Suomen Yrittäjien hallituksen kannanotot

Suomen Yrittäjien hallitus kokoontuu noin kerran kuukaudessa. Se ottaa kantaa juuri sillä hetkellä ajankohtaisiin, yrittäjille tärkeisiin asioihin.

Suomen Yrittäjien hallituksen kannanotto 14.2.2024:
Yrittäjät: Työelämän lainsäädännön uudistaminen on hallituksen tehtävä

On erittäin valitettavaa, että Hakaniemen ay-liike jatkaa poliittisia lakkoja hallitusta vastaan ja maalaa uudistuksista kauhukuvia, joilla ei ole tekemistä totuuden kanssa, Suomen Yrittäjien hallitus toteaa.

Suomen hallituksella on mandaatti ja myös velvollisuus toteuttaa ohjelmaansa, jonka eduskunnan enemmistö on hyväksynyt. Olisi demokratian kannalta kohtalokasta ja vaarallinen ennakkotapaus, jos hallitus taipuisi ulkoparlamentaarisen painostuksen alla.

Suomen julkinen talous on saatava kuntoon, mikä edellyttää työllisyyttä, kasvua ja yrittäjyyttä vahvistavia rakenteellisia uudistuksia. Jos tämä ei onnistu, luvassa on vielä odotettuakin enemmän veronkorotuksia ja menoleikkauksia.

Suomi on parlamentaarinen demokratia, jossa valta on kansan valitsemalla eduskunnalla, eikä korporaatioiden hallitsema järjestövalta. Siksi on oikein, että myös työelämää koskeva lainsäädäntö valmistellaan kolmikantaisesti, mutta hallituksen vastuulla ja ohjauksessa. Järjestöjen ylivaltaa lujittavia korporatiivisia rakenteita pitää edelleen purkaa parlamentarismin vahvistamiseksi.

Ay-liike hyökkää nyt erityisesti yrittäjyyttä helpottavia uudistuksia, kuten paikallisen sopimisen edistämistä, vastaan. Ay-liike ei aja palkansaajan etua vaan puolustaa omaa valtaansa ja nykyistä järjestelmää. Tämä on vastuutonta tilanteessa, jossa talous on taantumassa, moni yrittäjä on ahtaalla ja työnantajayrittäjien määrä on laskenut. Pitää muistaa, että 95,5 prosenttia yrityksistä on alle kymmenen henkeä työllistäviä mikroyrityksiä.

Hallituksen uudistukset ovat kansainvälisessä vertailussa hyvin maltillisia. Monessa asiassa, kuten paikallisen sopimisen edistämisessä, olisi pitänyt ottaa rohkeampia askeleita, jotta suomalaisilla yrityksillä olisi paremmat mahdollisuudet menestyä kilpailussa. Valitettavasti nykyinen järjestelmä on ollut kyvytön tekemään uudistuksia, vaikka sillä on ollut siihen vuosikaudet mahdollisuuksia.

Poliittiset lakot osoittavat, että työehtosopimusjärjestelmä ei toimi, koska liitoilla ei ole aikomustakaan noudattaa työrauhaa, jonka pitäisi olla työehtosopimuksen seuraus.

On tärkeää muistaa, että esimerkiksi paikallisen sopimisen edistämisessä on kyse työntekijöiden ja yritysten yhdenvertaisesta kohtelusta. On kestämätöntä, että Suomessa edelleen ihmisiä ja yrityksiä kohdellaan lain ja sopimusten edessä eriarvoisella tavalla.

Hallituksen pitää rajoittaa poliittisia lakkoja suunniteltua enemmän, koska niillä yritetään horjuttaa parlamentaarista demokratiaa ja hallituksen oikeutta toteuttaa eduskunnan hyväksymää hallitusohjelmaa.

Työnantajayrittäjien kannattaa lopettaa ammattiliittojen jäsenmaksuperintä, koska työnantajien tehtävä ei ole kerätä rahaa toiminnalle, joka on suunnattu työnantajia vastaan ja vaurioittaa yritysten edellytyksiä tarjota työtä ja toimeentuloa.

Koska ammattiliittojen toiminta vaarantaa yritysten mahdollisuuksia menestyä ja ansiosidonnaisen turvan tuo kassan jäsenyys, ei ammattiliiton jäsenyys, on hyvää henkilöstöpolitiikkaa antaa riittävä muutosturva työntekijöille tarjoamalla henkilöstöetuna esimerkiksi riippumattoman Yleisen työttömyyskassan YTK:n jäsenyyttä ja työelämäpalvelua.

Yritysten on olennaista huolehtia hyvin henkilöstöstä, informoida jatkuvasti yrityksen tilanteesta ja etsiä yhdessä koko henkilöstön tai sen edustajien kanssa ratkaisuja toiminnan kehittämiseen. Työntekijöiden kannattaa huolehtia, että työpaikalla on koko henkilöstön valitsema ja sitä edustava luottamusvaltuutettu, joka voi kuulua tai olla kuulumatta ammattiliittoon.

Suomen Yrittäjien hallituksen kannanotto 6.10.2023:

Yrittäjien hallitus: Työmarkkinauudistukset pitää toteuttaa tinkimättä

Hallituksen pitää toteuttaa tinkimättä hallitusohjelmaan kirjatut työmarkkinauudistukset, Suomen Yrittäjien hallitus edellyttää. ”Hallituksen historiallinen tehtävä on tervehdyttää Suomen julkista taloutta ja toteuttaa vuosikausia tekemättä jääneet työmarkkinauudistukset. Ilman reformeja työllisyysasteemme ei nouse eikä vaarallista tahtia velkaantuva julkinen taloutemme oikene. Uudistukset ovat tärkeitä myös yritysten kasvulle ja kilpailukyvylle”, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen sanoo.

Yrittäjistä muodostuva Suomen Yrittäjien hallitus otti kantaa työmarkkinauudistuksiin torstaina Porissa.

Yrittäjien vuotuinen päätapahtuma, Yrittäjäpäivät, alkaa perjantaina ja huipentuu lauantai-iltana Porissa Yrittäjäpäivien gaalaan, jossa puhuu pääministeri Petteri Orpo.

Ammattiyhdistysliike on arvostellut ankarasti hallituksen kaavailemia uudistuksia ja järjestänyt tälläkin viikolla uudistuksia vastustavia ulosmarsseja ja mielenosoituksia. ”On vaikea ymmärtää ay-liikkeen toimintaa. Jos meillä ei ole työnantajayrittäjiä, ei ole myöskään palkansaajia. Yrittäjä ja palkansaaja ovat samassa veneessä. Ei kannattaisi sahata omaa oksaa vaan antaa tilaa sille vahvalle luottamukselle, joka työpaikoilla vallitsee”, Salminen muistuttaa.

Yrittäjien hallitus korostaa, että hallituksen kaavailemat työmarkkinauudistukset ovat kansainvälisessä vertailussa maltillisia. Suomessa tehdään uudistuksia, joita on tehty Suomen kilpailijamaissa vuosia tai jopa vuosikymmeniä sitten.

Yrittäjien hallitus korostaa, että työmarkkinauudistuksia on tehtävä monesta syystä: julkinen talous velkaantuu nopeasti, rakenteellinen työttömyys on korkea, työnantajayrittäjien määrä on Suomessa romahtanut, noin 300 000 ihmistä on työvoiman ulkopuolella laajan työttömyyden lisäksi, konkurssimäärät ovat kasvussa ja nykyinen työelämän säätely syrjii järjestäytymättömiä yrityksiä ja työntekijöitä.

”Joissakin asioissa – kuten paikallisen sopimisen edistämisessä – hallituksen pitäisi olla ohjelmaansa rohkeampi, mutta vähintään hallitusohjelman kirjaukset on vietävä maaliin”, Salminen sanoo.

Lisätietoja: puheenjohtaja Petri Salminen, 0400 608 812, petri.salminen@yrittajat.fi, Suomen Yrittäjät.

Suomen Yrittäjien hallituksen kannanotto 14.2.2023:

Yrittäjät: Pohjoisen strateginen merkitys korostuu

Pohjoinen Suomi on jatkossa entistä tärkeämpi portti länteen, arvioi Suomen Yrittäjien hallitus Oulussa. Esimerkiksi pohjoisen Suomen merkitys korostuu, jos Suomen meriliikenne Itämerellä jostain syystä häiriintyy. Siksi on olennaista varmistaa, että pohjoisen infrastruktuuri on sellaisessa kunnossa, että pohjoinen portti länteen myös toimii.

Yrittäjien hallitus oli koolla tiistaina Oulussa. Hallitus tapasi maanantaina Oulun kaupungin johtoa ja tutustui tiistaina useisiin oululaisiin yrityksiin ja yliopistoon sekä vieraili mm. Hätälä Oy:ssä.

Yrittäjien hallitus on ilahtunut siitä, että Oulu on asettanut tavoitteeksi olla Suomen yrittäjämyönteisin kaupunki ja tekee määrätietoisesti työtä tavoitteen puolesta.

Suomen Yrittäjien hallitus arvioi, että pohjoisen alueen ja pohjoismaisen yhteistyön strateginen merkitys on korostunut viimeaikaisen maailmanpoliittisen kehityksen vuoksi. Pohjoisella on entistä suurempi taloudellinen ja turvallisuuspoliittinen merkitys koko Euroopalle.

”Pohjoisen merkitystä korostavat Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys, energiakriisi, vihreä siirtymä ja tarve turvata huoltovarmuus. Strategisten raaka-aineiden varmistaminen korostaa pohjoisen merkitystä kaivosteollisuudessa”, puheenjohtaja Petri Salminen sanoo.

Pohjoismaiden yritysten kannalta on tärkeää purkaa määrätietoisesti Pohjoismaiden väliltä kaupanesteitä ja harmonisoida yrityksiä koskevaa sääntelyä.

Pohjoismaissa asuu 27 miljoonaa ihmistä ja toimii yli 1,5 miljoonaa yritystä. Jos Pohjola olisi aidosti yksi markkina, se olisi iso mahdollisuus alueen ihmisille ja yrityksille, erityisesti pk-yrityksille, joiden on aina helpompi toimia lähellä ja tutuilla markkinoilla.

 

Suomen Yrittäjien hallituksen kannanotto 20.10.2022:

Yrittäjät: Hallituksen pitää olla valmiudessa tukemaan yrityksiä

Hallituksen pitää olla valmiudessa tukemaan yrityksiä, jos yritysten tilanne vielä vaikeutuu, Suomen Yrittäjien hallitus edellyttää.

Tuoreen Yrittäjägallupin mukaan neljännes yrityksistä (24 %) arvioi taloudellisen tilanteensa heikentyvän seuraavan vuoden aikana. Osuus on hieman pienentynyt syyskuusta. Eniten näkymät heikkenevät teollisuudessa ja kaupan alalla. 15 prosenttia yrityksistä arvioi tilanteensa joko melko huonoksi tai erittäin huonoksi. Osuus on suunnilleen sama kuin viime keväänä.

Ukrainan sota lisää epävarmuutta yrityksissä, mikä vähentää tilauksia. Yrityksistä 34 prosenttia kertoo, että Ukrainan kriisin aiheuttama yleinen epävarmuus vähentää tilauksia. Osuus on kasvanut selkeästi viime toukokuusta, jolloin se oli 24 prosenttia.

Hallituksen pitää seurata tilannetta valppaasti ja olla valmiudessa auttamaan, jos tilanne heikkenee, Yrittäjien hallitus toteaa.

Yritysten energiatilanne on viime viikkoina pysynyt suunnilleen ennallaan ja yritykset ovat valtaosin kyenneet reagoimaan omilla toimenpiteillään. Monet yritykset ovat tehneet paljon toimia energian säästämiseksi ja käytön tehostamiseksi. Energiakustannusten kehityksen vuoksi 35 prosenttia yrityksistä nostaa hintojaan ja säästää energiaa. 28 prosenttia kertoo, että kannattavuus heikkenee. Neljännes säästää muita kuluja.

