Suomen Yrittäjien liittokokouksen kannanotot

Suomen Yrittäjien liittokokous kokoontuu kahden vuoden välein. Se linjaa Yrittäjien päätöksentekoa muun muassa kannanotoillaan.

Suomen Yrittäjien liittokokouksen kannanotto 17.10.2020:

Tarvitaan yhteiskuntaa uudistava Elvy Suomi -ohjelma

Suomi tarvitsee uudistuksia ja yrittäjyyttä enemmän kuin koskaan. Korona-kriisi korostaa uudistusohjelman merkitystä. Jotta toivumme kriisistä, talous on saatava pikaisesti vahvaan kasvuun ja työllisyys selkeästi nykyistä korkeammalle tasolle. Se vaatii rohkeita uudistuksia.

Suomi tarvitsee uudistuksia ja yrittäjyyttä enemmän kuin koskaan. Koronakriisi korostaa uudistusohjelman merkitystä. Jotta toivumme kriisistä, talous on saatava pikaisesti vahvaan kasvuun ja työllisyys selkeästi nykyistä korkeammalle tasolle. Se vaatii rohkeita uudistuksia.

Elvy Suomi -ohjelmassa on sata ehdotusta hallitusohjelmaan Suomen uudistamiseksi. Ohjelma korostaa yrittäjyyden merkitystä ja rakenneuudistusten tärkeyttä.

Suomi tarvitsee enemmän yrityksiä ja yrittäjiä. Se on olennaista, koska yrittäjät luovat työtä ja kestävää kasvua. Siksi tarvitsemme yrittäjyyttä tukevia rakennereformeja.

Aivan erityisesti tarvitaan työmarkkinauudistuksia. Emme selviä, jos työllisyysaste ei olennaisesti nouse. Pitää lisätä voimakkaasti työpaikkasopimista, uudistaa työttömyysturvaa, joustavoittaa työelämän sääntelyä ja helpottaa nuorten työllistymistä.

Korkeampi työllisyys on välttämätöntä myös julkisen talouden kannalta. Koronakriisi kasvattaa rajusti Suomen velkataakkaa. Suomella pitää olla uskottava polku julkisen talouden tervehdyttämiseksi. Yrittäjillä on siinä merkittävä rooli.

Rakennereformeja tarvitaan muuallakin kuin työmarkkinoilla: pitää lisätä kilpailua, yksityistää toimintoja, toteuttaa monituottajamalliin tukeutuva sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus, torjua ilmastomuutosta sekä lisätä työperäistä maahanmuuttoa. EU:n elpymisvälineen rahoituksen avulla voidaan edistää uudistuksia ja vahvistaa yrittäjyyden edellytyksiä.

Myös kasvua tukevalla veropolitiikalla on suuri merkitys. Verotuksen tulee kannustaa yrittäjyyteen ja riskinottoon. Jos niin ei käy, yrittäjät kaikkoavat. Yrittäjäriski on usein suuri ja poikkeaa sijoittajariskistä. Sen pitää näkyä myös verotuksessa.

Hyvä tavoite tehdä Suomesta maailman paras maa yrittää. Se sopii myös maan hallituksen tavoitteeksi. Suomi on hyvä maa yrittää jo nyt, mutta vielä kaukana maailman huipulta. Kun Suomi on hyvä maa yrittää, se turvaa myös koko kansantalouden taloudellista perustaa ja mahdollistaa huolenpidon kaikista Suomessa asuvista.

Suomen Yrittäjien liittokokouksen kannanotto 18.10.2019:

Työmarkkinareformien tarve on huutava

Suomen talouden tilanne on huolestuttava: maailmantalouden ongelmat varjostavat vientiä, kasvu hiipuu, työllisyysaste on liian alhainen, huoltosuhde heikkenee, moni kunta on talousvaikeuksissa ja julkisen talouden velkaantuminen syvenee. Samaan aikaan avoimien työpaikkojen määrä kasvaa ja lähes puoli miljoonaa parhaassa työiässä olevaa on työmarkkinoiden ulkopuolella.

