Forssalaisen Pikku Pistrina Oy:n ravintolayrittäjä Sanna Järvi haluaa pitää kiinni asiakkaistaan ja henkilökunnastaan. Myyntihintoja ei ole nostettu, vaikka kustannuspaineet ovat kovat.

Hämäläisyritykset ennakoivat: investoinnit ja kannattavuus pudotuksessa

Pk-yritysten odotukset ovat laskeneet voimakkaasti. Kantahämäläisten yritysten näkymiin ovat vaikuttaneet hintojen nousu, ulkomaankaupan väheneminen, Ukrainan sota ja yksityisten kulutusmahdollisuuksien leikkaantuminen.

Vielä alkuvuonna pk-yritysten näkymät parantuivat selkeästi poikkeuksellisen pandemia-ajan jälkeen ja suhdanneodotukset olivat nousseet voimakkaasti. Nyt suhdannenäkymien saldoluku Hämeessä romahti keväästä 28 yksiköllä arvoon –13. Investointien arvon muutosodotusten saldoluku päätyy lukemaan –25. Saldoluvun arvo laski keväästä 20 yksikköä.

Investointeja vähemmän, tekijöitä enemmän

Pk-yritykset arvioivat vähentävänsä investointejaan merkittävästi lähiaikoina. Kaikilla päätoimialoilla teollisuutta lukuun ottamatta on enemmän investointejaan vähentäviä yrityksiä kuin niitä, joissa investoinnit lisääntyvät.

– Investointihalukkuuden matalaa tasoa tällä hetkellä selittävät todennäköisesti maailmantalouden epävarmuustekijät ja toisaalta myös haasteet osaavan työvoiman saatavuudessa sekä nousevat raaka-ainehinnat. Juuri nyt yritysten tulisi mielestäni investoida tuottavuuden tehostamiseen ja automaatioon, arvioi Finnveran Sisä-Suomen aluejohtaja Juha Ketola.

16 prosenttia hämäläisistä pk-yrityksistä aikoo lisätä henkilökunnan määrää. Sen sijaan kymmenes yrityksistä odottaa henkilöstön määrän vähentyvän. Odotusten saldoluku saa arvon kuusi, joka on seitsemän yksikköä kevättä alhaisempi.

– Hämeessä on enemmän palkkaajia kuin pienentäjiä. Yritykset katsovat tämän hetken kriisien yli ja pitävät kaikin keinoin kiinni osaajista. Samalla valmistellaan asetelmia seuraavaan kasvupomppuun, toteaa Hämeen Yrittäjien toimitusjohtaja Juha Haukka.

– Tänä vuonna on kasvutavoitteita ja investointeja jonkin verran hillitty ja siirretty tuleville vuosille kustannusten nousun tähden. Materiaalikustannusten nousua on jonkin verran saatu siirrettyä myyntihintoihin. Viime vuonna kasvatimme teräs- ja puumateriaalien varastoa ennen hinnankorotuksia, mutta se samalla syö kassavarantoa, tuumailevat loppilaisen Järki-Saneeraus Oy:n toimitusjohtaja Eerik Säkkinen ja talousjohtaja Juha-Matti Sivula.

Kustannusten nopea nousu tuhoaa kannattavuuden

– Tuotantokustannusten nousuodotukset ovat voimakkaita. Erityisesti raaka-aineiden ja muiden välituotteiden hintojen odotetaan nousevan enemmän kuin vuosiin. Yritysten omien tuotteiden ja palveluiden kasvanut hinnoitteluvara ei kykene kompensoimaan välituotteiden hintojen nousua, toteaa Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen.

Tämän ja korona-aikana tyhjentyneiden kassojen seurauksena odotukset kannattavuudesta ovat heikentyneet voimakkaasti ja kannattavuusodotusten saldoluku laski keväästä radikaalit 29 yksikköä arvoon -1.

– Keväästä lähtien raaka-aineiden hinnat ovat nousseet 10–100 prosenttia. Emme voi asiakashintoja nostella nopeasti poukkoilevien kustannusten tähden, koska pienessä kaupungissa asiakastyytyväisyys ja asiointitaajuus ovat elinehto. Samalla kuluttajien ostovoima arveluttaa, säästetäänkö ravintolakäynneissä, jos sähkölasku kipuaa pilviin, arvelee forssalainen ravintolayrittäjä Sanna Järvi Pikku Pistrina Oy:stä.

Pk-yritysbarometrin julkistavat kaksi kertaa vuodessa Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö. Tällä kertaa kyselyyn vastasi 4 829 yritystä, joista 153 oli Kanta-Hämeestä. Vastausaika oli kesä-heinäkuu vuonna 2022.