Kolme prosenttia kertoo välttämättä tarvitsevansa julkista energiatukea. Saman verran yrityksiä kertoo vähentävänsä henkilöstöään. Neljä prosenttia kertoo ajavansa alas tuotantoa tai palveluita.

Mahdollisen tuen oltava toimialariippumaton

Hallitus on aiemmin kertonut tukevansa kansalaisia heidän energiakulujensa nousun vuoksi. Yrittäjien hallitus toteaa, että valtion pitää olla valmis tukemaan myös yrityksiä, jos tilanne vaikeutuu.

Yrittäjät korostaa, että yritysten tukemiseen pitää olla erityisen painava syy ja tukitavan pitää olla sellainen, että se kannustaa säästämään energiaa. Tuki saa ohjautua vain yrityksille, joiden energiakulut ovat nousseet tuntuvasti.

Yrittäjien hallituksen mielestä mahdollisen yritysten energiatuen pitää koskea kaikkia energiamuotoja ja sen pitää olla toimiala- ja yhtiömuotoriippumaton.

Yrittäjien hallitus esittää, että energiatukia rahoitetaan niin sanotulla windfall-verolla, jolla verotetaan energiayhtiöiden ”ansiotta” kasvaneita voittoja.

Suomen Yrittäjien hallituksen kannanotto 9.4.2019:

SAK:n veronkiristykset leikkaisivat investointeja ja työpaikkoja

Suomen Yrittäjät on erittäin huolissaan erityisesti SAK:n ja SDP:n ehdotuksista kiristää sadoilla miljoonilla euroilla yrittäjien verotusta ja hankaloittaa omistajavaihdoksia. Jos yrittäjien veroja kiristetään esitetyllä tavalla, se leikkaa väistämättä investointeja ja työpaikkoja, ja on siksi vaarallista puhetta kasvun ja hyvinvointivaltion kannalta.

Ammattiliittojen keskusjärjestö SAK on esittänyt peräti noin 750 miljoonan euron veronkiristyksiä yrittäjille. SAK mm. kiristäisi listaamattomien yhtiöiden osinkoverotusta, vaikeuttaisi omistajavaihdoksia, poistaisi yrittäjävähennyksen ja edellyttäisi yrittäjiltä yli 120 miljoonan investointeja onlinekassajärjestelmään. SDP:n vero-ohjelmassa on monia samoja elementtejä.

Esitykset ovat Yrittäjien hallituksen mielestä tuhoisia yrittäjyyden kannalta. Niiden esittäjät eivät ymmärrä, että uusi työ syntyy Suomeen vain yrittäjien riskinoton kautta. Meillä ei ole uusia työpaikkoja, jos suomalainen yrittäjä verotetaan hengiltä. Yrittäjyyttä pitäisi verotuksen keinoin vahvistaa eikä heikentää. Se on suomalaisten etu.

On myös selvää, että yrittäjien verorasituksen korottaminen vaikuttaa sijoittumispäätöksiin ja alentaa investointeja. Tämä johtaa ajan saatossa työn kysynnän ja sitä kautta verotulojen alenemiseen. Vaikuttaa, että työväenliike haluaa viedä Suomesta työn ja murentaa hyvinvointivaltion perustaa.

Omistajavaihdosten vaikeuttaminen on Yrittäjien hallituksen mielestä järjetöntä. Suomessa tehdään noin 3000 omistajanvaihdosta vuodessa. Niitä pitäisi tehdä kaksi kertaa enemmän, jotta ikääntyvien yrittäjien yrityksille löydetään jatkaja eikä työpaikkoja menetetä. Jatkaja tulee usein työntekijöiden joukosta. Jos omistajan- ja sukupolvenvaihdoksia vaikeutetaan, siitä kärsivät etenkin työntekijät.

Yrittäjät on huolissaan siitä, että monilla poliitikoilla on ainakin puheiden perusteella epärealistinen tilannekuva Suomen taloudesta. Vaalivoiton metsästyksessä ei haluta muistaa, että otamme yhä velkaa, talouden kasvu on hiipumassa, kestävyysvaje ei ole juurikaan supistunut ja valtiovarainministeriön laskelmassa myös työllisyysaste kääntyy laskuun 2020-luvun alussa.

Tässä tilanteessa holtiton jakopolitiikka olisi tuhon tie. Katteettomien vaalilupausten sijaan pitäisi kertoa, miten kasvu turvataan, työllisyys nousee ja palvelut rahoitetaan. Tämä on kaikkein tärkeintä niille, jotka eniten tarvitsevat julkista tukea ja palveluita.

Holtittoman jakopolitiikan sijaan tarvitaan vastuullista työpolitiikkaa. Yrittäjät pitää hyvänä, että kaikki puolueet haluavat nostaa työllisyysastetta. Tämä vaatii rohkeita ja vaikuttavia toimia seuraavalta hallitukselta.

Suomen Yrittäjien hallituksen kannanotto 18.9.2018:

Hallituksen pitää uudistaa irtisanomissuojaa, jotta pienyrittäjät uskaltaisivat palkata enemmän

Hallituksen pitää keventää linjaustensa mukaisesti pienten yritysten henkilöperusteisen irtisanomisen kriteerejä, Suomen Yrittäjien hallitus edellyttää. Poliittiset työtaistelutoimet, joilla ammattiliitot painostavat hallitusta, ovat vastuuttomia.

Hallituksen päätös helpottaa henkilöperusteista irtisanomista alle 20 työntekijän yrityksissä on tarpeen: tuore Pk-yritysbarometri kertoo, että hyvästä taloustilanteesta huolimatta pk-yrittäjät uskovat, ettei työllisyys enää kasva yhtä nopeasti kuin viime vuosina.

Irtisanomissuojaa kevennetään yritysdynamiikan, tuottavuuden, kasvun ja työllisyyden vuoksi.

Rekrytointi on pienelle yritykselle aina suuri riski. Kun riski pienenee, pienyrittäjät uskaltavat palkata enemmän. Kukaan ei palkkaa irtisanoakseen.

Lausuntokierroksella ollutta esitystä on syytä vielä parantaa niin, että irtisanomiseen riittää asiallinen syy.

Luonnoksessa irtisanomiseen vaadittaisiin edelleen sekä asiallinen että painava syy, mikä on osoittautunut käräjillä erittäin vaikeaksi osoittaa toteen. Esitys ei kevennä riittävästi kriteereitä eikä toteuta hallituksen kehysriihen linjausta.

Suomessa on tehtävä uudistuksia, jotka nostavat työllisyyttä. Tavoitteena pitää olla 80 prosentin taso. Ensi vaalikaudella pitäisi päästä ainakin 75 prosenttiin.

Työllisyysaste ei nouse ilman työmarkkinareformeja. Hallitus ei saa pudottaa hanskoja, vaikka työllisyys on viime aikoina vahvistunut hyvin.

Ay-liikkeen toiminta on vastuutonta

Yrittäjien mukaan on vastuutonta, että ammattiliitot painostavat hallitusta luopumaan pienten yritysten irtisanomissuojan keventämisestä uhkaamalla poliittisilla työtaistelutoimilla.

Ay-liike on torjunut tämän vaalikauden aikana lähes kaikki työmarkkinauudistukset. Sen pitää tuntea vastuunsa työttömistä, yrittäjyyden edellytyksistä, suomalaisesta hyvinvointivaltiosta ja sen rahoituksen turvaavasta työllisyydestä.

Lakkoaikeet on suunnattu myös yrittäjiä vastaan. Ne syventävät railoa yrittäjien ja ay-väen välille. Pitäisi rakentaa siltoja eikä repiä railoja. Nyt purraan ruokkivaa kättä, sillä uudet työpaikat ovat syntyneet juuri pk-yrityksiin.

Suomessa on työrauha, työehtosopimukset voimassa ja eduskunnan enemmistön luottamusta nauttiva hallitus. Talous kasvaa viimein, mutta kasvu on haurasta. Suhdannenäkymät ovat heikentymässä.

Poliittinen lakkoilu tässä tilanteessa on järjetöntä. Se heikentää monen yrityksen tilannetta ja vaikeuttaa työllistämistä.

Pitää muistaa, että Suomi on demokratia eikä järjestövalta. Demokraattisesti valitut poliitikot päättävät, eivät etujärjestöt. Liitoissa pitää ottaa rohtoa, jotta vaalikuume laskee. Vaalityö pitää tehdä muilla välineillä kuin työtaisteluilla.

Suomen Yrittäjien hallituksen kannanotto 27.3.2018:

Työajoista pitää voida sopia paikallisesti

Hallitus valmistelee paraikaa työaikalain uudistusta. Lehtitietojen mukaan ay-liike painostaa hallitusta lakoilla ja torikokouksilla uhaten esitykseen, jossa työaikoja koskevan paikallisen sopimisen sopijaosapuoleksi kelpaa vain liittoon kuuluva luottamusmies, jos työehtosopimus sitä edellyttää. Yrittäjät ei hyväksy tätä.
Suomen Yrittäjien hallitus muistuttaa, että työmarkkinajärjestön ajama malli on sama sopimisen malli, jonka Yrittäjät torjui keväällä 2016 ja joka herätti tuolloin yrittäjäkunnassa laajaa arvostelua. Suomen Yrittäjien hallitus on tänään koolla Helsingissä.

Suomen Yrittäjien hallitus edellyttää, että hallituksen työaikalakiesitys mahdollistaa työajoista sopimisen paikallisesti paitsi luottamusmiehen myös koko henkilökunnan tai sen valitseman edustajan (luottamusvaltuutettu) kanssa ja että se ei syrji järjestäytymättömiä työntekijöitä eikä yrityksiä.

Luottamusmies ei voi olla ainut sopijavaihtoehto monesta syystä: Ensiksi luottamusmies on Yrittäjien arvion mukaan vain 3000 – 5000 työnantajayrityksessä, joiden kokonaismäärä on lähes 90000. Toiseksi se käytännössä toisi luottamusmiesjärjestelmän yleissitovuuden piiriin ja vahvistaisi ay-liikkeen valtaa pk-kentässä – myös siinä järjestäytyneiden yritysten enemmistössä, jossa henkilökunta ei ole halunnut valita luottamusmiestä. Kolmanneksi yrittäjät eivät tule hyväksymään mallia, jossa pienissä yrityksissä pitäisi ryhtyä houkuttelemaan väkeä liittoon, jotta saa jonkun luottamusmieheksi voidakseen sopia liiton edustajan kanssa työpaikan perusasioista.

Paikallisen sopimisen lisääminen on tärkeää työllisyyden vuoksi. Yrittäjägallupin (Kantar TNS, 3/18) mukaan 59 prosenttia yrittäjistä arvioi työllistävänsä enemmän, jos voisi sopia enemmän paikallisesti työajoista. Vain 10 prosenttia yrittäjistä hyväksyy, että työajoista ja muista työehtojen joustoista voisi sopia vain liittoon kuuluvan luottamusmiehen kanssa.

On ymmärrettävää, että työmarkkinaosapuolet kannattavat luottamusmiesvetoista sopimista, koska niiden ote yrityskentästä vahvistuisi merkittävästi. Yrittäjät vastustaa mallia, joka käytännössä tarkoittaa työntekijöiden pakkojäsenyyttä, jos haluaa hyötyä kaikista työehtosopimusten joustomahdollisuuksista.

Suomen Yrittäjien hallitus vaatii, että maan hallituksen pitää toteuttaa ohjelmansa ja tehdä työaikalaista esitys, joka mahdollistaa sopimisen kaikissa yrityksissä, joka ei syrji järjestäytymättömiä yrityksiä eikä työntekijöitä ja joka ei vahvista yleissitovuutta tuomalla luottamusmiesjärjestelmän sen piiriin.

 

Suomen Yrittäjien hallituksen kannanotto 27.3.2018:
Yrittäjät SDP:lle: Työllisyys ei parane yrittäjiä rankaisemalla

SDP julkaisi viime viikolla eriarvoisuuden vähentämisohjelman, jonka Yrittäjät kokevat hyökkäyksenä yrittäjiä ja pk-yrityksiä vastaan. Yrittäjät on hämmästynyt siitä, että SDP luulee voivansa vähentää eriarvoisuutta heikentämällä yrittäjien edellytyksiä työllistää ja toimia.
SDP rahoittaisi eriarvoisuuden vähentämisohjelmansa kiristämällä veroja yli 600 miljoonalla. Veronkorotuksista valtaosa kohdistuisi pk-yrittäjiin. SDP poistaisi niin yrittäjävähennyksen kuin listaamattomien yritysten osinkohuojennuksen. Lisäksi SDP kiristäisi ansio- ja pääomaveroja.