Suomen yrityksistä ylivoimaisesti valtaosa on pieniä ja keskisuuria, eli niissä on korkeintaan 250 työntekijää. 93 prosenttia on mikroyrityksiä, jotka työllistävät alle 10 henkeä. Työnantajayrityksiä on noin 100 000, mukaan lukien maatalousyrittäjät. Yksinyrittäjiä on noin 200 000. Yksinyrittäjien määrä on kasvanut vahvasti 2000-luvulla, mutta työnantajayritysten määrä polkee paikallaan. Suomessa yksinyrittäjien osuus työllisyydestä on 13 prosenttia, mikä on selkeästi enemmän kuin muissa Pohjoismaissa.

Uudet työpaikat ovat syntyneet pääosin pk-yrityksiin. Vuosina 2001–2017 pk-yrityksiin syntyi 135 000 työpaikkaa. On kuitenkin tärkeä huomata, että pienyrityksissä työpaikkojen määrä on laskenut voimakkaasti 2000-luvulla. 2-4 henkeä työllistävissä yrityksissä työpaikkojen määrä on vähentynyt 2000-luvulla noin 45 000:lla.

Tuore Maailman talousfoorumin (WEF) kilpailukykyvertailu kertoo suurista ongelmista Suomen työmarkkinoilla. Suomen julkinen sektori ja osaamisjärjestelmä ovat monella tapaa kilpailukykyisiä, mutta työmarkkinamme on menestynyt kansainvälisessä vertailussa huonosti. Heikoimpia sijoja Suomi saa palkanmuodostuksen joustavuudessa (sija 139.), työvoiman liikkuvuudessa (sija 109.), työn veroasteessa (sija 104.), palkkaus- ja irtisanomiskäytännöissä (sija 97.) sekä ulkomaisen työvoiman palkkauksen helppoudessa (sija 89.).

Suomalaisten työmarkkinoiden tilanne ei ole kestävä. Työmarkkinajärjestöjen ja lainsäätäjän on aika hyväksyä tosiasiat ja tehdä nopeasti toimia, jotka lisäävät Suomen työmarkkinoiden kansainvälistä kilpailukykyä. Se on välttämätöntä yritysten kilpailukyvyn ja työllisyyden vuoksi. Suomi on myös työmarkkinoiden osalta avoin talous, jonka yritykset kohtaavat kansainvälisen kilpailun niin vienti- kuin kotimarkkinoillakin.

Yrittäjät tukee vahvasti hallituksen tavoitetta 75 prosentin työllisyysasteesta. Jotta hallituksen työllisyystavoite voi toteutua, tarvitaan lisää työllistäviä pk-yrityksiä ja työpaikkoja pk-kenttään. Vaikuttavien työmarkkinareformien tarve on huutava.

Pääministeri Rinteen hallitusohjelmaan kirjatut työllisyystoimet eivät ole riittäviä työllisyysasteen nostamiseksi. Asetetut työllisyystyöryhmät, joissa myös Yrittäjät on mukana, ovat paljon vartijoina. Työ etenee mutta hitaasti. On oikein, että hallitus tekee yhteistyötä työmarkkinoiden osapuolten kanssa, mutta vastuu työllisyysastetta nostavista ja työttömyyttä vähentävistä uudistuksista on hallituksella. Toimenpiteitä tarvitaan nopeasti ja niiden on oltava vaikuttavia.

Tuore Yrittäjägallup (Kantar, 9/19) osoittaa, että yrittäjät ovat valmiit työllistämään enemmän, jos työmarkkinoita uudistetaan rohkeasti. Suurimpia työllistämisen esteitä ovat yrittäjien mielestä mikroyritysten liian korkea irtisanomissuoja (46 %), liian vähäiset mahdollisuudet sopia paikallisesti työehdoista (39 %) ja liiallinen normisto (35 %).

Hallituksen pitää sen vuoksi määrätietoisesti madaltaa työllistämisen riskejä pienimmissä yrityksissä keventämällä irtisanomissuojaa, lisätä paikallisen sopimisen liikkumatilaa kaikissa yrityksissä, vähentää työllisyyttä estäviä ja hidastavia normeja, poistaa takaisinottovelvollisuus sekä panostaa pienten yritysten jatkuvan oppimisen järjestelmän kehittämiseen. Lisäksi on poistettava esteitä yrittäjyyden aloittamisen tieltä ja helpotettava yrittäjän uutta alkua epäonnistumisen jälkeen.

