Mollivoittoisuus jatkuu Pk-yrityksissä – odotuksia liikevaihdon kasvuun, painetta kasvuun ja kansainvälistymiseen

Tuore valtakunnallisen pk-barometrin tulokset jatkuivat Pohjois-Savossa pitkälti syyskuun 2023 linjalla. Yleisten suhdannenäkymien saldoluku on selvästi miinuksella (-15) mutta samaa tasoa kuin valtakunnassa keskimäärin.

-Koska vastaajajoukko edusti kaikkia toimialoja, mollivoittoiset tulokset eivät ole yllätys, luonnehtii Savon Yrittäjien puheenjohtaja Kalevi Hilli. -Vaikeuksissa kamppailevat rakentamisen toimiala ja osin myös valmistava teollisuus. Positiivisia odotuksia kohdistuu kuitenkin loppuvuoteen, joskin kesään asti on haasteellista.

Arviot yritysten henkilöstön määrän kehityksestä ensi vuonna ovat hieman miinuksella ja tässäkin valtakunnan keskiarvojen tuntumassa. Sen sijaan liikevaihto-odotukset ovat reilusti plussalla (+14). -Yrityksissä on luja usko tilausten kasvuun ensi vuonna, sillä lähes vastaavat luvut saatiin syyskuun barossa, tiivistää Savon Yrittäjien toimitusjohtaja Paula Aikio-Tallgren. -Mm. juuri liikevaihdon näkymissä Pohjois-Savo erosi myönteisesti naapurimaakunnista Pohjois-Karjala, Etelä-Savo ja Kainuu, joissa barometrin tulokset olivat selkeästi vaimeampia.

Koko maassa yritysten kannattavuus ja sitä kautta myös investoinnit ovat edelleen miinuksella. Nämä ovat seurausta usean vuoden haasteista mm. kustannusten ja energian hintojen rajusta noususta tai niiden heilahteluista. Markkinoiden murroksia ei ole pystytty täysipainoisesti siirtämään yritysten tuotteiden ja palveluiden hintoihin, arvioi Aikio-Tallgren. -Korjaavat toimenpiteet tulevat viemään vielä aikaa ja tähän haasteelliseen siirtymävaiheeseen yritysten tulisi saada tukea ja rahoitusta.

Kuopion seutu porskuttaa – Ylä-Savossa haasteita

Monessa barometrissa muista seutukunnista erottautunut Varkauden seutu on ottanut tuoreessa barometrissa hieman takapakkia mm. investointiodotuksissa sekä henkilöstön määrän kehityksessä.  Vastaavia tuloksia tulee myös Ylä-Savon alueelta, jossa suhdannenäkymät ovat reilusti pakkasella (saldoluku -25).  -Teollisuuden heikko tulos näkyy tuloksissa mm. lomautusten vuoksi ja investointien siirtyessä eteenpäin, analysoi Kalevi Hilli.

Vastaavasti kokonaisuutena positiivisemmat odotukset tulevasta tulevat tällä kertaa Kuopion seudulta.

Työllisyysnäkymät vakaat Pohjois-Savossa

Henkilöstön määrän odotetaan pysyvän suhteellisen ennallaan tulevan vuoden aikana, luonnehtii Pohjois-Savon ELY-keskuksen johtaja Jan Blomberg. -Tämä ylläpitää työllisyysnäkymiä. Pitkään jatkuneen kovan työvoiman kysynnän jälkeen painopiste on tällä hetkellä rekrytointien sijaan oman henkilöstön osaamisen kehittämisessä. Työvoimasta halutaan pohjoissavolaisissa pk-yrityksissä pitää kiinni.  Tämä näkyy siinä, että keinovalikoimassa ensimmäisiä ovat lomautukset ja työaikajärjestelyt sekä ydintoimintoihin keskittyminen sen sijaan, että turvauduttaisiin irtisanomisiin.

Blomberg nostaa esiin erityisesti vihreän siirtymän vaikutukset yritysten toimintaan.

 -Kyselyn tuloksissa 13 % pk-yrityksistä arvioi tarvitsevansa rahoitusta tai avustusta vihreän siirtymän hankkeeseen vuoden 2024 aikana. Investointien listalla vihreän siirtymän hankkeet ovat suhteellisen korkealla. Erityisesti investoinnit, jotka parantavat pk-yritysten kannattavuutta nähdään tärkeinä, Pohjois-Savon ELY-keskuksen vastuualuejohtaja Jan Blomberg toteaa. ELY-keskuksen rahoitushakemusten osalta näkymät ovat suhteellisen vakaat.