Uudet työpaikat ovat syntyneet 2000-luvulla pk-yrityksiin. Riskiä ottavat yrittäjät ovat keskeisessä roolissa Suomen talouden kääntämisessä, koska investoinnit ja uudet työpaikat edellyttävät kasvuhakuisia yrityksiä ja niiden omistajayrittäjiä.

Yrittäjävähennys on merkittävä erityisesti pienimmille yrittäjille, joista moni on hyvin pienituloinen. Yrittäjien selvityksen mukaan puolet yksinyrittäjistä ansaitsee alle 2000 euroa kuukaudessa. EU-komission mukaan itsenäisen ammatinharjoittajan köyhyysriski on Suomessa seitsemänkertainen verrattuna työntekijään. Köyhyysriskiero on toiseksi suurin koko Euroopassa. On outoa, että SDP väittää vähentävänsä eriarvoisuutta lisäämällä ahtaimmalla olevien yrittäjien köyhyysriskiä.

Listaamattomien yritysten osinkohuojennus on keino kannustaa yrittäjiä ottamaan riskiä, investoimaan ja työllistämään. Jos yrittäjyyden kannustimia vähennetään, se heijastuu Yrittäjien mukaan työllisyydessä ja talouskehityksessä. Tämä olisi väärää politiikkaa tilanteessa, jossa kasvuhakuisia yrittäjiä on liian vähän. Uusimman Pk-yritysbarometrin mukaan vain joka kymmenes pk-yritys on voimakkaasti kasvuhakuinen.

SDP on ollut työn puolue, jossa on ymmärretty, että työpaikkoja luomiseen tarvitaan riskiä ottavia yrittäjiä. Mihin tämä ymmärrys on kadonnut? Miksi SDP on nyt lähtenyt ristiretkelle yrittäjiä ja yrittäjyyttä vastaan?

Suomen Yrittäjien hallituksen kannanotto 19.4.2017:

Näillä lääkkeillä työllisyys saadaan ylös

9 neuvoa hallituksen puoliväliriiheen

Hallituksen työllisyystavoite on karkaamassa. 72 prosentin työllisyystaso ei todennäköisesti ole enää saavutettavissa tällä hallituskaudella.

Paljon on kuitenkin tehtävissä, sillä muuttamalla työmarkkinoita rohkeasti työllisyysastetta on mahdollista nostaa tuntuvasti. Yrittäjät keräsivät 9 neuvoa puoliväliriiheä varten. Nämä asiat auttaisivat pk-yrityksiä kasvamaan ja työllistämään enemmän.

  1. Julkisen talouden sopeuttamista tulee jatkaaJulkisen talouden pitkään jatkuneen alijäämäisen kehityksen ennustetaan jatkuvan. Julkisen velan määrä nousee ja suhde bruttokansantuotteeseen noussee seuraavien muutaman vuoden aikana. Ikärakenteestamme johtuen 2020-luvulla julkisiin menoihin kohdistuu lisäyspaineita. On mahdollista, että seuraavan vuosikymmenen aikana kohtaamme talouskriisin. Alhaisen kasvun ja lisääntyvien menopaineiden hallinta tulee olemaan hankalaa.Hallituksen tulisi arvioida julkiset menot ja verotuet talouskasvun kannalta ja aloittaa julkisten menojen ja verotukien karsiminen siten, että hallituskauden aikana päätetään noin miljardin euron lisäleikkauksista. On järkevää laatia lista menoista ja tuista, joiden taloudellinen vaikutus on rajallinen tai jopa negatiivinen. Esimerkkejä näistä ovat kilpailua vääristävät energiatuet sekä muut yritystuet sekä julkiseen infraan liittyvät asiat. Lisäksi pitää tarkastella hallintoon käytettäviä varoja.*
  2. Yritysrahoitusta on syytä monipuolistaaPk-yritysten kasvun turvaamiseksi tulee monipuolistaa yritysrahoitusta. Rahoitusmarkkinoiden poukkoileva sääntely haittaa riskirahoituksen lisääntymistä. Erityisesti verosääntelyssä tulee varmistaa johdonmukaisuus, ennakoitavuus ja tasapuolisuus. Esimerkiksi säätiöillä ja muilla yleishyödyllisillä yhteisöillä tulisi olla mahdollisuus osallistua pk-yritysten rahoitukseen. Merkittävä osa pk-yrityksistä tulee jatkossakin toimimaan pankkirahoituksella. Tämän varmistamiseksi eurooppalaista sääntelyä tulee kehittää ja kansallista ylisääntelyä välttää.
  3. Liikenneverkkoa kehitettäväTeknologian ja palvelujen kehityksestä huolimatta tarvitaan kunnollisia väyliä. On tehtävä uusia avauksia tieverkon parantamiseksi. On tehtävä laaja parlamentaarinen selvitys, jossa tarkastellaan, miten turvata kestävä rahoitus liikenneverkon perusväylänpidolle ja verkon kehittämiseen tarvittavien investointien takaamiseksi yritysten toimintaa silmällä pitäen.
  4. Yritysten riskinottohalua ja -kykyä lisättävä veromuutoksinTalouskasvun vuoksi on välttämätöntä kannustaa riskin ottamiseen. Riski tulee huomioida myös verotuksessa. Valtiovarainministeriön verotyöryhmän julkistamia osinkoverotuksen muutosehdotuksia ei tule toteuttaa, sillä muutokset heikentäisivät merkittävästi yrittäjyyden, kasvun ja työllistämisen kannusteita.Yhteisöverotuksen rakenne ei kannusta riittävästi kasvuun. Pelkkä yhteisöveron alentaminen esimerkiksi 17 – 18 prosenttiin ei olisi riittävä investointien aikaansaamiseksi. Hallituksen tulee tehdä päätös verotuksen myöhentämiseksi ensi vaiheessa varauksella. Kun yritys tekee tuloksesta esimerkiksi 20 – 25 prosentin varauksen, verotusta voidaan lykätä ja purkaa varausta joustavasti investointeihin, palkkoihin, tuotekehityskuluihin ja muihin kuluihin. Varaus on hyödyllinen myös tappiontasauksen täydentäjänä. Varausta ei pidä rahoittaa korottamalla muita veroja, koska se söisi kasvunosteen. 20 prosentin varaus maksaisi valtiolle noin 550 – 650 miljoonaa euroa, mutta pidemmällä aikavälillä lisää verotuloja kasvun myötä.

    Hallituksen tulee nostaa arvonlisäverollisen toiminnan raja 20 000 euroon ja liukuvan huojennuksen raja 50 000 euroon. Näin poistetaan yrittäjyyden ja kasvun esteitä. Liukuva huojennusalue tulee säilyttää myös rajaa nostettaessa. Muutos keventäisi pienyritysten alv-taakkaa noin 160 miljoonalla eurolla ja helpottaisi noin 200 000 pienintä toimijaa.

  5. Paikallisessa sopimisessa pitää päästä eteenpäin1) Suomen työehtojen sääntelyjärjestelmä on joustamaton ja sisältää vähän mahdollisuuksia sopia toisin lain säännöksistä ja työehtosopimusten määräyksistä. Lisäksi työnantajaliittoon kuulumattomille järjestäytymättömille yrityksille on asetettu olennaisesti tiukemmat sopimissäännöt kuin järjestäytyneille. Työmarkkinajärjestelmää voidaan uudistaa seuraavasti:2) Käydään läpi keskeinen työlainsäädäntö ja arvioidaan mahdollisuus lisätä sopimisen vapautta. Toisin sopimisen mahdollisuutta lisätään.

    Modernisoidaan yleissitovuusjärjestelmä siten, että se rajataan koskemaan vain työehtosopimuksen vähimmäispalkkaa. Muilta osin noudatetaan sopimusvapauden periaatetta ja markkinaehtoisuutta sekä työajoissa työlainsäädäntöä; tai vaihtoehtoisesti annetaan lainsäädännöllä mahdollisuus poiketa yrittäjän ja työntekijöiden valitseman edustajan tai koko henkilöstön sopimuksella yleissitovan työehtosopimuksen määräyksistä; perälautana työlainsäädäntö ja työehtosopimuksen mukainen palkan vähimmäistaso. Mikäli paikallista sopimista voidaan näin edistää, lisätään tietyn kokoisissa yrityksissä henkilöstön osallistumista yritysten päätöksentekoon.

    3) Alennetaan henkilöperusteisen irtisanomisen kynnystä enintään 10 henkilöä työllistävissä yrityksissä työllistämisen helpottamiseksi.

  6. Yrittäjän sairausajan toimeentulon turvaaminenYrittäjä on aina työkyvyttömyytensä ensimmäiset neljä päivää omalla vastuulla poissa työstä ja ilman toimeentuloa, sillä sairauspäivärahaa maksetaan vasta viidennestä päivästä. Yrittäjälle riski lyhyen sairauden pitkittymisestä ja terveyden menettämisestä on suuri. Yrittäjien mahdollisuutta jäädä sairauslomalle tulee edistää siten, että omavastuuaika sairauspäivärahassa lyhennetään sairastumispäivään. Muutoksesta aiheutuvat lisäkustannukset sairausvakuutusjärjestelmälle olisivat enimmillään noin 10 miljoonaa euroa. Muutos vähentäisi riskiä yrittäjien työkyvyttömyysjaksojen pitkittymisestä ja työkyvyn menettämisestä.
  7. Omistajanvaihdoksia edistettävä ja synnytettävä yritysmarkkinoitaKymmenen vuoden kuluessa omistajanvaihdostilanteeseen tulee 60 000 yritystä, joissa työskentelee noin 250 000 henkilöä. Toteutumaton omistajanvaihdos vaarantaa moninkertaisesti työpaikkoja välillisten vaikutusten vuoksi. On tarpeen toteuttaa mm. seuraavat toimet: Yrityksen työntekijöille, jotka siirtyvät yrityksensä omistajiksi, tehdään mahdolliseksi hankkia yritysosakkeita muita sijoittajia alemmalla arvostuksella ilman veroseuraamuksia. Finnveran edellytykset vaihdosten rahoittajana turvataan.
  8. Kasvuyrittäjyyttä ja pk-yritysten kansainvälistymistä tuettavaKestävä kasvu edellyttää, että yhteiskunta tukee uuden teknologian ja uusien palveluiden käyttöönottoa. Kasvuyrittäjyyden ja pk-yritysten kansainvälistymisen tukemiseksi toteutetaan seuraavat toimet: Julkista avustusmuotoista tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiorahoitusta lisätään purkamalla sovittuja leikkauksia. Lisäystarve on noin 100 miljoonaa euroa. Rahoitus tulee ohjata TEKESille, josta innovaatiokentän muut toimijat, kuten VTT ja yliopistot, saavat resursseja yhteistyöhön pk-sektorin kanssa. Tällä hetkellä osa palveluista — kuten innovaatioseteli — ei ole yli 100 000 toiminimiyrittäjän ulottuvilla. Kasvuyrityspalvelut mahdollistetaan myös rahoituskriteerit täyttäville toiminimiyrittäjille sekä puretaan muutkin rajoitukset, jotka estävät pieniltä yrityksiltä tuen saannin niiden organisaatiomuodon johdosta.
  9. Sääntelyn järkeistämisen kunnianhimoa on lisättäväSääntely-ympäristön järkeistämistä on jatkettava määrätietoisesti. Yrittäjille raskaimpia sääntelyn osa-alueita ovat verotukseen, taloushallintoon, työnantajatoimintaan ja ympäristön käyttöön liittyvät kysymykset. On käynnistettävä monivuotinen projekti, jolla on seuraavat tavoitteet: Asetetaan tavoitteeksi sääntelystä yrityksille aiheutuvien noudattamiskustannusten vähentäminen 25 prosentilla seuraavien viiden vuoden aikana. Yksi sisään, yksi ulos -mallin pilotoinnin jälkeen laajennetaan malli koskemaan kaikkea säädösvalmistelua vuoden 2018 alusta lähtien. Otetaan säädösvalmistelussa käyttöön pk-yritystesti.Pienyritysten kannalta on tärkeää toteuttaa seuraavat toimet: rajata mikro- ja pienyritykset tilantarkastusvelvoitteen ulkopuolelle, poistaa osakeyhtiölaista minimiosakepääomavaatimus, helpottaa mikroyritysten henkilöperusteista irtisanomista ja muuttaa Yle-lakia niin, ettei Yle-vero kertaannu pk-yritysten ja sen omistajien kesken. Muutenkin on syytä pohtia mikroyritysregiimiä, joka jättäisi mikroyritykset kaiken sellaisen uuden lainsäädännön soveltamisen ulkopuolelle, mikä ei ole välttämätöntä mikroyrityksille.