Suomen Yrittäjien liittokokouksen kannanotto 19.10.2018:

Kansanvaltaa pitää kunnioittaa

Suomen Yrittäjät on pettynyt siihen, että ammattiliitot jatkavat työtaisteluaan pienten yritysten henkilöperusteisen irtisanomisen keventämistä vastaan, vaikka eduskunnan enemmistö antoi hankkeelle selvän tukensa keskiviikkona tiedonantoäänestyksessä. Yrittäjät kannustaa omana vastatoimenaan yrittäjiä lopettamaan ay-liittojen jäsenmaksuperinnän ja hallitusta ryhtymään toimenpiteisiin poliittisten lakkojen rajoittamiseksi.

Muutamat ammattiliitot jatkavat työtaisteluaan pienten yritysten henkilöperusteisen irtisanomisen keventämistä vastaan, vaikka eduskunnan enemmistö antoi hankkeelle tukensa tiedonantoäänestyksessä. Ammattiliitot toimivat nyt eduskunnan tahtoa vastaan. Se on parlamentarismin halveksuntaa. Liittojen ei pidä nostaa itseään eduskunnan yläpuolelle.

Henkilöperusteisen irtisanomisen helpottamisen tavoite on luoda uusia työpaikkoja pieniin yrityksiin, joissa on paljon tekemätöntä työtä ja joissa yrittäjä ei ole usein uskaltanut työllistää. Kun työllistämisen kynnys madaltuu, työpaikkoja tulee enemmän tarjolle. Irtisanomissuojan keventäminen on yksi keino vahvistaa työllisyyttä, mutta sen lisäksi tarvitaan muitakin. Erityisen tärkeää on edistää paikallista sopimista, varsinkin työaikoihin ja lomiin liittyen. On merkillistä, että muutamat ammattiliitot taistelevat vimmalla työllistämistoimia vastaan.

Suomen työllisyysaste pitää saada nostettua 2020-luvulla 80 prosenttiin. Se on tärkeää koko kansakunnalle mutta kaikkein tärkeintä työttömille, sillä työ tuo hyvinvointia ja merkitystä elämään. Ilman työllistäviä yrittäjiä työllisyysaste ei nouse. Työllisyysasteen nostaminen on keskeinen tavoite myös Yrittäjien Kasva Suomi! -eduskuntavaaliohjelmassa.

Jäsenmaksuperintä pois työnantajilta

Monet yrittäjät ovat tällä hetkellä hyvin pettyneitä ay-liikkeen toimintaan. Siksi kannustamme työnantajia lopettamaan ammattiliittojen jäsenmaksujen perinnän, koska työnantajien tehtävä ei ole organisoida ammattiyhdistysliikkeen rahoituksen keräämistä. Ammattiliitot voivat kerätä jäsenmaksunsa myös suoraan jäseniltään.

Työnantajat ovat keränneet laajemmin jäsenmaksuperintäsopimuksen nojalla ammattiliittojen jäseniltä jäsenmaksuja ja tilittäneet ne liitoille vuodesta 1969. Jäsenmaksuperintäsopimus on johtanut siihen, että ammattiliittojen ei ole tarvinnut juuri huolehtia rahoituksestaan. Perintäsopimus ja verovapaus ovat yhdessä johtaneet siihen, että monet liitot ovat erittäin vakavaraisia.

Viime päivinä on nähty, että työnantajien keräämää rahaa käytetään heitä vastaan. Poliittiset lakot ovat siitä kouriintuntuva esimerkki. On kohtuutonta edellyttää, että työnantajien pitää kerätä rahaa toimintaan, joka on suunnattu heitä vastaan.

Järjestäytymättömien ei tarvitse periä

Suomen Yrittäjät muistuttaa, että jäsenmaksujen perintä kuuluu sopimusten mukaan vain niille yrityksille, jotka kuuluvat työnantajaliittoihin ja joiden työehtosopimus edellyttää perintää. Järjestäytymättömien yritysten ei tarvitse periä jäsenmaksuja.

