ovat yleistyneet, samoin maksuviivästymät muilta yrityksiltä ja asiakkailta.

Normaalioloissa vain pari prosenttia pk-yrityksistä kokee omassa toiminnassaan maksuvaikeuksia. Nyt 17 prosenttia ilmoittaa itse kokeneensa vaikeuksia maksujen hoitamisessa viimeisien kolmen kuukauden aikana. Teollisuudessa maksuvaikeudet ovat muita toimialoja suurempi ongelma. Samoin aivan pienimmillä yrityksillä vaikeudet ovat keskimääräistä yleisempiä.

Yli puolet pk-yrityksistä on viimeisten kolmen kuukauden aikana törmännyt siihen, että maksut asiakkaiden tai liikekumppaneiden taholta ovat viivästyneet. Tulevien maksujen viivästyminen on ollut yleisintä teollisuuden ja kaupan yrityksissä. Ongelma korostuu erityisesti suurissa yli 50 hengen yrityksissä sekä kaikkein kasvuhakuisimmissa pk-yrityksissä. Näistä yrityksistä jopa kaksi kolmasosaa raportoi, että maksut asiakkailta ja muilta yrityksiltä ovat viivästyneet.

Lomautukset ja työaikajärjestelyt ovat yleisiä

Vaikea suhdannetilanne on pakottanut yli kolmasosan pk-yrityksistä sopeuttamaan toimintaansa. Näiden yritysten osuus on noussut keväästä 8 prosenttiyksiköllä. Sopeutumistarve kasvaa yrityskoon kasvun myötä. Teollisuudessa lähes joka toinen pk-yritys on jo sopeuttanut toimintaansa vallitsevaan taloustilanteeseen.

Toimintaansa sopeuttaneista pk-yrityksistä 42 prosenttia on joutunut lomauttamaan henkilöstöään ja 30 prosenttia on turvautunut muihin työaikajärjestelyihin. Lomauttaneiden osuus on noussut keväästä 8 yksiköllä, mikä kertoo pk-yritysten liiketoimintaympäristön pysyneen vaikeana.

Irtisanomisiin on joutunut joka neljäs toimintaansa sopeuttanut yritys. Tämä osuus ei ole noussut viime keväästä. Irtisanomiset ja varsinkin lomautukset ovat teollisuudessa ja rakentamisessa selvästi muita aloja yleisempiä.

Suhdannetilanteeseen sopeutuminen liiketoiminnan laajentamisella uusiin tuotteisiin tai uusille markkinoille on vähäisempää kuin vielä keväällä.

>> Pk-yritysbarometri syksy 2009

>> Valtakunnallinen kalvosarja

» Alueraportit ja alueelliset kalvot
» Seutukuntien kalvosarjat
» Sammanfattning på svenska