Suomen Yrittäjien hallituksen kannanotto 14.3.2017:

Maakuntien ja kuntien hyödynnettävä yrittäjyyden elinvoima

1. Sote- ja maakuntauudistuksen toteuttaminen on yhteinen asia

Suomen Yrittäjien hallitus on tyytyväinen siihen, että hallitus vie sote- ja maakuntauudistusta määrätietoisesti eteenpäin. Uudistus merkitsee sote-palveluiden ja muiden maakuntien vastuulle tulevien palveluiden tehostamista. Yrittäjien mielestä uudistuksen tavoitteet ovat oikeita. Vain järjestelmää tehostamalla saadaan rahat riittämään hyvinvointivaltion ylläpitämiseen.

Asiakkaiden valinnanvapaus on avain niin sote-palveluiden kuin kasvupalveluidenkin uudistukselle asetettujen tavoitteiden toteutumiselle. Valinnanvapaus merkitsee terveen kilpailun tuomista julkisten palvelujen tuotantoon. Asiakkaiden nostaminen keskiöön kirittää kaikkia toimijoita parempaan laatuun ja kustannustehokkuuteen.

Uudistuksen läpivienti on kaikille osapuolille valtava haaste. Uudistus on toteutettava avoimesti, kaikki sidosryhmät osallistaen.

Alueilla käytävään keskusteluun on nostettava sote- ja maakuntauudistuksen ydinkysymys. Tulevat maakunnat ovat erityisesti palveluiden järjestäjiä, eivät tuottajia. Palveluiden järjestäjänä maakunnan keskeisin tehtävä on varmistaa, että verorahat käytetään vastuullisesti, markkinat toimivat ja palvelut tuotetaan monituottajamallilla.

Eri puolilla Suomea on edetty uudistuksen valmistelussa eri tahdissa. Valmistelutavat voivatkin poiketa. Yhteistä valmistelulle pitää kuitenkin olla alueen sidosryhmien ottaminen mukaan valmisteluun. Uudistusta ei saa valmistella yksinomaan virkamiesvoimin ja julkisen palvelutuotannon lähtökohdista. Hyvä lopputulos edellyttää, että kaikkien maakuntien yrittäjille turvataan edustus uudistuksen valmistelussa ja toteutuksessa.

2. Valinnanvapaus avain sote-uudistuksen tavoitteiden toteutumiselle

Sote-uudistuksen tavoitteena on parantaa palvelujen saatavuutta ja yhdenvertaisuutta, kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja sekä hillitä kustannuksia. Palveluiden tulee muodostaa asiakkaalle toimiva kokonaisuus, jossa on käytössä tehokkaimmat ja vaikuttavimmat toimintatavat.

Keskeinen osa muutosta on uudenlaisen valinnanvapausjärjestelmän luominen. Erityisesti lähipalveluiden turvaamisen näkökulmasta on ratkaisevan tärkeää, kuinka kansalaisten valinnanvapaus toteutetaan.

Uudistuksen tavoitteet eivät toteudu ilman monituottajamallin hyödyntämistä. On luotava hyvät edellytykset erikokoisten ja erilaisten yritysten toiminnalle avautuvassa uudessa markkinatilanteessa.

Markkinoiden toimivuuden kannalta olennaisia päätöksiä tehdään meneillään olevassa lainsäädäntötyössä. Siinä annetaan säännökset muun muassa sote-keskusten palveluvalikoimasta, maksusetelistä, henkilökohtaisesta budjetista sekä asiakassetelien myöntämisestä. Lainsäädännön on taattava matala markkinoille tulon kynnys.

Lakiratkaisujen ohessa on ratkaisevaa, että maakunnissa rakennetaan pienille ja keskisuurille yrityksille soveltuvat olosuhteet. Maakunnan tärkeimpiin tehtäviin kuuluu sen strategisen kysymyksen määrittäminen, kuinka monituottajamalli saadaan toimimaan parhaiten.

Maakunnille tarjoutuu tilaisuus käyttää itsenäistä päätösvaltaa. Sote-yrittäjyyttä tulee edistää tällöin aktiivisesti, jotta markkinat eivät keskity pelkästään julkisten toimijoiden ja suurten yritysten toimintakentäksi.

Suomen Yrittäjien hallitus vetoaa maakuntien sote-uudistuksen valmistelijoihin, jotta nämä rakentavat mahdollisimman yrittäjämyönteisen tulevaisuuden ympäristön. Kunkin maakunnan on syytä määrittää, kuinka yrittäjämyönteinen toimintaympäristö luodaan maakunnan omista vahvuuksista ja tarpeista lähtien. Varmimmin hyvä, monituottajamallia hyödyntävä lopputulos syntyy yhteistyössä yrittäjien kanssa.

3. Kasvupalvelu-uudistus oikeilla raiteilla

Kasvupalvelu- ja aluekehitysuudistus on lausuntovaiheessa. Suomen Yrittäjien hallitus kannattaa lainvalmistelun kuluessa tehtyjä perusratkaisuja. Niitä ovat erityisesti aluekehityksen ja kasvupalveluiden yhdensuuntainen ohjaaminen sekä kilpailullisten kasvupalvelumarkkinoiden synnyttäminen. Maakuntien oma palvelutuotanto on jatkossa aina viimesijainen, vain markkinapuutetilanteissa valittavissa oleva vaihtoehto.

Myös kasvupalveluiden kohdalla on tärkeää, kuinka maakunnat käyttävät tulevan lainsäädännön luomaa liikkumatilaa. Jo nyt maakuntien rakennusvaiheessa on edistettävä siirtymistä markkinaehtoiseen järjestelmään. Eri alueilta saadun palautteen perusteella on olemassa riski siitä, että valmistelun tavoitteena on suojata julkisen sektorin omaa tuotantoa niin pitkälle kuin mahdollista. Jos näin tehdään, vesitetään koko uudistus.

Hyvin toimivat, kilpailua hyödyntävät ja asiakkaiden valinnanvapauteen perustuvat kasvupalvelut lisäävät maakuntien elinvoimaa. Suomi tarvitsee innovaatioita, kasvua ja työpaikkoja. Vetoamme aluekehitys- ja kasvupalvelu-uudistuksen valmistelijoihin: parhaat kasvupalvelut synnytetään yhdessä yrittäjien, kasvupalveluiden tärkeimpien asiakkaiden kanssa.

4. Kunnilla tärkeä rooli uudistuksen valmistelussa ja toteutuksessa

Sote- ja maakuntauudistus siirtää paljon tehtäviä ja resursseja kunnilta maakunnille. Suomen Yrittäjien hallitus näkee tämän suurena mahdollisuutena kuntakentälle. Kuntien toiminta voi jatkossa suuntautua vielä entistäkin voimakkaammin yrittäjyyden ja elinvoiman edistämiseen.

Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa on ollut havaittavissa, että kuntien on vaikea luopua nykyisistä tehtävistään. Kuntakentällä on tehty erilaisia yhtiöittämis- ja muita toimenpiteitä, joiden tavoitteena näyttää olevan väistämättömiltä muutoksilta suojautuminen.

Yrittäjien hallitus kannustaa myös kuntia huolehtimaan siitä, että koko uudistus voidaan toteuttaa sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Sosiaali- ja terveyspalveluissa kunnat voivat nyt laajentaa palvelusetelien käyttämistä. Palvelusetelien käyttämisellä totutaan asiakasvalintojen tekemiseen ja turvataan monipuoliset pienten tuottajayritysten lähipalvelut.

Kasvupalveluissakin kunnilla säilyy merkittävä rooli paikallisten yrittäjien kasvun ja kehittämisen tukena. Yhdessä yrittäjien kanssa kuntien pitää miettiä, kuinka paikalliset palvelut yhdistetään maakunnallisiin ja valtakunnallisiin kasvupalveluihin.

Suomen Yrittäjien hallituksen kannanotto 7.2.2017:
Vahvempi Suomi -ohjelma

Tämä asiakirja on neljän elinkeinoelämän järjestön ohjelmallinen evästys hallituksen puoliväliriiheen ja vaalikauden loppuvuosille. Pyydämme, että hallitus toteuttaa määrätietoisesti uudistuksia, jotta Suomi saa taloutensa viimein kuntoon ja selviää kasvavan epävarmuuden maailmassa.

 

1. Rakenteita ja sääntelyä uudistettava kunnianhimoisesti

Talouden kasvuedellytysten ja työllisyyden parantamiseksi on uudistettava työmarkkinoiden rakenteita. Työmarkkinoille tarvitaan lisää kilpailua ja joustavuutta.

Työlainsäädännön ja työelämän kehittämisessä strategiseksi tavoitteeksi on otettava työllistämisen helpottaminen ja joustavuuden lisääminen siten, että edellytykset menestyä kansainvälisessä kilpailussa paranevat kaikenkokoisissa yrityksissä riippumatta niiden järjestäytymisestä.

Sääntelyn yleisessä järkeistämisessä on lisättävä tavoitteiden kunnianhimoa. Sääntelyä on purettava siten, että myös perinteiset toimijat pystyvät näistä hyötymään. Digitaalisuutta tulee edistää kaikin keinoin.

Toimenpiteet:

  • Paikallista sopimista työpaikoilla lisätään laajasti.
  • Normienpurun painopisteeksi määritellään yritystoiminnan kannusteiden vahvistaminen ja esteiden purkaminen. Työlainsäädännön pakottavien säännösten tarve arvioidaan kriittisesti ja lisätään sääntelyn joustavuutta kautta linjan.
  • Kannustinloukut puretaan, ja työttömyysturvajärjestelmä muutetaan aktivoivaksi. Työn vastaanottamisesta tehdään aina taloudellisesti mielekkäämpää kuin siitä kieltäytyminen.
  • Sääntelyn purkamisessa omaksutaan yksi sisään – kaksi ulos –periaate sitovaksi tavoitteeksi läpi säädösvalmistelun: uusia velvoitteita säädettäessä on löydettävä uutta kustannusta vastaava vähintään kaksinkertainen säästö.
  • Ansioturvajärjestelmää muutetaan edistämään joustavaa liikkumista yrittäjän ja palkansaajan roolien välillä ja mahdollistamaan myös niiden yhtäaikaisuus.
  • Riittävät panostukset koulutukseen turvataan. Nuorten työllisyyden parantamiseksi sallitaan tuottavuutta vastaava palkkaus oppisopimustilanteissa. Huolehditaan työttömien kouluttamisesta ja uusien taitojen hankkimisesta. Koulutusjärjestelmää uudistetaan tukemaan ihmisten sijoittumista uusiin työtehtäviin nopeasti ja sujuvasti. Toteutetaan koulutussopimus tukemaan erityisesti nuorten oppimista työelämän kautta.

2. Verotuksesta tehtävä kilpailuetu

Verotuksen on kannustettava yrittämiseen, omistamiseen ja työntekoon. Sen tulee olla ennustettavaa ja sen oikeusvarmuus on turvattava. Erilaisten yritysmuotojen verotuksellinen tasavertaisuus on turvattava. Yrityksen ja omistajan verotuksen tulee olla Suomelle kilpailuetu.