Työnantajaliittojen on syytä uudistaa työehtosopimuksia siten, että jäsenmaksuperintä jää ammattiliittojen omaksi tehtäväksi.

Poliittisia lakkoja rajoitettava

Suomen Yrittäjien mielestä myös työrauhasääntelyä pitää uudistaa. Nykyinen säätely on peräisin 1940- ja 1960-luvuilta.

Tarvitaan sääntely, joka rajoittaa poliittisia työtaisteluja ja suhteettomia tukilakkoja. Poliittisen lakon osapuoleksi ilman omaa syytään joutuneella työnantajalla tulee myös olla mahdollisuus saada korvausta kärsimistään vahingoista. Uudistus on kirjattava seuraavaan hallitusohjelmaan.

 

 

 

Suomen Yrittäjien liittokokouksen kannanotto 19.10.2018:

2020-luvusta kasvun vuosikymmenen

Suomen Yrittäjät ovat valinneet vaaliteemakseen Kasva Suomi!

Suomen Yrittäjät haluaa, että 2020-luku on kasvun vuosikymmenen. Ilman kestävää kasvua on mahdoton nostaa työllisyysaste 80 prosenttiin. Korkea työllisyysaste on välttämätön, jotta Suomi selviää 2020-luvulla ikääntymisen tuomista hoitotarpeista sekä pystyy panostamaan sivistykseen, ympäristönsuojeluun, puolustukseen ja muuhun yhteiskunnalliseen kehitystyöhön.

Suomen Yrittäjät haastaa kaikki puolueet tarttumaan tähän kasvutavoitteeseen. Tuleva hallitus ei voi laskea politiikkaansa nykyisen kasvu- ja työllisyysuran varaan.

Suomesta maailman paras maa yrittää

Suomi tarvitsee nyt ja tulevaisuudessa enemmän yrittäjiä ja yrityksiä. Se on tärkeää kaikille Suomessa, koska yrittäjät luovat työtä ja kasvua.

Suomen tulee pyrkiä olemaan maailman paras maa yrittää. Tällä hetkellä Suomi on Maailman yrittäjyysvertailussa (Global Entrepreneurship Index) sijalla 12 ja Euroopassa sijalla 9. Sijaa ei ole helppo nostaa, sillä lähes kaikki maat haluavat vahvistaa yrittäjyyden olosuhteita. Jotta Suomen sijoitus nousee, pitää vahvistaa yrittäjyyden olosuhteita vaikuttavammin kuin kilpailijamaissa.

Ensi vuosikymmenen kasvupolitiikan tulee kannustaa yritystoimintaan ja sen kasvattamiseen sekä palkita yrittäjän riskin ottamisesta.

Tarvitaan rohkeita uudistuksia

Yrittäjien tavoitteena on helpottaa yrittämistä ja työllistämistä. Yrittäjien kasvureseptillä varmistetaan, että Suomen talous kasvaa kestävästi, työllisyys vahvistuu ja hyvinvointivaltion perusta lujittuu. Yrittäjyys on Suomen vahva tukijalka, koska yrittäjät luovat työtä ja kasvua.

Yrittäjien Kasva Suomi! -ohjelman pääkohdat ovat seuraavat:

  1. Tarvitaan rohkeita rakenneuudistuksia. Työmarkkinauudistuksia on tehtävä määrätietoisesti. On annettava sopimisen valtaa työpaikoille ja vahvistettava parlamentarismia. Työelämän kehittämisen keskiössä on oltava työllistämisen helpottaminen, työllisyysasteen nostaminen, joustavuuden lisääminen ja paremmat työpaikat.
  2. Tarvitaan verojärjestelmä, joka tukee yrittäjyyttä ja yrittäjän riskinottoa sekä yritystoiminnan kasvattamista.
  3. Tarvitaan lisää kansainvälisyyttä, sekä ulkomaista työvoimaa että tukea ja kannustusta kaikenkokoisten yritysten kansainväliseen toimintaan. Siksi on tärkeää vahvistaa Business Finlandin verkostoa maailmalla.
  4. Tarvitaan entistä parempaa perheen ja yrittäjyyden yhteensovittamista sekä yrittäjien hyvinvoinnin ja jaksamisen tukea. Yrittäjän hyvinvointi heijastuu vahvasti yrityksen hyvinvointiin. Sosiaaliturvamme tulee kannustaa yrittäjyyteen ja työntekoon sekä mukautua aikaan, jossa yrittäjän ja työntekijän roolit vaihtuvat tai menevät päällekkäin.
  5. Tarvitaan osaavaa työvoimaa ja työmarkkinoiden kohtaannon varmistamista. On siirryttävä kohti laajempaa osaamispolitiikkaa ja elinikäistä oppimista, lisättävä yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä sekä huolehdittava siitä, että ilman toisen asteen tutkintoa olevien määrä vähenee.
  6. Tarvitaan vähemmän ja laadukkaampaa pk-yrityssääntelyä. Tavoitteeksi pitää asettaa yrityksiin kohdistuvien sääntelykustannusten laskeminen 25 prosenttia 2025 mennessä. Otetaan käyttöön yksi kahdesta -työkalu kaikilla hallinnonaloilla: Jos uusi sääntely aiheuttaa yritykselle euron lisäkustannuksen, yrityksille koituvia sääntelystä johtuvia kustannuksia on vähennettävä toisaalla kahden euron verran.

Suomen Yrittäjien liittokokouksen kannanotto 20.10.2017:

Suomi tarvitsee välttämättä työllisyysreformeja

Suomen pahin ongelma on alhainen työllisyysaste, joka pitäisi saada nostetuksi 80 prosenttiin. Edes hallituksen tavoittelemaan 72 prosentin työllisyysasteeseen on kuitenkin mahdotonta päästä ilman rakenteiden uudistamista.

Elokuun 2017 kausitasoitettu työttömyysaste oli 8,6 prosenttia eli noin 233 000 henkilöä. Rakenteellisen työttömyyden piirissä arvioidaan olevan noin 200 000 henkilöä. Näiden väliin jää vain noin 30 000 henkilöä. Ilman rakenteellisia työmarkkinoiden uudistuksia työttömyysastetta ei siten kyetä enää olennaisesti alentamaan.

Suomen talouskasvu on nyt laaja-alaista ja koskee kaikkia toimialoja, vaikka kasvu on tarttunut eri tavalla eri toimialoihin ja yrityksiin toimialojen sisällä. Tässä on perussyy myös sille, miksi tarvitaan nykyistä selvästi enemmän yrityskohtaisuutta työehtojen määrittelyyn. Keskitetty sopiminen, jota myös liittojen välinen sopiminen pohjimmiltaan on, ei anna yrityksille eikä työpaikoille riittäviä toimintamahdollisuuksia kovassa kansainvälisessä kilpailussa puhumattakaan tulevista talousshokeista.

Yrityskohtaisuutta ja työpaikkasopimista on pakko edistää ja lisätä. Työllistämistä on helpotettava työlainsäädännön muutoksilla. Pienten yritysten halukkuus palkata lisääntyisi, jos henkilöperusteista irtisanomista helpotettaisiin. Kilpailijamaista löytyy hyviä malleja tarvittaville reformeille.

Pienten ja keskisuurten yritysten näkymät ovat tuoreimman Pk-yritysbarometrin mukaan kasvusta huolimatta vaatimattomat. Kasvuhakuisten yritysten osuus on kääntynyt laskuun, mikä on vakava signaali.

Suomessa on 62 000 pientä ja keskisuurta yritystä, jotka vievät tavaroita tai palveluja tai harjoittavat muuten liiketoimintaa ulkomailla. Määrä on onneksi ollut nousussa.

Suomen työmarkkinarakenteet eivät ole kyenneet elämään ajassa. Perusrakenteet pohjautuvat vuosikymmenten taakse. Vaikka lähes kaikki työlait on kirjoitettu uudelleen 1990- ja 2000-luvuilla, ne heijastelevat edelleen lähes 50 vuoden takaista yhteiskuntaa.

