Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Korona

Kesälomakausi alkoi – SY:n asiantuntija kertoo, miten se sopii yhteen lomautusten kanssa

Kesälomat tulee lähtökohtaisesti pitää lomakaudella, eli 2.5.-30.9. välisellä ajalla, myös lomautusten aikana, työmarkkinoiden ja työlainsäädännön asiantuntija Atte Rytkönen kertoo.

Yrityksissä alkoi kesälomakausi toukokuun alussa. Se on nostanut yrittäjien keskuudessa kysymyksiä esimerkiksi siitä, miten lomautukset sopivat yhteen kesälomien kanssa.

– Lomautukset eivät estä vuosiloman määräämistä kesälomakaudelle, vaan päinvastoin työnantajalla on velvollisuus antaa kesälomat kesälomakauden aikana. Kesälomat tulee siis lähtökohtaisesti pitää lomakaudella, eli 2.5.-30.9. välisellä ajalla, myös lomautusten aikana, työmarkkinoiden ja työlainsäädännön asiantuntija Atte Rytkönen kertoo.

Työnantaja ja työntekijä voivat kutenkin sopia vuosilomien pitämisestä myöhemmin, mutta lomat tulisi joka tapauksessa pitää ennen seuraavan lomakauden alkua, eli kevään 2021 toukokuun alkua.

Lomia voi siirtää

Vuosiloma voidaan sijoittaa myös lomautuksen keskelle. Tällöin lomautus jatkuu automaattisesti vuosiloman pitämisen jälkeen.

Vuosiloman ajalta työntekijälle maksetaan luonnollisesti loma-ajan palkka sekä lomarahat, jos alan työehtosopimus niin edellyttää.

– Ongelmia voi aiheuttaa se, mistä lomapalkat maksetaan, jos yritys on ollut maaliskuusta lähtien ilman kassavirtaa. Toisaalta, jos työtä on mahdollisesti myöhemmin kesällä enemmän, kun esimerkiksi kokoontumisrajoituksia aletaan purkaa, vuosilomien sijoittaminen lomakaudelle voi tuottaa hankaluuksia. Siksi olisi tärkeää, että lomat voidaan tarvittaessa siirtää myös lomakauden ulkopuolella pidettäväksi, Rytkönen kertoo.

Lomaa kertyy jonkun verran lomautusaikanakin 

Nyt alkaneella kesälomakaudella nautitaan edeltäneen lomanmääräytymisvuoden aikana ansaituista lomakertymistä. Vuosilomalain mukaan lomaoikeutta kertyy, kun työntekijä on töissä 14 päivää tai 35 tuntia kuukaudessa. Lisäksi lomaa kertyy ajalta, joka rinnastuu työssäoloon, kuten lomautuspäiviltä, jotka olisivat olleet työntekijälle työpäiviä.

Kokoaikaisen lomautuksen ajalta vuosilomaa kertyy 30 lomautuspäivältä, mikä viiden päivän työviikolla tarkoittaa noin kuutta viikkoa. Sen yli menevästä jatkuvasta lomautuksesta ei enää kerry lomaoikeutta.

Osa-aikalomautuksissa, kuten lyhennetyn työviikon mallissa, lomaoikeutta kertyy enintään kuuden kuukauden ajalta kerrallaan.

Jos työnantaja kutsuu työntekijän töihin lomautusajalta tai työntekijä ja -antaja muuten sopivat lomautuksen keskeytyksestä, uuden lomautuskauden alusta alkaa uusi laskenta ja vuosiloman kerrytyskausi.

– Jos lomautuksen keskeytys ja lyhyt työssäolojakso osuu esimerkiksi kahden kuukauden taitteeseen, työntekijällä voi kertyä tästä jopa viisi vuosilomapäivää. Lyhyestäkin työssäolojaksosta voi siis aiheutua työnantajalle huomattavia ylimääräisiä kustannuksia, Rytkönen sanoo.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi