Hyvinvointialue tulee – mitä muutoksia ja mahdollisuuksia se tuo yrityksille?

Se iso sana, hyvinvointialue: mitä sen tulo oikein käytännössä tarkoittaa sotealan yrityksille? Ja vaikka ei olisi sotealan yrittäjä, olisiko silti syytä pitää bisnestuntosarvet hereillä? Lue nykyisen Päijät-Soten hankinnoista ja ostopalveluista vastaavien terveiset yrittäjille tulevasta hyvinvointialueesta ja sen tuomista muutoksista ja mahdollisuuksista.

Niin nykyinen Päijät-Sote kuin sen jälkeen tuleva hyvinvointialuekin ovat erittäin merkittäviä julkisia hankkijoita ja siten potentiaalisia asiakkaita monien eri toimialojen päijäthämäläisille pk-yrityksille. Valmistelutyötä hyvinvointialuetta varten on riittänyt jo pitkään Päijät-Soten hankintojen ja ostopalvelujen parissa työskentelevillä, ja vielä on työtä jäljellä. Mutta mitä yrittäjien olisi tästä kaikesta hyvä tietää? Jututimme ostopalvelujohtaja Ismo Rautiaista, ostopalvelupäällikkö Sami Metsärantaa, sopimusohjauspäällikkö Tomi Järvistä, omavalvontapäällikkö Armi Hyryä, Hankinnat -tulosalueen tulosaluejohtaja Tarja Elomaata sekä hankintapäällikkö Jarkko Kaskelaa.

”Toivomme, että alueen yritykset tunnistaisivat yhteistyömahdollisuudet vielä entistä paremmin.”

Tulosaluejohtaja Tarja Elomaa

Mitkä ovat keskeisiä muutoksia tulevan hyvinvointialueen hankinnoissa ja ostopalveluissa verrattuna nykyiseen Päijät-Soteen? Mikä muuttuu vuoden 2023 alussa ja mikä ei?
– Sopimusohjauksen -ja hallinnan osalta vuodet 2022 ja 2023 ovat pitkälti yhtenäistämisen aikaa, kertoo sopimusohjauspäällikkö Tomi Järvinen. – Päijät-Hämeen eri organisaatioiden sopimukset siirtyvät hyvinvointialueen vastuulle 1.1.2023, jonka myötä hyvinvointialueella on hyvin merkittävä määrä voimassa olevia sopimuksia. Sopimuksien tarkempi läpikäynti on aloitettu jo tämän vuoden keväällä, jotta pystymme parhaalla mahdollisella tavalla turvaamaan sopimuksien ja palveluiden keskeytymättömän tuotannon sekä tunnistamaan merkittävimmät sopimuskokonaisuudet.

Sopimuksien käytettävyyden parantamiseksi yhtymä on ennakoivasti ottanut käyttöön Cloudian sopimushallintajärjestelmän. – Sopimushallinnan käyttöönotto ja sopimuksien vienti järjestelmään pyritään samaan valmiiksi siten, että hyvinvointialue saa käyttöönsä ajantasaisen ja kattavan sopimushallintajärjestelmän vuoden 2023 alusta alkaen, valottaa Järvinen tilannetta.

– Suurin osa sopimuksista siirtyy sellaisenaan hyvinvointialueelle, joten suuria muutoksia ei ole luvassa. Ainoa merkittävä muutos on se, että vuodenvaihteen jälkeen Päijät-Hämeen hyvinvointialue on erittäin monen yrittäjän uusi sopimuskumppani.

Kuten sopimusohjauksessa, on ostopalveluiden ohjauksessa ja valvonnassa vuosi 2023 toimintatapojen yhtenäistämisen aikaa. – Hyvinvointialueenalkuvaiheessa näkyvin muutos ostopalveluiden sote-valvonnassa tulee varmaankin olemaan käytössä olevien asiakirjojen muuttuminen, kertoo ostopalvelupäällikkö Sami Metsäranta. – Vuoden 2023 aikana otamme esimerkiksi käyttöön hyvinvointialueen kaikissa ostopalveluissa yhtenäiset tarkastuskertomuspohjat. Uuden tarkastuskertomuksen avulla kehitämme alueen palveluyksiköistä kerättävän omavalvontatiedon hallintaa ja käyttöä tietojohtamisessa.

Toisen muutoksen palveluntuottajien arkeen tuo sote-palveluiden järjestämislaki, joka velvoittaa sekä hyvinvointialuetta että yksityisiä palveluntuottajia laatimaan vastuulleen kuuluvista tehtävistä ja palveluista omavalvontaohjelman. – Ohjelma on uusi omavalvonnan instrumentti, jossa olisi mm. kuvattava, miten sote-palvelujen toteutumista, turvallisuutta ja muuta laatua sekä yhdenvertaisuutta seurataan ja miten havaitut puutteellisuudet korjataan.

