Petteri Järvinen puhuu podcastissa suunsa puhtaaksi tekoälystä: ”Jatkossa voi sanoa, että kuva valehtelee enemmän kuin tuhat sanaa”

Uusimmassa Yrittäjän podcastin jaksossa vieraana on tietokirjailija Petteri Järvinen, jonka seuraava kirja käsittelee tekoälyä. Teoksen nimi on Tekoäly ja minä.

– Ajatukset ovat laukanneet viime aikoina aika villisti. Tulee mieleen kaikenlaisia elokuvien robotteja ja tekoälyjä. Kirja on ollut pitkä projekti, sen tekemiseen on kulunut toista vuotta.

Tekoäly on noussut isoksi puheenaiheeksi ChatGPT:n julkaisun jälkeen. Järvinen uskoo, että tekoälystä on hiljalleen tullut käyttökelpoinen teknologia.

– Pitkä skeptinen vaihe on kääntynyt päälaelleen ja kaikki haluavat osansa tekoälystä. Todellisuudessa tekoäly on suurta teatteria, joka toimii joskus hyvin, joskus huonommin, mutta koko ajan se paranee.

”Tekoälyllä on helppo huijata ihmisiä”

Yrittäjän podcastissa keskustellaan muun muassa siitä, tyhmentääkö tekoäly hiljalleen ihmistä.

– Tavallaan kaikki tekniikka tyhmentää meitä. Jos kone kääntää kieltä reaaliajassa, miksi koulussa viitsisi kuluttaa aikaa kielten opiskeluun, Järvinen kysyy.

Tekoälyn suurimpina uhkina tietokirjailija pitää ihmisen ja tekoälyn tekemän sisällön erottamista toisistaan. Se voi olla vaikeaa jo tällä hetkellä, sillä tekoäly kykenee kirjoittamaan sujuvan blogikirjoituksen tai somepostauksen.

– Tekoälyllä on helppo huijata ihmisiä jatkossa, koska kaikki viestit ovat tavallaan yksilöllisiä, mutta silti koneen tekemiä. Todellisuuden rapautuminen lisääntyy ja kuvallisen ja graafisen viestinnän aitouden tunnistaminen vaikeutuu. Jatkossa voi sanoa, että kuva valehtelee enemmän kuin tuhat sanaa. Lähdekritiikin merkitys kasvaa jatkossa entisestään.

Järvinen myöntää suhtautuvansa tekoälyyn varsin kriittisesti. Hän vertaa tekoälyn kehitystä robottiautoihin, joista kohistiin aikanaan paljon, mutta joiden kehitys ei ole edennyt kovin vakuuttavalla tavalla.

– Niistä kohistiin kymmenkunta vuotta sitten. Teknologia on flopannut lähes täysin. Tämänkin takia olen itsekin kriittinen, vaikka insinöörinä innostun kaikista uusista jutuista, Järvinen kertoo podcastissa.

Omassa työssään Järvinen on hyödyntänyt tekoälyä joitakin yksittäisiä kertoja. Uusimmassa kirjassaan hän käyttää joitakin tekoälyn luomia kuvia.

– Ajatustyötä vaativiin asioihin on edelleen parempi käyttää omaa älyä kuin tekoälyä, hän sanoo.

Miten älykkään tekoälyn haluamme?

Viime aikoina on uutisoitu tutkijoiden vetoomuksesta koskien kehittyneimpien kielimallien kehittämisen lopettamista toistaiseksi, kunnes niiden seuraukset ymmärretään. Äskettäin Italian viranomaiset kielsivät väliaikaisesti ChatGPT:n käytön maassa.

– Se oli varmaankin osittain pr-temppu, mutta ylipäätään kysymys on merkittävä. Miten älykäs tekoälystä halutaan tehdä ja tehdäänkö siitä liian älykäs? Tekoälyyn liittyy myös kaupallinen motiivi. Yritykset eivät lopeta tuotekehitystä, koska aina joku hyötyy siitä rahallisesti. Tämän takia kehitys lähivuosina tulee olemaan nopeaa ja arvaamatonta. Poliitikkojen kyky ohjata kehitystä kansallisilla laeilla on aika pieni.

Kuuntele podcastista Järvisen ajatuksia tekoälyä käyttävistä hakukoneista ja niiden riskeistä. Järvinen ottaa kantaa myös tekoälyn hyödyllisiin mahdollisuuksiin. Entä mitä tekoäly tarkoittaa yritysten sisällöntuotannon kannalta? Jakso on kuunneltavissa Spotifyssa ja Suplassa!