Näyttää siltä, että työlainsäädännön ja erityisesti työmarkkinarakenteiden uudistaminen on erittäin vaikeaa. Tästä tuorein esimerkki on työaikalain kokonaisuudistusta koskeva mietintö, joka jäi täysin erimieliseksi siitä huolimatta, että merkittäviä rakenteellisia uudistuksia ehdotukseen ei edes sisälly.

Suomessa on myös edelleen Maailman talousfoorumin kilpailukykyvertailun mukaan maailman jäykin palkanmuodostus, mikä sopii erittäin huonosti avoimeen talouteen.

Kasvu, johon Suomi on keskeisiä kilpailijamaita myöhemmin päässyt mukaan, on suhdanneluonteista eikä se ole seurausta Suomessa tehdyistä rakenneuudistuksista. Ne ovat edelleen tekemättä. Maailmantalous on arvaamaton eikä Suomessa voida siihen vaikuttaa. Työmarkkinoiden rakenteisiin sen sijaan voidaan vaikuttaa omin päätöksin.

Uudistusten aika on nyt. On pakko siirtyä kauniista sanoista väkeviin tekoihin. Satavuotias Suomi tarvitsee välttämättä työllisyyttä vahvistavia reformeja. Niiden toteuttaminen edellyttää poliittista rohkeutta. Palkintona on parempi työllisyys ja kestävämpi yhteiskunta, joka kykenee huolehtimaan kansalaisistaan.

Suomen Yrittäjien liittokokouksen kannanotto 20.10.2017:

Yrittäjyys kantaa Suomea

Suomi juhlii satavuotista itsenäisyyttään tilanteessa, jossa talous on lähtenyt viimein kasvuun lähes kymmenen vuotta kestäneen vaikean ajan jälkeen. Talouskriisin vuoksi Suomen julkinen talous on pahasti velkaantunut ja työttömyys korkea.

Onneksi kansakunnan perusta on vahva: Suomi on maailman vakain ja turvallisin maa. Suomessa on maailman paras hallinto, vähiten järjestäytynyttä rikollisuutta, riippumattomin oikeuslaitos ja vapain lehdistö. Suomen peruskoulutus ja lukutaito ovat maailman parasta. Suomi on maailman toiseksi paras maa olla tyttö. Suomessa on maailman vakaimmat pankit ja eniten metsiä Euroopassa.

Jotta Suomen vahva perusta kestää tulevaisuudessa, talouskasvu pitää vakiinnuttaa, julkinen talous saada tasapainoon ja työllisyysaste 80 prosenttiin. Jotta tämä voi onnistua, Suomesta pitää tehdä yrittäjyyden ihanneyhteiskunta. Vain yrittäjien riskinoton, yritysten menestyksen ja niiden tuoman hyvinvoinnin kautta kasvu jatkuu, työpaikat lisääntyvät ja julkinen talous tasapainottuu.

2000-luvulla uudet työpaikat ovat syntyneet lähes yksinomaan pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Myös tulevaisuudessa pk-yritykset voivat työllistää merkittävästi enemmän ja ottaa vahvemman roolin Suomen taloudessa, jos siihen annetaan mahdollisuus. Yrittäjyyden arvostuksen lisääntyminen ja nuorten vahva yrittäjäinto luovat tähän osaltaan edellytyksiä.

Yrittäjyys on tällä hetkellä muutoksessa. Itsensä työllistävien yksinyrittäjien määrä on vahvassa kasvussa, mutta työnantajayritysten määrä on laskenut. Yrittäjäkunta ikääntyy; jopa 40 prosenttia tulee eläkeikään kymmenen lähivuoden aikana, mikä korostaa omistajavaihdostyön merkitystä. Start up -yrittäjyys on noussut kansalliseksi ylpeyden aiheeksi ja se osaltaan kannustaa yrittäjyyteen. Maahanmuuttajille yrittäjyys on usein luonteva tapa kotiutua uuteen kotimaahan. Yhä useampi suomalainen on työuransa sekä yrittäjän että palkansaajan rooleissa, monet jopa yhtä aikaa.