– Vaikka ohjelman tarkemmasta sisällöstä on saatavilla niukasti valtakunnallista ohjausta, on yksityisten palveluntuottajien hyvä alkaa jo nyt hahmottelemaan organisaationsa omavalvontaohjelman sisältöjä, muistuttaa Metsäranta.  

– Tavoitteemme on ylläpitää ja kehittää olemassa olevaa matalankynnyksen yhteistyötä ja avointa vuorovaikutusta Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ja siellä toimivien yritysten välillä, jatkaa omavalvontapäällikkö Armi Hyry. – Toivomme, että voimme tukea toisiamme onnistumaan omissa tehtävissämme. Haluamme löytää nykyisten toimintatapojen rinnalle keinoja jatkuvaan ja sujuvaan tiedonkulkuun, jonka avulla hyvä, luottamuksellinen yhteistyö toimii, kertoo Hyry toiveista.

Mitä monituottajuuden halutaan käytännössä olevan hyvinvointialueella? Minkälainen kumppani hyvinvointialue haluaa yrityksille olla? – Sosiaali- ja terveydenhuollon yritykset ovat varsin kirjava joukko, toteaa ostopalvelujohtaja Ismo Rautiainen. – Teemme työtä kansainvälisten yritysten kanssa esimerkiksi sairaalateknologiahankinnoissa ja isojen kansallisten yritysten kanssa. Toisaalta meillä on kumppaneita aina yhden yrittäjän pienistä yrityksistä keskisuuriin paikallisiin yrityksiin. Koemme, että olemme onnistuneet silloin, kun palvelujen hankinta antaa mahdollisuuksia kaikenlaisille yrityksille, summaa Rautiainen.  

– On tärkeää, että voimme yhdessä tehdä tavoitteellisia hankintoja ja kehittää sote-palveluja, Rautiainen jatkaa. – Sote on onnistunut, jos erilaisia tuotantotapoja käytetään perustellusti ja tietoon perustuen. Kukapa ei haluaisi olla hyvä kumppani. Myös haasteita pitäisi pystyä ratkomaan yhteistyössä.

Hyvinvointialue, kuten Päijät-Sote nykyäänkin, tulee olemaan potentiaalinen asiakas hyvin monien toimialojen yrityksille, ei vain varsinaisen sote-toimialan yrityksille. Tiedetäänkö ja tunnistetaanko tämä potentiaali alueen yrityksissä mielestänne hyvin? – Toivomme, että alueen yritykset tunnistaisivat yhteistyömahdollisuudet vielä entistä paremmin.  Tämän vuoksi tulemme hankintojen osalta panostamaan hyvinvointialueella siihen, että tulevat kilpailutukset julkaistaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa julkisessa kilpailutuskalenterissamme, kertoo tulosaluejohtaja Tarja Elomaa. – Tämän lisäksi hyvinvointialueella otetaan käyttöön mm. Cloudian sähköinen pienhankintajärjestelmä, joka lisää jatkossa myös kynnysarvon alittavien hankintojen näkyvyyttä yrityksille.

Mediassa on kerrottu, että joillain hyvinvointialueilla on niin kova kiire esim. tietojärjestelmiensä valmisteluissa, etteivät ne juurikaan ehdi kilpailuttaa it-palvelujaan. Ajanpuutteen vuoksi palveluja ostetaan julkisomisteisista in house-yhtiöistä, jotka toki myös hankkivat palveluja ja tuotteita markkinoilta. Toisena nopeana vaihtoehtona tukeudutaan jo käytössä oleviin ratkaisuihin. Miltä tilanne yleisesti ottaen näyttää Päijät-Hämeen hyvinvointialueen kohdalla, onko täällä tarpeeksi aikaa tehdä harkittuja hankintoja?

– Hyvinvointialueet ovat varmasti erilaisissa tilanteissa, toteaa Ismo Rautiainen. – Päijät-Hämeellä on jo kokemus siitä, miten tärkeää on esimerkiksi toteuttaa ICT-integraatio, jotta organisaatio toimisi hyvin. Meilläkin on ollut haasteita ICT-hankinnoissa, mutta nyt tilanne on jo parempi ja hankimme myös ICT-ratkaisuja tarvelähtöisesti.

– Olemme myös vahvistaneet ICT-resursseja ja hankintojakin on pystytty kehittämään sen myötä, Rautiainen kertoo tilanteesta. – Olemme esimerkiksi nyt palkkaamassa hankintoihin ICT-kategoriapäällikön. Tavoitteena on, että saamme hankintoihin lisää osaamista ICT-hankintojen tekemiseen ja sopimusohjaukseen.

---

Hankintojen ja ostopalvelujen asiantuntijat Päijät-Sotessa esittäytyvät