Päijät-Hämeen Yrittäjät kysyi: uhkaako hyvinvointialueiden palvelujen hankinta yritysten hyvinvointia? -Ei Päijät-Hämeessä, vakuuttaa ostopalvelujohtaja Ismo Rautiainen.

Yrittäjäjärjestöllä ja muilla elinkeinoelämän järjestöillä on kasvava huoli. Ympäri Suomea hyvinvointialueiden perustamisen kiireessä palvelujen hankkimisessa turvaudutaan ilman kilpailutusta tehtäviin hankintoihin julkisomisteisilta sidosyksiköiltä. Tämä heikentää merkittävästi yksityisten yritysten liiketoimintamahdollisuuksia. Kysyimme miten Päijät-Hämeen hyvinvointialue aikoo toimia palveluhankinnoissaan.

Päijät-Hämeessäkin hyvinvointialue on monen toimialan kannalta erittäin merkittäviä ostaja ja sen toimintatavoilla on merkittävä elinvoimavaikutus. Tulevan hyvinvointialueen ostopalvelujohtaja Ismo Rautiainen, mikä on Päijät-Hämeen hyvinvointialueen linja sidosyksiköiden ja in house -hankintojen suhteen? Minkälaisia palveluja Päijät-Hämeen HVA tulevaisuudessa ostaa sidosyksiköiden kautta ja miksi?

– In house -hankinnat eivät ole hyvinvointialueellamme itsestäänselvyys. Toteutamme systemaattista tuotantotapojen analysointia ja osana sitä arvioimme myös missä tilanteissa in house -hankinta on perusteltua, kertoo Rautiainen. – In house -hankintoja tarkastellaan lähtökohtaisesti samalla tavoin kuin markkinoilla tarjolla olevia ratkaisuja. Niiden tulee olla kilpailukykyisiä, perusteltuja ja niitä sopimusohjataan samoin tavoin kuin muitakin ostettavia palveluja.

Kaikkea ei voida avata kilpailulle, mutta in house -hankintoja tarkastellaan tiukemmin

Rautiaisen mukaan in house -hankintoja tulee hyvinvointialueelle sinne siirtyvien organisaatioiden mukana eikä kaikkea voida suoraan yhdellä kertaa avata kilpailulle. – In house -ratkaisuja löytyy mm. pesula-, laitoshuolto- ja siivouspalveluista, tietyiltä osin ICT-palveluista, talous- ja henkilöstöhallinnon palveluista sekä erityisosaamista vaativista palveluista, kuten pelastuslaitoksen kaluston hankintapalveluista.

Ostopalvelujohtaja Rautiaisen mukaan syy in house -hankinnoille tulisi lähteä hyvinvointialueen järjestämistehtävän vaatimuksista. Hyvinvointialueen tulee huolehtia palvelujen jatkuvuudesta kaikissa olosuhteissa. – Sellaisissa palveluissa, joissa jatkuvuuden tai kokonaisuuden hallinta on erityisen tärkeässä roolissa, on in house -ratkaisu usein perusteltu, toteaa Rautiainen. Esimerkki tästä on vaikeassa henkilöstövajetilanteessa sijaisten rekrytointipalvelujen hankinta, joka edellyttää pitkäjänteistä yhteistyötä.

Rautiainen katsoo kuitenkin, että sidosyksikkösuhteita täytyy jatkossa tarkastella kriittisemmin: päätökset niistä on tehtävä aiempaa läpinäkyvämmin ja perustellummin. – On rehellistä todeta, että myös Päijät-Hämeen hyvinvointialueella on in house -ratkaisuja palveluissa, joissa on varsin toimivat markkinat, Rautiainen huomauttaa. – Tällöin on erityisen tärkeää arvioida myös in house -ratkaisujen kilpailukykyä. Olemme parhaillaan kilpailuttamassa mm. työterveyshuollon palveluja, jotka alueella on pitkään järjestetty in house -ratkaisulla. Hyvinvointialueen valmistelussa on myös kiinnitetty huomioita siihen, että in house -yhtiössämme meillä on todellinen ohjausmahdollisuus ja että in house -aseman ehdot täyttyvät. Tältä osin edellytämme myös in house -toimijoiltamme kehittymistä.

Sidosyksiköllä tarkoitetaan yhtiötä, josta hyvinvointialue tai kunta omistaa pikkuruisen osuuden ja jolta se voi sen vuoksi ostaa palveluja suoraan, ilman normaalia hankintalain vaatimaa kilpailutusmenettelyä. Näitä julkisten tahojen, esimerkiksi kuntien, omistamia yhtiöitä, jotka tuottavat usein ns. tukipalveluja (mm. ICT-, logistiikka-, kuljetus-, ruokahuolto- ja pesulapalvelut) kutsutaan myös in house-yhtiöiksi. Suomessa on n. 900 tällaista kuntataustaista yritystä, joista suurimmat toimivat valtakunnallisesti.

Tavoitteena elinvoiman ja yrittäjyyden tukeminen – keinoina hankinnat, palvelusetelit ja parempi yhteistyö

Kyse on myös laajemmasta rakenteellisesta kilpailuongelmasta. Hyvinvointialueilla ja kunnissa ei vielä käytetä tarpeeksi aikaa ja resurssia sen miettimiseen, mikä on julkisten hankintojen strateginen merkitys ja miten niiden toteutustavat vaikuttavat seudun yrityksiin, työllisyyteen ja verotuloihin.

Miten Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ostopalvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa nähdään tämä omien toimintatapojen ja laajempien alueellisten vaikutusten kytkös?

– Päijät-Hämeessä on mielestäni pitkät perinteet yhteistyölle paikallisten yrittäjien ja Päijät-Hämeen Yrittäjien kanssa. Myös osaamista on kehitetty yhdessä erilaisissa kehittämishankkeissa. Olemme pohtineet sitä, millaiset hankintatavat sopisivat paikallisille yrittäjille ja siten tukisivat oman maakunnan elinvoimaisuutta, mikä on yksi hyvinvointialueen keskeinen tavoite. Olemme laatineet monituottajuusstragian, jossa on asetettu tavoitteita myös yritysyhteistyölle, summaa Rautiainen.

Yksi hyvä esimerkki paikallisen yrittäjyyden tukemiselle on laaja palvelusetelin käyttö. – Meillä on 18 erilaista palveluseteliä ja useita satoja palvelusetelituottajia. Palveluseteleillä hankitaan palveluja noin 14 miljoonalla eurolla vuosittain, muistuttaa Rautianen.

Rautiainen näkee, että maakunnassa olisi mahdollisuutta kehittää paikallisten yrittäjien, oppilaitosten ja julkisten toimijoiden kanssa myös nykyistä parempaa innovaatiotoimintaa.
– Meillä on hienoa osaamista maakunnassa sotepalvelujen kehittämiseen. Verkostoyhteistyötä kehitämme mm. järjestämällä tapaamisia yrittäjien kanssa sekä kehittämällä jatkuvaa markkkinavuoropuhelua.  

– Hankintojen  järkevä osittaminen on myös mahdollisuus parantaa alueen yrittäjien mahdollisuuksia tarjota kilpailutuksissamme, jatkaa Rautiainen. – Tavoitteenamme on tehdä ensi vuonna selvitys siitä, miten voisimme edelleen parantaa paikallisten yrittäjien mahdollisuuksia olla mukana tarjoajina. Yksi painopisteemme on myös kehittää hankintojen vastuullisuutta ja näen, että myös paikallisen elinvoiman kehittäminen on yksi vastuullisten hankintojen keskeinen teema.