Suomi tarvitsee kaikenlaisia yrittäjiä. Jokainen on arvokas. Työttömyyden nujertamiseksi Suomi tarvitsee erityisen paljon niitä yrittäjiä, jotka uskaltavat henkilökohtaista riskiä ottaen palkata muita.

Yrittäjyyden kannalta olennaista on verojärjestelmä, joka kannustaa ottamaan yrittäjäriskiä ja suosii omistajuutta. On tärkeä varmistaa, että suomalainen verojärjestelmä ymmärtää yrittäjyyttä, kannustaa yrittäjäriskiin, on kansainvälisesti kilpailukykyinen sekä vakaa ja ennakoitavissa oleva.

Jotta työllisyys voi vahvistua, Suomessa on uudistettava työmarkkinoiden rakenteet, jotka jo jarruttavat kasvua ja työllisyyden paranemisesta. Suomen työmarkkinat on tuotava avoimen talouden aikaan ja purettava työmarkkinoilta suljetun talouden ajalta kumpuavat kartellit ja järjestäytymättömien yritysten rakenteellinen syrjintä.

Maailman talousfoorumin WEF:n tuore kilpailukykyvertailu osoittaa, että Suomessa on edelleen maailman jäykin palkanmuodostus. Suomeen pitää rakentaa uusi sopimusyhteiskunta, jossa työpaikoilla on aito sopimisen vapaus yrittäjien ja työntekijöiden kesken, jossa voidaan ottaa huomioon kunkin yrityksen kilpailutilanne ja jossa ketään – ei työntekijöitä eikä yrityksiä – syrjitä. Vain siten yritysten kilpailukykyä voidaan kestävästi vahvistaa ja työttömyys nujertaa.

Yrittäjäliike haluaa osaltaan uudistaa satavuotiasta Suomea siten, että sillä on vahvat edellytykset menestyä myös seuraavat sata vuotta. Haluamme rakentaa kansakuntaa, jossa on hyvä yrittää ja työllistää, ja jolla on voimavaroja huolehtia kaikista suomalaisista, olipa heidän taustansa mikä tahansa.

Suomen Yrittäjien liittokokouksen kannanotto sote- ja maakuntauudistukseen 7.10.2016

Sosiaali- ja terveyspalvelu- ja maakuntauudistus vaikuttaa kaikenkokoisiin yrityksiin kaikilla toimialoilla. Kuntien ja valtion aluehallinnon yhdistyessä syntyy mahdollisuus tehostaa yrityksille suunnattuja palveluita. Samalla kunnissa vapautuu energiaa entistä paremman elinkeinopolitiikan tekemiseksi. On varmistettava, että kuntien ohella myös maakunnilla on riittävät intressit ja resurssit huolehtia yritysten palveluista. Uudistuksen yhteydessä on luotava yhden luukun palvelumalli kaikille yrityspalveluille.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen on välttämätöntä sekä julkisen talouden kestävyyden että kansalaisten peruspalvelujen näkökulmasta. Jos sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksia ei pystytä hillitsemään, on verorasitus vaarassa kasvaa niin, että se tukahduttaa yrittäjyyden edellytykset kilpailukyvyn rapistumisen kautta.

Hallituksen sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta ja saatavuutta sekä hillitä kustannuksia. Suomen Yrittäjät jakaa tavoitteet. Niitä ei kuitenkaan saavuteta pelkästään hallintorakenteita muuttamalla. Tarvitaan rohkeaa toimintatapojen uudistamista, mikä on mahdollista vain avoimen kustannus- ja laatuvertailun sekä terveen kilpailun avulla.

Valinnanvapaus on sote-uudistuksen tärkein elementti

Sote-uudistuksen tärkein elementti on valinnanvapaus. Suomen valinnanvapausmallin tavoitteena tulee olla ”enemmän terveyttä samalla rahalla”. Valinnanvapaus pitää toteuttaa kattavasti ja laajana, jotta asiakkaan vaikutusvalta häntä koskeviin palveluihin kasvaa. Hallituksen on pidettävä kiinni linjauksesta, jonka mukaan valinnanvapauden tulee olla pääsääntö perustason palveluissa ja sitä tulee soveltuvin osin hyödyntää erikoistason palveluissa.

