Velkajärjestelylain muutosesitys helpottaisi konkurssin tehneiden yrittäjien uutta alkua – Esityksellä Yrittäjien vahva tuki

Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa muutoksia velkajärjestelylakiin. Ehdotuksilla pantaisiin myös osin täytäntöön EU:n maksukyvyttömyysdirektiivi.Tavoitteena on parantaa velallisen asemaa ja täyttää hallitusohjelman kirjaus velallisen uudesta alusta.

Lakimuutos helpottaisi konkurssin tehneitä yrittäjiä sekä vielä toiminnassa olevat elinkeinonharjoittajia eli toiminimiyrittäjiä. Oikeusministeriön työryhmän esityksellä on vahva Yrittäjien tuki. Suomen Yrittäjät on jo pitkään ajanut muutoksia velkajärjestelylakiin, jotta yrittäjän henkilökohtainen konkurssi ja uusi alku olisivat tosiasiallisesti mahdollisia Suomessa.

Työryhmä ehdottaa, että yrittäjien pääsyä velkajärjestelyyn helpotettaisiin ja uutta alkua nopeutettaisiin keventämällä velkajärjestelyn edellytyksiä ja sallimalla pääsy velkajärjestelyyn velallisen taloudellisen tilanteen vakiintumattomuudesta huolimatta. Velkajärjestelyn esteperusteita ehdotetaan muutettavaksi siten, että velalliselle aiemmin vahvistettu velkajärjestely ei muodostaisi pysyvää estettä uudelle velkajärjestelylle.

– Jos esitys hyväksytään, sekä konkurssin tehneiden yrittäjien että talousvaikeuksiin joutuneiden elinkeinonharjoittajien asema paranee merkittävästi nykyisestä. Samalla esitys kannustaa ihmisiä ryhtymään yrittäjiksi, koska yrittämiseen liittyvien ongelmatilanteiden ratkaisemiseksi on rakennettu tukiverkko, joka mahdollistaa yrittäjän uuden alun. Konkurssi ei tarkoita nykypäivänä enää pitkää velkavankeutta, Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen sanoo.

Toivonen muistuttaa, että konkurssiin johtavat usein sellaiset asiat, jotka ovat yrittäjän vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella. Näin on erityisesti korona epidemian kaltaisissa tilanteissa tai esimerkiksi silloin, jos yrittäjä itse sairastuu vakavasti.

– Hyvä on myös muistaa, että yrityksiä nousee ja yrityksiä kaatuu, eikä konkurssi ilmiönä ole harvinaisuus. Tutkimusten mukaan konkurssin kohtaamat yrittäjät menestyvät muita paremmin toisella yrittämällä. Työryhmä ehdottaa, että konkurssiin ajautunut yrittäjä pääsisi nopeasti takaisin jaloilleen. Olisi tärkeää, että vanhoista yritystoiminnan veloista voitaisiin vapautua kohtuullisessa ajassa ja että velkajärjestelyyn pääsisi nykyistä nopeammin. Samalla mahdollistetaan osaltaan se, että ihminen voi työllistää hyvinkin nopeasti itsensä uudelleen yrittäjänä, Toivonen sanoo.

Lisäksi työryhmä ehdottaa, että mahdollistettaisiin velkajärjestelyhakemuksen tekeminen konkurssimenettelyn vaiheesta riippumatta ja velvoitettaisiin konkurssin pesänhoitaja antamaan velalliselle tietoa talous- ja velkaneuvonnan palveluista ja mahdollisuudesta hakea velkajärjestelyä.

Työryhmän ehdotuksen mukaan samalla laajennettaisiin myös elinkeinotoimintaa yhä harjoittavien luonnollisten henkilöiden mahdollisuuksia päästä velkajärjestelyyn. Vaikka valmistelun painopiste on ollut yrittäjävelallisissa, työryhmä ehdottaa, että valtaosa ehdotetuista muutoksista koskisi kaikkia velallisia. Tällaisia ehdotuksia ovat esimerkiksi eräät velkajärjestelyyn pääsyä koskevat muutokset, muutokset, jotka helpottavat velallisten selviytymistä maksuohjelmasta sekä menettelyä yksinkertaistavat muutokset.

Elinkeinonharjoittajan ei siis tarvitsisi lopettaa yritystoimintaansa. Tällä hetkellä tämä mahdollisuus on käytännössä ollut vain harvoilla yrittäjillä. Toivosen mukaan uudistus tarkoittaisi sitä, että yrittäjää voitaisiin useissa tapauksissa auttaa tehokkaasti ennen kuin toiminta ajautuu konkurssiin. Elinkeinotoiminnan tulee kuitenkin olla sen verran kannattavaa, että velallisella katsotaan olevan jonkin verran maksukykyä ja että velallinen pystyy huolehtimaan elinkeinotoiminnan uusista veloista niiden erääntyessä. Uudistus ei koske henkilöyhtiöitä tai osakeyhtiöitä mutta näiden yritysten tervehdyttämisedellytysten parantamista pohditaan oikeusministeriön toisessa työryhmässä. Suomen Yrittäjät on mukana myös tässä työryhmässä.

Työryhmä ehdottaa myös muun muassa tasokorotusta velalliselle elinkustannuksia varten jäävään rahamäärään ja maksuohjelman keston lyhentämistä kolmeen vuoteen myös siinä tilanteessa, ettei velallisella ole maksuvaraa.

Muutosten ehdotetaan tulevan voimaan ensi kevään aikana.

Työryhmän mietintö on nyt lausunnolla ja siihen voi antaa lausunnon Lausuntopalvelu.fi:ssä 18.6.2021 asti.

Elina Hakola

elina.hakola(at)yrittajat.fi

Kuva Getty Images