Toimenpiteet:

  • Yhteisöverokanta säilytetään vetovoimaisena.
  • Verotusta uudistetaan tukemaan yritysten kasvua. Yrittäjäriskin ottamiseen pitää kannustaa verotuksen keinoin.
  • Suomi sitoutuu osaltaan siihen, että kansainvälisen verotuksen uudistushankkeet toteutetaan niin, etteivät ne heikennä Suomen houkuttelevuutta yritysten toimintaympäristönä.
  • Investointeja aineettomaan pääomaan vahvistetaan myös yritysverotuksen keinoin.
  • Pääomaverotus sekä perintö- ja lahjaverotus pidetään pohjoismaisesti kilpailukykyisinä. Ne eivät saa johtaa suomalaisen omistajuuden näivettymiseen tai estää omistajanvaihdoksia.
  • Työn verotusta kevennetään kaikissa tuloluokissa. Kaikille on jäätävä lisätuloista vähintään puolet käteen. Progressiivinen verotus on Suomessa EU:n jyrkimpiä, mikä syö työnteon ja yrittäjyyden kannustavuutta.

3. Julkisen sektorin uudistuttava

Julkisen sektorin pitkän aikavälin näkymä on erittäin huolestuttava viimeaikaisten hallitusten sopeutustoimista huolimatta. Syynä on rakenteellisten muutosten viivästyminen.

Suomi tarvitsee joustavuutta ja muutosvalmiutta kaikkialle yhteiskuntaan. Väestö ikääntyy ja teknologia muuttaa toimintatapoja ja työn luonnetta. Julkisen sektorin on osaltaan kannustettava ja tuettava muutosta.

Toimenpiteet:

  • Julkinen sektori tehostuu ja palveluiden laatu paranee lisäämällä yksityistä toimintaa eri puolilla yhteiskuntaa. Markkinatalous valjastetaan entistä paremmin palvelemaan yhteiskuntaa.
  • Päättäjien on oltava valmiita auttamaan niitä, joihin muutos osuu kipeimmin.
  • Huolehditaan riittävästä julkisesta panostuksesta koulutukseen ja yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaan.
  • Verovaroin rahoitetut tietovarannot tulee avata kaupalliseen käyttöön uusien innovaatioiden vauhdittamiseksi.

4. Sote-uudistus ja valinnanvapaus vietävä maaliin

Sote-uudistuksen valmistelu on pitkällä. Uudistukselle asetettujen tavoitteiden toteutuminen edellyttää mahdollisimman laajaa valinnanvapautta kansalaisille palvelutuottajan valinnassa. Uudistus ei saa johtaa ansiotuloverotuksen kiristymiseen millään tulotasolla eikä kokonaisveroasteen kasvuun.

Laaja valinnanvapaus tuottaa kustannussäästöjä ja luo kannusteita asiakaslähtöisten, korkealaatuisten ja innovatiivisten palveluiden kehittämiseksi.

Digitalisaatio ja uusien teknologioiden käyttöönotto sisältää sote-uudistuksen suuren mahdollisuuden. Sote-uudistuksen on mahdollistettava uusien teknologioiden ja toimintatapojen hyödyntäminen.

Toimenpiteet:

  • Asiakkaiden mahdollisuutta valita palveluntuottaja laajennetaan oleellisesti. Valinnanvapaus on turvattava suoraan laissa, jotta kansalaiset ovat samanarvoisessa asemassa.
  • Valinnanvapaus määritellään alusta lähtien siten, että myös pienten ja keskisuurten yritysten pääsy markkinoille sekä laajempi markkinoiden toimivuus tulevat turvatuiksi.
    Yhtiöitetään kaikki sellainen maakunnille siirtyvä sote-palvelu, jolle löytyy kilpailevaa yksityistä tarjontaa.
  • Yksityiskohtaista toiminnan ja alalle tulon sääntelyä vältetään, jotta parhaat toimintatavat voivat kehittyä

5. Maahanmuutto hyödynnettävä mahdollisuutena yrittäjyyteen ja työhön

Suomi tarvitsee ulkomaista työvoimaa. Onnistunutkaan koulutuspolitiikka ei riitä takaamaan osaavan työvoiman saatavuutta. Vaikeassakin taloustilanteessa on aina työvoimakapeikkoja, joihin tarvitaan työntekijöitä ulkomailta. Kyse voi olla erityisosaamista vaativista tehtävistä tai suoranaisista työvoimapula-aloista.

Suomen on oltava houkutteleva kohde ulkomaalaisille erityisosaajille ja investoinneille. Ulkomaisten huippujen työskentely lisää työpaikkoja Suomessa antaen myönteisen panoksen kasvulle ja julkisen talouden kestävyydelle.

Toimenpiteet:

  • Luovutaan ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta, koska se hidastaa tarpeettomasti työntekijöiden rekrytointia Suomeen.
  • Eri hallinnonalojen esteet ja hidasteet työperäiselle maahanmuutolle käydään läpi ja poistetaan.
  • Maahanmuuttajien työelämään pääsyä niin työntekijöiksi kuin yrittäjiksikin nopeutetaan ottamalla ennakkoluulottomasti käyttöön uusia opintoja, harjoittelua ja työntekoa yhdistäviä kysyntälähtöisiä toimia.

6. Muutokset maailmalla eivät saa johtaa uusiin rajalinjoihin

Suomen on ratkaistava, millaisen roolin se haluaa muuttuvassa maailmassa ottaa. Eurooppalaisessa ja globaalissa ympäristössä on tapahtunut muutoksia, joiden vaikutuksia on vielä vaikea ennustaa. Iso-Britannia on irrottautumassa EU:sta. Yhdysvaltojen vasta valitun presidentin politiikka on vielä suuri kysymysmerkki.

Toimenpiteet:

  • Suomi edistää mahdollisimman käytännönläheistä järjestelyä EU:n ja Yhdistyneiden Kuningaskuntien kanssa. Uusia kaupan ja palveluiden esteitä ei voida hyväksyä. Tavoitteena tulee olla mahdollisimman laaja eurooppalainen markkina-alue. Vapaakauppaa on edistettävä kaikkiin ilmansuuntiin.
  • Suomi uudistaa Euroopan unionia, jotta kansalaisten luottamus sen toimintaa kohtaan vahvistuu ja sen rooli taloutta vahvistavana voimana lisääntyy. EU:n ja Naton tulee tiivistää yhteistyötä. Puolustukseen, terrorismin torjutaan ja laittoman maahanmuuton kontrollointiin on Euroopassa panostettava voimakkaasti, sillä turvallisuusympäristön ennakoitavuus on yrityksille elintärkeää.
  • EU:n tulevaisuus rakentuu yrittäjyyden ja menestyvän yritystoiminnan varaan. Yritysten toimintaympäristön vahvistaminen nostetaan tärkeämmälle sijalle unionin tehtävien joukossa. Vain kilpailukyky turvaa hyvinvoinnin ja antaa unionille oikeutuksen kansalaisten silmissä.

 

 

Suomen Yrittäjien hallituksen kannanotto 17.1.2017:

Valinnanvapaus avain sote-uudistuksen tavoitteiden toteutumiseen

 

1. Valinnanvapaus ratkaisee sote-uudistuksen tavoitteiden toteutumisen

Sote-uudistuksen tavoitteena on parantaa palvelujen saatavuutta ja yhdenvertaisuutta, kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja sekä hillitä kustannuksia. Palveluiden tulee muodostaa asiakkaan näkökulmasta toimiva kokonaisuus, jossa on käytössä tehokkaimmat ja vaikuttavimmat toimintatavat.

Tavoitteiden toteutumisen kannalta on välttämätöntä hyödyntää monituottajamallia. Osana uudistusta on luotava hyvät edellytykset erikokoisten ja erilaisten yritysten toiminnalle.

Erityisesti lähipalveluiden turvaamisen näkökulmasta on ratkaisevan tärkeää, kuinka kansalaisten valinnanvapaus toteutetaan. Se on rakennettava tavalla, joka sallii todelliset valinnat palvelutuottajasta mahdollisimman laajasti. Oikein toteutettu valinnanvapaus turvaa lähipalveluiden saatavuuden sekä pienten palvelutuottajien pääsyn markkinoille. Sujuvat palveluketjut voidaan toteuttaa valinnanvapauteen nojaavassa järjestelmässä.

Suomen Yrittäjien hallitus käsitteli asiaa kokouksessaan 17.1.2017.

2. Hallituksen linjaukset valinnanvapaudesta kannatettavia

Yritystoiminnalla ja yrittäjyydellä on tärkeä rooli sote-uudistuksen tavoitteiden saavuttamisessa. Kun uudistuksessa huolehditaan myös pienimpien yritysten toimintaedellytyksistä, synnytetään tarpeellista kilpailua palveluiden saatavuuden, tuottavuuden ja laadun parantamiseksi sekä innovaatioiden edistämiseksi.

Maan hallituksen linjaukset sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapaudesta ovat kannatettavia. Ne mahdollistavat pienten ja keskisuurten yritysten toimimisen tärkeänä ja laajenevana osana sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotantojärjestelmää.

Oikein toteutettuna valinnanvapausjärjestelmä edistäisi ratkaisevalla tavalla sote-uudistuksen päätavoitteiden toteutumista. Valinnanvapaus toteutuu hallituksen linjauksen mukaan muun muassa suoran valinnan palvelutuottajavalinnalla, maksusetelillä, asiakassetelillä ja henkilökohtaisella budjetilla.

Valinnanvapauden toteuttamistapa määrittää, kuinka sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotantomarkkinat toimivat. Valinnanvapauden toteuttaminen pienten yritysten markkinoilla pääsyä edistävällä tavalla turvaa lähipalveluiden saatavuuden ja riittävän monipuolisen tuottajarakenteen sekä on omiaan varmistamaan koko järjestelmän kustannustehokkaan ja laadukkaan toiminnan. Uudet alalle pyrkivät yritykset ja pk-yritykset ovat tälläkin toimialalla paras alusta innovaatioille, jotka ovat sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi välttämättömiä.

Maan hallituksen linjaukset ovat tarpeellinen pohja uuden järjestelmän luomiselle. Jatkovalmistelussa markkinoiden toimivuus tulee turvata siten, että asiakkaan valinnanvapaus määritetään mahdollisimman kattavaksi. Tämä tarkoittaa, että asiakkaalla on oltava laaja oikeus valita palvelutuottaja läpi koko järjestelmän. Lainsäädäntö ja maakuntien päätöksenteko on rakennettava tukemaan tämän tavoitteen toteutumista.

3. Kaikki lähtee palveluiden järjestämisen ja tuottamisen erottamisesta

Tähän asti julkisen tuotannon omista lähtökohdista syntyneet tarpeet ovat hallinneet palveluiden kehittämistä. Yksityisen tuotannon mahdollisuudet ovat jääneet paljolti hyödyntämättä. Uuden sote-järjestelmän yksi kulmakivi on palveluiden järjestämis- ja tuottamisvastuun erottaminen toisistaan.

Nyt maakunnille säädetään vastuu palveluiden järjestämisestä. Palveluiden tuotantotoiminta eriytetään siitä. Ratkaisu luo edellytykset kustannusten läpinäkyvyydelle, palveluiden tuotteistamiselle ja eri tuottajien palvelutason vertaamiselle tasapuolisin perustein. Uudistuksella saadaan kaivattua selkeyttä, joka hyödyttää asiakkaita ja helpottaa myös yritystoiminnan harjoittamista olennaisesti.

Jatkossa maakunnat saavat perustellusti laajan päätösvallan palveluiden järjestämisen suhteen. Pitää kuitenkin varmistaa, että löydetään tasapaino valtakunnallisesti tarvittavan yhdenmukaisen ohjauksen ja maakuntien omien ratkaisujen välillä. Tällöin on tärkeätä huolehtia siitä, että maakuntien käytännön päätökset edistävät markkinoiden toimivuutta ja pk-yritysten pääsyä markkinoille. Maakunnat tulee suoranaisesti velvoittaa vahvistamaan markkinoiden toimintaa omilla ratkaisuillaan, jotta koko uudistukselle asetetut tavoitteet toteutuisivat.