Kasvuhakuisuus haussa edelleen – vakuusvaateiden kireys Pohjois-Savossa poikkeaa muusta maasta

-Selvästi alle 40 % maamme yrityksistä tavoittelee kasvua liiketoiminnalleen, toteaa Finnveran aluejohtaja Mikko Vänttinen. -Markkinakasvua voimakkaampaa kasvua tavoittelevien yritysten osuus ei ole vieläkään kääntynyt kasvuun. Kotimaan talouskasvun polkiessa paikallaan, suomalaisten yritysten tulisi hakea nykyistä aktiivisemmin kasvua viennistä. Kasvumahdollisuudet tulevat hiipumaan jatkossakin, mikäli tässä ei onnistuta, tiivistää Vänttinen.

Rahoituksen kysyntä on Pohjois-Savossa kasvanut vuoden takaiseen nähden. Rahoitusta hakeneiden ja sitä saaneiden osuus on Pohjois-Savossa kasvanut 3 %-yksikköä (28 % / 25 %). Maassa keskimäärin rahoitusta hakeneiden ja sitä saaneiden osuus on laskenut 2 %-yksikköä.

Jopa 44 % Pohjois-Savon vastaajista pitää kireitä vakuusvaatimuksia suurimpana syynä olla hakematta rahoitusta. Luku on selvästi koko maan osuutta (26 %) korkeampi. Sen sijaan rahan korkean hinnan vaikutus rahoituksen hakematta jättämiseen on puolittunut viime vuodesta ja on muuta maata selvästi alhaisemmalla tasolla. -Vaikka vakuuksia arvioidaan entistä kriittisemmin, pankkikilpailu Pohjois-Savon alueella toimii hyvin, arvioi Mikko Vänttinen.

Kone- ja laiteinvestointien osuus on Pohjois-Savossa laskenut vuoden takaiseen nähden 5 %-yksikköä ja samaan aikaan tarve käyttöpääomatarpeeseen on kasvanut 8 %-yksikköä.

Finnvera käynnisti vientiluottojen myöntämisen suomalaisten vientiyritysten ulkomaisille asiakkaille suoraan ilman pankin osallistumista rahoitukseen, samoin kuin vientitakuiden myöntämisen Ukrainaan uudelleen.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset yritysten liiketoimintaan vielä lähtökuopissa

Pohjois-Savon alueella vajaa neljännes pk-yrityksistä on kartoittanut ilmastonmuutoksen vaikutuksia liiketoimintaansa. Kahdessa vuodessa lukema on noussut yhdeksällä prosenttiyksiköllä. Puolet yrityksistä ei näe ilmastonmuutoksella olevan merkitystä omalle liiketoiminnalle.

Reilu kolmannes yrityksistä on selvittänyt oman liiketoimintansa hiilijalanjäljen. Lukema on kolminkertaistunut vuodesta 2022.

Pk-yritysten ilmastonmuutoksen vähentämistoimia on toteuttanut jo lähes kolme neljännestä yrityksistä. Energian käytön tehostaminen on liki kaksinkertaistunut 41 prosenttiin, yleisiä vähentämistoimia on myös kierrätyksen ja materiaalien käytön tehostaminen.

Suurimpina motivaattoreina vähennystoimiin ovat toimineet kustannussäästöt sekä yrityksen arvot ja strategia. 13 prosenttia yrityksistä arvioi tarvitsevansa avustusta vihreän siirtymän hankkeisiin tämän vuoden aikana.

Näin tutkimus tehtiin

Tutkimuksen on toteuttanut Taloustutkimus Oy Suomen Yrittäjien, Finnvera Oyj:n sekä työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta.

Pk-yritysbarometrin eli pk-barometrin julkistavat kaksi kertaa vuodessa Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö. Tällä kertaa kyselyyn vastasi noin 5 052 yritystä, joista Pohjois-Savon alueelta 214 yritystä. Vastausaika oli joulukuusta 2023 tammikuuhun 2024.

Tutkimustuloksissa aineisto on painotettu vastaamaan yritysten todellista toimiala- ja aluejakaumaa.

• Palvelut 66 %
• Kauppa 12 %
• Rakentaminen 10 %
• Teollisuus 12 %

Tutkimustuloksissa aineisto on painotettu vastaamaan yritysten todellista toimiala- ja aluejakaumaa.