4. Kilpailun toimivuuden varmistamiseen kiinnitettävä erityistä huomiota

Sote-palveluiden markkinoilla on tapahtunut keskittymistä, johon julkisen sektorin toimenpiteet ovat myötävaikuttaneet. Hallituksen tuoreet linjaukset mahdollistavat suunnan kääntämisen ja toimivien palvelumarkkinoiden syntymisen sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotantoon. Hallitus on jo aiemmin linjannut, että Kilpailu- ja kuluttajavirasto valvoo kilpailun toteutumista sote-palveluiden markkinoilla ja sen osana myös pk-yritysten toimintamahdollisuuksia.

Hallituksen sitoumuksen mukaisesti on luotava menettelyt ja edellytykset, joilla turvataan uusien toimijoiden sekä pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuudet tarjota palveluita. Järjestelmän perusrakenne on tässäkin suhteessa linjattu hyvin. Olennaista kehittyvän kilpailun kannalta on varmistaa, että alalle voi syntyä uutta yrittäjyyttä.

Tarvitaan vielä täsmätoimia, joilla estetään markkinoiden keskittyminen suurten yritysten ja julkisten tuottajien yksinomaiseksi toimintakentäksi. Tällainen toimi voisi olla esimerkiksi erityisten yrityskauppasäännösten luominen estämään sote-toimialan keskittymistä. Lisäksi maakunnat tulee velvoittaa pyytämään kilpailuviranomaiselta lausuntoa maakuntien sote-markkinoihin olennaisesti vaikuttavissa päätöksissä.

 

Suomen Yrittäjien hallituksen kannanotto 17.1.2017:

Suomen otettava mallia Ruotsin ja Viron veromalleista kasvun lisäämiseksi

Suomen Yrittäjien hallitus VATT:n ja Etlan esityksistä

Suomen Yrittäjien hallitus katsoo, että Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan julkaisemissa verosuosituksissa on ongelmia yritysten kasvun ja yrittäjyyden näkökulmasta. VATT ja Etla esittelivät 11.1.2017 selvityksensä yritys- ja pääomatuloverotusjärjestelmän uudistustarpeista sekä vaihtoehtoja investointien, tuottavuuden ja talouskasvun edistämiseen. VATT ja Etla tutkivat myös, olisiko Ruotsissa käytössä olevasta varauksesta tai Viron yritysveromallista vetoapua yritysten investointeihin. Selvityksessä ei ole yrittäjien mielestä kiinnitetty riittävästi huomiota pienten ja keskisuurten yritysten kasvuun ja yrittäjyyden kannusteisiin. Tämä on talouskasvun kannalta ongelmallista, koska pienten ja keskisuurten yritysten rooli työllistäjinä ja talouskasvun ylläpitäjinä korostuu entisestään. Myös ehdotukset eri yritysmuotojen verotuksen tasapuolisesta kehittämisestä puuttuvat, samoin kotimainen empiirinen tutkimustieto ehdotusten taustalta.

Pk-yritysten verotuksen kiristämistä varottava

VATT ja Etla esittävät uudenlaisen oman pääoman vähennyksen käyttöönottoa yhteisöverotuksessa tai vaihtoehtona tälle tappiontasausmahdollisuuksien laajentamista ja poistojen kiristämistä. Viron veromallia ne pitävät kalliina ja Ruotsin varausta vaikutuksiltaan vähäisenä. Listaamattomien yritysten osinkoverotukseen ehdotetaan sen sijaan merkittävää leikkausta. Tämä tehtäisiin alentamalla osinkoveron laskennassa käytettyä kahdeksan prosentin tuottoastetta tai poistamalla yrittäjähuojennus kokonaan. Esitys voi yrittäjien mielestä johtaa nykyisten kasvukannusteiden nopeaan heikentymiseen listaamattomissa yrityksissä, ja veronkiristys haittaa kasvua ja työllisyyttä.

Suomen Yrittäjien mielestä on syytä ottaa mallia sekä Ruotsin että Viron veromalleista. Yrityksillä tulee olla nykyistä paremmat mahdollisuudet varautua kasvuun siten, että tulosta voi siirtää esimerkiksi varaukseen investointeja ja käyttömenoja varten. Näin voidaan kannustaa kasvamaan erityisesti omalla pääomalla, mikä on tärkeää pk-yrityksissä, joissa ei ole vierasta pääomaa aina saatavilla. Pienissä tai aloittavissa yrityksissä ei kyetä luomaan riittäviä varoja, jotka toimisivat velkojen vakuutena. VATT:n ja Etlan kannattama oman pääoman vähennysmalli (ACE), joka myöntäisi yritykselle pienen vähennyksen oman pääoman määrästä laskettuna, ei ratkaisisi mitään yritysten kasvuun liittyvistä ongelmista. Asian tarkastelu voi ylipäätään tulla ajankohtaiseksi vasta, jos malli saa kannatusta Euroopan unionissa. Jotta investoinnit saadaan kasvuun, pitää luoda lisäkannusteita, kuten verotuksen jaksottaminen myöhemmäksi – kuten Ruotsissa ja Virossa tehdään. Näin voidaan lisätä yrityksille tärkeää käyttöpääomaa. Mallit joustavoittavat myös tappioiden vähentämistä.

Omaan yritystoimintaan panostamisen oltava kannattavaa

Suomen osinkoverojärjestelmä kannustaa nykyisin listaamattomia yrityksiä vahvistamaan omavaraisuuttaan, sillä näillä on usein rajallinen pääsy rahoitusmarkkinoille. Osinkoverotus on sidottu yritysten oman pääoman määrään. Tämä on tärkeä yrittäjyyden kannustin, ja sillä lievennetään osakeyhtiöiden kahdenkertaista verotusta. Yritys voi jakaa alemmalla verolla kahdeksan prosenttia nettovaroista, enintään 150 000 euroa.

Noin 80 prosentilla YEL-yrittäjistä osinko on nykyisin alle 10 000 euroa ja huojennuksen yltäminen esimerkiksi 150 000 euron osinkoihin edellyttää lähes kahden miljoonan euron nettovarallisuutta, mikä on erittäin harvinaista pk-yrityksissä.

Kasvuun tähtääviä yrityksiä ei sen sijaan synny riittävästi, ja tähän auttaisi verotuksen jaksottaminen Ruotsin tai Viron tapaan. Tuottoasteen madaltaminen tai asettaminen riskittömien markkinakorkojen tasolle heikentää tai hävittää kokonaan kasvun kannustimet. Jos yrityksiä halutaan kannustaa kasvuun ja investointeihin, jotka tuottavat hyvin ja joihin siksi sisältyy aina myös riskiä, tuottoasteen on oltava korkeampi kuin riskittömälle sijoitukselle saadun tuoton.

Muunto-ongelma on myytti

VATT:n ja Etlan tarkastelu on kokonaistaloudellinen, eikä tarkastele asioita yritysten näkökulmasta. Verokannusteiden päätellään johtavan suoraan heikkoihin investointeihin tai pääomien lukkiutumiseen yrityksiin. Yrittäjä ei ajattele näin, vaan hankkii tulovirtoja ja pyrkii tekemään kannattavia investointeja. Nykyisessä verojärjestelmässä ei ole näyttöä huonoista investoinneista pääoman tuottoasteiden valossa. Huonompinakin vuosina sijoitetun pääoman tuotto on ollut keskimäärin kohtuullisella tasolla (esimerkiksi vuonna 2015 pienet yritykset 15,6 prosenttia ja suuret yritykset 10,4 prosenttia). Tämä ei olisi mahdollista, jos taseissa olisi runsaasti yritystoimintaan kuulumatonta tai heikkolaatuista omaisuutta. Näihin voidaan myös puuttua veronkiertoa ja luontoisetuja koskevilla säännöillä.

Myös muunto-ongelma on vero-oikeudellinen myytti, jolla yrittäjien esitetään muuttavan ansiotuloaan pääomatuloksi. Yrittäminen ja palkkatyö eroavat olosuhteiltaan merkittävästi, ja yrittäjätyö ja palkkatyö on pidettävä käsitteellisesti erillään ilman, että muunto-ongelmaa sekoitetaan yrittäjätyöhön luonnollisena osana kuuluvaan toimintaan. On hyväksyttävää, että omistajayrittäjän työpanosta kuuluu yritystuloon, sillä tulot syntyvät juuri yrittäjän työstä.

Yrittäjä katsoo verotusta kokonaisuutena, johon sisältyvät yrityksen ja omistajan verot. Noin 94 prosenttia yrityksistä on alle kymmenen työntekijää työllistäviä mikroyrityksiä. Pienten yritysten merkitys kasvun lähteenä ja työllistäjänä on kasvanut, ja 2010-luvulla lähes kaikki uudet työpaikat ovat syntyneet pk-yrityksiin. Samalla pk-kentän osuus investoinneista on kasvanut, ja oli vuonna 2015 peräti 44 prosenttia aineellisista investoinneista.

Puolivälitarkastelussa päätettävä rakenteellisista yritysverouudistuksista

Hallituksen tulee päättää kevään puolivälitarkastelussa veromuutoksesta, joka kannustaa kasvuun ja lisää luottamusta talouteen. Pelkkä yhteisöveron alentaminen esimerkiksi 18 prosenttiin ei riitä lisäämään kasvua pienyrityksissä. Samoin tulee selvittää mahdollisuus nostaa arvonlisäverollisen toiminnan raja 20 000 euroon ja liukuvan huojennuksen raja 50 000 euroon. Tämä kannustaisi pienyrittäjyyteen, joka kasvaa, koska myöskään työmarkkinoilla ei ole kyetty toteuttaman riittäviä joustoja.

Suomen Yrittäjien hallituksen kannanotto 25.10.2016:

Yrittäjävähennyksessä kyse yritysmuotojen tasavertaisuudesta

Juha Sipilän hallitus esittää, että vuoden 2017 alusta otetaan käyttöön uusi yrittäjävähennys. Vähennys olisi viisi prosenttia toiminimien, avointen yhtiöiden ja kommandiittiyhtiöiden tulosta. Kokonaisuudessaan vähennys merkitsisi käytännössä noin kahden prosentin kevennystä yrittäjien verotukseen. Suomen Yrittäjien hallitus kannattaa uudistusta, sillä se asettaa erilaiset yhtiömuodot verotuksessa enemmän samalle viivalle. Se on ennen kaikkea tasavertaisuuskysymys eri yritysmuotojen välillä.

Toiminimet, avoimet yhtiöt ja kommandiittiyhtiöt ovat jääneet jälkeen kannustavasta verokehityksestä. Vuonna 2014 tuli voimaan yhteisöveroalennus, jossa yhteisövero laski 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Yhteisövero koskee vain osakeyhtiöitä, eli toiminimet, avoimet yhtiöt ja kommandiittiyhtiöt eivät hyötyneet uudistuksesta. Ne jäivät siis verotuksellisesti huonompaan asemaan kuin osakeyhtiöt. Sen sijaan viime hallituskaudella tehdyt pääomaveron kiristykset koskevat kaikkia yritysmuotoja.

Noin puolet pk-yrityksistä on muita kuin osakeyhtiöitä, ja niihin ei sovelleta yhteisöverokantaa. Käytännössä lähes kaikki uudet työpaikat syntyvät tällä hetkellä pk-yrityksiin. Myös pienyritykset ovat tärkeitä työpaikkojen luojia, sillä yli 10 prosenttia yksityisen sektorin työpaikoista on näissä yrityksissä. Kun pääomaverokantaa on korotettu, mutta vain yhteisöveroa laskettu, yritysmuotojen suhteellinen veroasema on muuttunut. Pienituloisimpien ansiotuloverotusta on tosin samalla alennettu jonkin verran, mutta ei merkittävästi. Kannusteita tulee olla kaiken kokoisille yrityksille.

On populismia väittää yrittäjävähennystä kaverikapitalismiksi. Vähennys toki hyödyttää myös enemmän ansaitsevia, mutta se kohdentuu erityisesti pienimpiin yrityksiin, jotka ovat toimineet tähän asti usein vailla minkäänlaista kannustinta palkkatyöhön verrattuna. Verohallinnon tietojen mukaan Suomessa on noin 176 000 elinkeinoharjoittajaa – toiminimiä, avoimia yhtiöitä ja kommandiittiyhtiöitä. Niistä 77 prosentilla eli yli 135 000 yrityksellä vuotuinen verotettava tuotto on alle 30 000 euroa. YEL-yrittäjien keskimääräisillä 47 000 euron tuloilla vähennys keventää yrittäjän verotusta noin 940 eurolla vuodessa. Suurituloisia, yli 100 000 euron tuloilla toimivia yrityksiä on vähennyksen piirissä vain noin 5000.

Yrittäjävähennykselle ei ole syytä asettaa ylärajaa, koska kyse on eri yritysmuotojen saattamisesta paremmin samalle viivalle. Suomen Yrittäjien mielestä ei ole syytä kohdella erikokoisia yrityksiä eri tavoin. Niin ei tehty esimerkiksi yhteisöveroalennustenkaan yhteydessä. Suomen Yrittäjät esitti yrittäjävähennyksen käyttöönottoa tavoiteohjelmassaan vuosille 2015–2019.

 

 

 

Suomen Yrittäjien hallituksen kannanotto 6.9.2016:

Maan hallitus liikaa työmarkkinajärjestöjen vietävänä – työttömät kärsivät

Suomen Yrittäjien hallitus on pettynyt siihen, ettei maan hallitus tee talouteen välttämättömiä rakenteellisia uudistuksia. Ne jäävät tekemättä, kun hallitus joutuu hakemaan lupaa työmarkkinaosapuolilta työryhmien kautta.

Suomen Yrittäjien hallitus kiittelee joitakin hallituksen budjettiesityksen linjauksia. Yrittäjävähennys, maksuperusteinen arvonlisäverotus ja kotitalousvähennyksen laajentaminen ovat olleet pitkään yrittäjien asialistalla.

Nämä ovat tärkeitä asioita yrittäjille. Ne kannustavat yrittäjyyteen, mutta eivät kuitenkaan riitä luomaan riittävästi kasvua ja työllisyyttä.

Yrittäjävähennys ja maksuperusteinen alv ovat tärkeitä ennen muuta pien- ja yksinyrittäjille, joita on Suomessa paljon. Heistä moni on hyvin pienituloinen.

Paikallisen sopimisen reipas edistyminen veroalen ehto – mihin se unohtui?

Hallitus lupasi 515 miljoonan euron verohelpotukset, kun kilpailukykysopimuksen kattavuus on yli 90 prosenttia. Alun perin hallitus edellytti myös paikallisen sopimisen etenemistä. Työehtosopimuksiin piti ottaa määräykset paikallisesta sopimisesta koskien työaikoja, palkkoja, palkanlisiä ja muita korvauksista sekä selviytymislausekkeita.

Mitään selvitystä ei ole esitetty siitä, miten paikallinen sopiminen oikeasti etenee työehtosopimuksissa. Hallitus on myöntänyt yli puolen miljardin euron verohelpotukset välittämättä itse asettamistaan tavoitteista.

Suomen Yrittäjien hallituksen mukaan tarvitaan välttämättä rakenteellisia uudistuksia työmarkkinoille. Esimerkiksi muissa Pohjoismaissa ja Saksassa paikallinen sopiminen, työllistämisen riskien keventäminen ja työelämän sääntelyn modernisointi ovat luoneet uusia työpaikkoja.

Miksi Suomi ei käytä näitä hyväksi havaittuja tehokkaita työllisyyskeinoja?

Myös julkista sektoria pitää keventää enemmän, sillä sen kulujen kattamiseen ei ole varaa, verotus on liian ankaraa ja velkaantuminen on liian suurta.

Tämä sukupolvi jättää tuleville kohtuuttoman velkataakan.

Työmarkkinajärjestöt ottavat demokratiasta selkävoiton

Suomen Yrittäjien hallitus tuomitsee sen, että hallitus näyttää ottaneen valmistelun yksin työmarkkinajärjestöjen kanssa normaaliksi tavakseen. Hallitusohjelmassa hallitus julistautui uudistuksiin kykeneväksi ratkaisujen hallitukseksi, joka vahvistaa luottamusta. Puolitoista vuotta myöhemmin hallitus on antautunut työmarkkinajärjestöjen vietäväksi.

Uudet työpaikat syntyvät pk-yrityksiin. Silti hallitus ohittaa yrittäjät toistuvasti keskeisestä valmistelusta. Näin kävi kilpailukykysopimuksessa, näin kävi paikallisen sopimisen vesittämisessä ja näin on käymässä tässä jatko-kikyssä.

Työttömyysturvan uudistaminen ja palkkausjärjestelmien uudistaminen ovat kuitenkin välttämätöntä työllisyyden vuoksi. OECD:n tutkimuksen mukaan suomalainen työttömyysturva on yksi lepsuimpia Euroopassa eikä kannusta riittävästi ottamaan vastaan työtä.

Suomen Yrittäjien hallituksen kannanotto 14.6.2016:

Suomen työmarkkinoita on uudistettava — työpaikkasopiminen kiihdyttäisi kasvua, yleissitovuutta on purettava

Suomen vaisun talouskasvun ja massatyöttömyyden yksi keskeinen syy ovat heikosti toimivat työmarkkinat sekä liian raskas ja vanhanaikainen työelämän säätely. Suomessa ei ole kyetty uudistamaan työmarkkinoita tavalla, joka kiihdyttäisi kunnolla kasvua ja saisi yritykset investoimaan ja työllistämään. Siksi on erittäin tärkeää, että hallitus toteuttaa ohjelmansa työllisyyden lisäämiseksi, kuten muun muassa viikonlopun puoluekokouksissa korostettiin.

Takana on jälleen pysähtyneisyyden vuosi, kun työmarkkinajärjestöt ovat lukuisia kertoja aloittaneet ja päättäneet neuvottelut. Neuvottelut viimein johtivat 10.6.2016 kilpailukykysopimukseen. Suomen Yrittäjien hallitus toteaa, että kilpailukykysopimus vakauttaa Suomen taloutta ja on siksi tarpeen. Se ei kuitenkaan ole sellainen riittävä rakenteellinen muutos, jota Suomi tarvitsee.

Hallitusohjelman tärkein työmarkkinauudistus vesittyi, kun hallitus helmikuussa siirsi paikallisen sopimisen työmarkkinaosapuolten neuvottelupöytään. Työpaikkasopimisessa ei ole siksi tapahtumassa vieläkään merkittävää edistystä, ellei hallitus tartu määrätietoisesti asiaan. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n tietojen valossa esimerkiksi työaikapankit koskevat vain alle neljännestä jäsenliittojen työvoimasta kilpailukykysopimuksen kirjauksesta huolimatta. Myös selviytymislausekkeen kattavuudessa on toivomista. Liittokierroksella ei päästy edes lähelle hallitusohjelman tavoitteita.

Jos lailla mahdollistettaisiin, että työpaikalla voitaisiin yhteisellä työpaikkakohtaisella sopimuksella poiketa työehtosopimuksen työaikoja, palkkoja ja erilaisia korvauksia koskevista määräyksistä, pk-yritysten työllistämiskynnys laskisi merkittävästi. Työllisyysvaikutus perusuraan verrattuna olisi 60 000 – 65 000 uutta työpaikkaa. Arvio perustuu TEM:n, Finnveran ja Suomen Yrittäjien Pk-yritysbarometriin.

Paikallisen sopimisen kehitysmaa

Suomi on kehitysmaa paikallisessa sopimisessa. Kovin hinta siitä koituu työttömille ja heidän perheilleen. Suomessa on maailman jäykin palkanmuodostus ja Euroopan keskitetyin työmarkkinajärjestelmä. Missään muualla ei myöskään tunneta Suomen kaltaista työmarkkinoita ja sopimista jäykistävää sekä kilpailua rajoittavaa työehtosopimusten yleissitovuutta. Tarvitaan rohkeita toimia, joilla työelämän sääntelyä joustavoitetaan, reilua kilpailua työmarkkinoilla lisätään ja sopimista työpaikoilla aidosti vapautetaan. Pk-yrityksissä on hyvät edellytykset sopia, koska niissä on tutkitusti vahvin luottamus.

Yleissitovan kentän yritysten saattaminen tasa-arvoiseen asemaan työpaikkasopimisessa olisi toteutettava tavalla, joka ei syrji ketään eikä ole perustuslain vastainen. SY:n hallitus toteaa, ettei järjestö voinut hyväksyä kilpailukykysopimuksen pohjalta syntynyttä kompromissiehdotusta, joka olisi vahvistanut yleissitovuutta, lisännyt rakenteellista syrjintää, edistänyt pakkojärjestäytymistä ja järjestövaltaa sekä estänyt pieniä yrityksiä sopimasta suoraan oman henkilökunnan kanssa. Suomen Yrittäjät on pettynyt siihen, että hallitus ja järjestöt eivät olleet halukkaita edistämään SY:n esitystä, joka olisi ollut yhdistymisvapautta ja yhdenvertaisuutta korostava sekä huomioinut Suomen yritysten valtavirran eli pk-kentän tarpeet. Järjestö kuitenkin arvostaa, että hallitus halusi kuulla SY:n kannan ja päätti sen pohjalta, ettei sopimista vaikeuttavaa esitystä edistetä.

SY pitää vahingollisena, että työmarkkinakeskusjärjestöt keskenään sopivat järjestäytymättömien yritysten ja työntekijöiden asioista, vaikka he eivät niitä lainkaan edusta. Demokratiaan ei kuulu myöskään se, että järjestöt kilpailukykysopimuksessa vaativat, ettei hallitus edistäisi paikallista sopimista sovittua laajemmin. Kansanvaltaisessa markkinataloudessa eduskunnan enemmistön tukea nauttivan hallituksen tehtävä on tehdä lakiesityksiä – tietenkin osapuolia kuullen.

Työelämä- ja työmarkkinauudistuksen paikka

Suomen Yrittäjät ehdottaa laajaa ja syvällekäyvää työelämä- ja työmarkkinauudistusta, joka lisää merkittävästi työpaikkasopimista, tuo reilua kilpailua työmarkkinoille, purkaa yleissitovuutta, keventää työelämän sääntelyä ja tuo sen savupiippuajalta nykyaikaan ja modernin työ- ja yrityselämän tarpeisiin. Lähtökohtana pitää olla yritysten sekä koko kansantalouden kasvun vauhdittaminen ja työttömyyden nujertaminen. Jos uudistusta ei nopeasti tehdä, suomalainen hyvinvointimalli on uhattuna.

Hallitusohjelman toimeenpanosuunnitelmaan pohjautuva työaika- ja vuosilomalain kokonaisuudistus, jonka on tarkoitus alkaa ensi syksynä, antaa hallitukselle mahdollisuuden keskeisen sääntelykokonaisuuden modernisoimiseen.

Työpaikkasopimisen edistämiseen hallitusohjelman kirjausten mukaisesti on pikaisesti palattava. Se on välttämätöntä Suomen kasvun ja työllisyyden kannalta.

Suomen Yrittäjät lisää ja tehostaa työmarkkina-asioihin liittyvää edunvalvontaa ja palvelua. Järjestön työmarkkinajohtajaksi on nimitetty varatuomari Janne Makkula, 39. Lisäksi SY:n merkittävän jäsenkunnan, yksinyrittäjien edunvalvontaa ja neuvontaa parannetaan. Suomen Yrittäjät kehittää muun ohella neuvontapalvelujaan siten, että entistä useampi yritys pääsee niitä hyödyntämään. Jo nykyisin Suomen Yrittäjät ottaa vastaa yli 55000 neuvontapuhelua vuodessa.

 

 

Suomen Yrittäjien hallituksen kannanotto 20.10.2015:

Monituottajamalli sote- ja aluehallintouudistuksen pohjaksi

Hallitusohjelman mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen tavoitteena on terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta. Uudistuksessa

  • kootaan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu kuntaa suuremmille itsehallintoalueille
  • toteutetaan sote-palveluiden integraatio ja rakenneuudistus
  • yksinkertaistetaan nykyistä monikanavarahoitusta
  • selvitetään mahdollisuudet laajentaa asiakkaan valinnanvapautta.

Hallitus aikoo toteuttaa myös aluehallintouudistuksen, jossa valtion aluehallinto ja maakuntahallinto sovitetaan yhteen ja julkisen aluehallinnon järjestämistä yksinkertaistetaan. Ensisijaisena ratkaisuna on toimintojen keskittäminen tehtäviltään ja toimivallaltaan selkeille itsehallintoalueille.

Suomen Yrittäjien 20.10.2015 kokoontuneen hallituksen mielestä uudistusten valmistelussa ja toteuttamisessa tulee huomioida tässä kannanotossa esitettävät asiat.

Uudistusten vaikutus yrittäjyyteen merkittävä – vaikutukset arvioitava tarkasti

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus, itsehallintoalueiden perustaminen ja aluehallintouudistuksen sovittaminen yhteen on muutos, jolla on merkittävä vaikutus yrittäjille toimialasta riippumatta. Esimerkiksi nykyisin ELY-keskuksien yrityksille tarjoamat neuvonta- ja tietopalvelut, rahoituspalvelut ja liikenteen ja ympäristön luvat ovat sellaisia, joiden joustava ja kohtuuhintainen saatavuus tulee turvata yrityksien sijainnista riippumatta mm. sähköisiä palveluita hyödyntäen.

Muutoksella ja muutoksen vaatimilla päätöksillä voidaan joko heikentää tai parantaa yrittäjyyden olosuhteita Suomessa. Pieniltäkin vaikuttavat toimet voivat vaikuttaa yrittäjiin merkittävästi.

Suomen Yrittäjät korostaa, että uudistuksia ja niihin liittyviä päätöksiä tehtäessä pitää muistaa, että Suomi on yritystensä summa. Yrityksistä 98,9 prosenttia on alle 50 hengen yrityksiä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana pk-yritykset loivat työpaikkoja yli 100 000 hengelle.

Uudistusten onnistuminen edellyttää yrittäjyyden huomioimista koko muutosprosessin ajan sekä kaikkien päätösten ja osa-alueiden yritysvaikutusten arviointia.

Järjestäjän rooli eriytettävä ja valittava monituottajamalli

Uudistusten keskeiseksi periaatteeksi on otettava järjestäjän roolin eriyttäminen. Sote-uudistuksessa tämä tarkoittaa, että järjestämisvastuuta kantava itsehallintoalue ei ensisijaisesti itse tuota palveluita. Sen pitää järjestää palvelut ensisijaisesti monituottajamallilla kaikissa palveluissa siten, että mahdollisimman laajasti hyödynnetään yksityisen sektorin tuottamia palveluita.

Monituottajamallin tulee olla aito, ja sitä valmistellessa on luotava mekanismit, jotka kannustavat käyttämään erilaisia palveluntuottajia. Tämä edellyttää myös julkisen sektorin tuottaman oman palvelutuotannon kustannustenlaskennan kehittämistä.

Myös aluehallintouudistuksessa on tunnistettava, mitä palveluja yksityiset yritykset tuottavat paremmin kuin julkinen sektori ja päinvastoin. Työnjako sekä yksityisen sektorin hyödyntäminen aluehallinnossa tulee toteuttaa tämän arvioinnin pohjalta. Monituottajamallia pitää siis hyödyntää laajasti kaikissa itsehallintoalueen järjestämisvastuulle tulevissa palveluissa.

Valinnanvapautta nopeasti palvelusetelillä

EU:n potilasdirektiivin toteuttaminen EU-komission hyväksymällä tavalla vaatii julkisten ja yksityisten palveluntuottajien asettamista samalle viivalle. Sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää siis vahvistaa valinnanvapautta.

Nopeasti valinnanvapautta voidaan Suomessa edistää lisäämällä palvelusetelin käyttöä. Uudet itsehallintoalueet tulee velvoittaa käyttämään palveluseteliä ensisijaisena tuotantotapana. Järjestämisvastuun keskittämisestä huolimatta palvelusetelin avulla voidaan helposti, nopeasti ja kustannustehokkaasti

  • lisätä palvelujen saatavuutta
  • parantaa asiakkaan valinnanvapautta
  • varmistaa asiakkaan kokemukseen perustuva palvelun laadun paraneminen ja palvelujen aito vaikuttavuus
  • varmistaa lähipalvelut kaikkialla Suomessa
  • kehittää alueiden elinvoimaa sekä vetovoimaisuutta.

Kehittäminen lähellä – luvat sujuvasti – valvonta valtakunnallisesti

Suomen Yrittäjien mielestä aluehallintouudistuksen periaatteena tulee olla, että yrittäjyyden olosuhteisiin, yritysten toimintaympäristöön sekä alueiden elinvoimaan ja vetovoimaan liittyvät päätökset tehdään mahdollisimman lähellä asukkaita ja yrittäjiä.

Viranomaispalvelut (mm. luvat, valvonta) on hyvä järjestää yhden luukun periaatteella – jopa yhden viraston kautta valtakunnallisesti. Yrittäjien näkökulmasta on tärkeää, että palveluketjut määritellään asiakaslähtöisesti ja asiakkaaseen luotetaan. Hallinnon tehtävänä pitää olla yrittäjyyden mahdollistaminen.

Alueellinen valmistelu maakuntaliittojen vetovastuulle

Suomen Yrittäjät esittää, että itsehallintoalueita valmistelevat väliaikaiset organisaatiot muodostettaisiin alueilla maakuntaliitoista. Näin varmistettaisiin riittävän laaja monialaisuus sekä aluekehityksen ja yritysten palvelujen huomioiminen, eikä uudistus keskity liikaa vain sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen. Itsehallintoalueiden määrään Suomen Yrittäjät ei ota kantaa.

Elinvoima- ja elinkeinonäkemys otettava mukaan valmisteluun

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä aluehallinnon uudistaminen on valtava muutos. Itsehallintoalueista tulee väistämättä myös elinkeinopoliittisia toimijoita.

Sekä valmisteluorganisaatioita että itsehallintoalueita muodostettaessa on ehdottomasti varmistettava, että organisaation eri tasoilla ylin johto mukaan lukien on vahva liiketaloudellinen osaaminen ja yrittäjyyden tuntemus.

Uudistusten valmistelussa pitää hyödyntää kaikki olemassa oleva osaaminen ja huomioida uudistusten vaikutukset myös alueiden elinvoimaan ja yrityksiin. Suomen Yrittäjät esittää, että kunkin alueen valmisteluorganisaatioon kutsutaan mukaan alueen yrittäjäjärjestön edustaja.

 

Suomen Yrittäjien hallituksen kannanotto 18.11.2014:

Sote-uudistuksessa turvattava palvelumarkkinoiden kehittyminen

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta valmistellut parlamentaarinen työryhmä on päässyt sopimukseen siitä, että kuntayhtymät toimivat jatkossa tuotantovastuullisina alueina. Päätöksessä rajoitettiin myös tuotantoalueiden määrää niin, että niistä muodostuu isoja, vähintään nykyisten sairaanhoitopiirien kokoisia alueita.

Tuotantoalueiden ollessa suuria syntyy riski, että palvelutuotantoa keskitetään julkisen sektorin tuottamaksi ja toisaalta isot tuotantoalueet voivat johtaa hankintojen koon kasvuun. Tässä on riskinä se, että suomalaiset pienet ja keskisuuret yritykset ja järjestöt eivät pääse osallistumaan palveluiden tuottamiseen. Tämä heikentää myös markkinoiden toimivuutta.

Toisin kuin peruskunnat, kuntayhtymät eivät kanna huolta alueensa elinvoimasta. Tuotantovastuun siirtäminen kuntayhtymille katkaisee julkisen palvelutuotannon yhteyden elinkeinopolitiikkaan. Julkisen sektorin on hallintorakenteista riippumatta kannettava vastuu koko Suomen elinvoimaisuudesta.

Osasovusta huolimatta sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmäuudistuksen toteuttamista ohjaavan lainsäädännön valmistelutyö on vielä kesken.

Uudistuksen keskeinen tavoite on parantaa sote-palveluiden järjestämistä ja tuotantoa sekä palveluiden saatavuutta ja kustannustehokkuutta. Tämä on pidettävä mielessä lainsäädännön jatkovalmistelussa. Järjestämislain täytyy ohjata muodostamaan Suomeen sellainen sote-palveluiden rakenne, jolla voidaan merkittävästi parantaa tuottavuutta. Jotta tähän päästään, pitää palvelutuotannon järjestämisessä ja tuotannossa hyödyntää tehokkaimpia käytettävissä olevia keinoja.

Suomen Yrittäjien 18.11. kokoontuneen hallituksen mielestä tavoitteeseen pääsemiseksi tulee seuraavat tekijät tulee huomioida jatkovalmistelussa:

Tehokkaimmat tuotantotavat kansalaisten hyödyksi

Suomen Yrittäjät esittää, että lailla määrätään sote-alueet vaatimaan, että tuotantoalueet (tuotannosta vastaavat kuntayhtymät) hyödyntävät tehokkaimpia käytettävissä olevia keinoja palveluiden ja niiden tuotannon organisoimisessa ja toteuttamisessa. Tämä edellyttää myös julkisen sektorin oman palvelutuotannon kustannusten laskemisen kehittämistä. Näin erilaiset palveluntuottajat ovat samalla viivalla valittaessa parhaita tuottajia. Vain näin varmistetaan, että sote-alueiden kautta palvelutuotantoon ohjautuvat varat käytetään mahdollisimman tehokkaasti kansalaisten hyödyksi.

Toimivan monituottajamallin tulevaisuus turvattava

Järjestämislakiesityksen mukaisesti tuottamisvastuulliset alueet voivat tuottaa palvelut itse tai hankkia ne muilta tuottajilta. Jo nyt kunnalliset toimijat hankkivat kansalaisille tarjottavista sote-palveluista osan (noin 11 %) yhdistyksiltä tai yrityksiltä.

Tämä ns. monituottajamalli, jossa palveluita tuottavat julkinen sektori, yritykset ja järjestöt, on yksi suomalaisten hyvinvointipalveluiden vahvuus.

Monituottajamallin edelleen kehittäminen ja hyödyntäminen kansalaisille turvattavien palveluiden tuotannossa on jatkossa entistä välttämättömämpää. Näin voidaan parantaa lähipalveluiden ja yksilöllisten tarpeiden mukaisten palveluiden saatavuutta sekä tuottavuutta. Reilulla kilpailulla ja vertailtavuudella saadaan aikaan myös uusia tapoja ja innovaatioita palveluihin.

Järjestämislakiin on kirjattava tuotantovastuullisille alueille velvollisuus huolehtia palvelumarkkinoiden toimivuudesta ja kehittämisestä. Näin varmistetaan, että ulkopuoliselle tuottajalle ei synny monopoliasemaa hankintojen seurauksena ja että pk-yritykset yritykset voivat päästä mukaan tarjoamaan ja tuottamaan palveluja.

Lain tarkoitukseen velvoite kehittää markkinaa

Suomen Yrittäjien hallituksen mielestä sote-järjestämislakiin on kirjattava sekä sote-alueelle että tuotantoalueelle velvollisuus kehittää ja hyödyntää monituottajamallia.

Järjestämislain ensimmäisen pykälän (lain tarkoitus) neljänteen momenttiin tulee tehdä muutos seuraavasti “luoda edellytykset sosiaali- ja terveyspalvelujen riittävälle ja yhdenvertaiselle saatavuudelle sekä monipuoliselle tuotantorakenteelle j a alan markkinoiden kehittymiselle koko maassa.

Tuotannosta vastaavan kuntayhtymän pitää käyttää kaikkia keinoja, joilla annetaan jokaiselle toimijalle mahdollisuus tuottaa palveluita. Esimerkiksi palvelusetelijärjestelmiä pitää hyödyntää mahdollisimman laajasti.