Valinnanvapauden piiriin kuuluvat palvelut tulee määritellä ja päättää kansallisesti. Maakunnille ei tule antaa omaa päätösvaltaa siitä, millä mallilla tai miten laajana ne toteuttavat valinnanvapauden.

On erittäin tärkeää huolehtia mahdollistavan toimintaympäristön luomisesta. Lähtökohtaisesti luvan toimia sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluntuottajana tulee riittää valinnanvapausmarkkinoilla toimimiseksi. Tulee huolehtia myös siitä, että markkinoille pääsemiseksi ei aseteta kohtuuttomia vaatimuksia. Maakunnan pitää huolehtia, että valinnanvapaus toteutuu ja että alueella on riittävästi eri palveluntuottajia.

Valinnanvapauden mahdollistettava pk-yritysten toiminta

Maan hallituksen tulee pitää kiinni linjauksestaan, jonka mukaan valinnanvapausjärjestelmä luodaan niin, että uusien toimijoiden ja pk-yritysten mahdollisuudet tarjota palveluita turvataan. Valinnanvapausmalli tulee laatia niin, että se vahvistaa kotimaista yrittäjyyttä ja antaa ammatinharjoittajille, yksiyrittäjille ja pk-yrityksille tilaa toimia.

Valinnanvapausmallin tulee olla kaksivaiheinen. Ensimmäisellä valinnanvapauden kehällä asiakas valitsee peruspalveluidensa tuottajan. Tämän valinnan asiakas tekee jo ennen kuin hänellä on palvelujen tarvetta. Palveluntuottaja saa listautumisen myötä perusrahoituksen, jolla hänen tulee tuottaa asiakkaalle peruspalvelupaketin.

Peruspalvelupaketin tulee olla suppea ja sisältää vain käytetyimmät palvelut, jotta

  • asiakkaan valinnanvapaus on mahdollisimman laaja
  • myös pienemmän asukasmäärän alueille syntyy useita erilaisia peruspalvelujen tuottajia
  • kotimaiset pk-yritykset voivat toimia peruspalvelujen tuottajina

Kun asiakkaalle syntyy tarve peruspalveluihin kuulumattomiin, mutta valinnanvapauden piiriin kuuluviin lisäpalveluihin, hakee peruspalvelujen tuottaja asiakkaalle tarvittaviin palveluihin oikeuttavan palvelu- tai asiakassetelin. Asiakas saa valita uudelleen juuri tuon palvelun tuottajan.

Palvelu- tai asiakassetelijärjestelmä mahdollistaa

  • yksinkertaisten ja paljon käytettyjen palvelujen kohdalla palveluseteliprosessin automatisoinnin
  • järjestäjän viranhaltijapäätöksenä tekemän palvelutarvearvioinnin
  • pk-yrittäjyyden ja itsenäisten ammatinharjoittajien toiminnan
  • palvelujen tuotteistamisen palveluketjuiksi ja yhtenäisen kustannuslaskennan
  • avoimen vertailun, seurannan ja kehittämisen sähköisen järjestelmän tuottaman tiedon myötä

Erikoistason palveluihin monituottajamalli ja avoin kustannusvertailu

Maakunnan pitää järjestää myös valinnanvapauteen kuulumattomat palvelut monituottajamallilla siten, että mahdollisimman laajasti hyödynnetään yksityisen sektorin tuottamia palveluita ja palveluseteliä. Monituottajamallilla sekä laadun ja kustannusten avoimella vertailulla voidaan varmistaa yhteisten veroeurojen tehokas ja laatutietoinen käyttö.

Suomen Yrittäjien liittokokouksen kannanotto 7.10.2016:

Henkilöstö tervetullut yrityksen päätöksentekoon

Työttömyys on suomalaisen yhteiskunnan suurin ongelma. Vailla työtä on yli 450 000 työikäistä. Se maksaa yhteiskunnalle vuodessa 7,6 miljardia euroa. Työttömyys on tragedia työttömälle itselleen ja hänen perheelleen. Se on valtavaa osaamisen tuhlausta. Työtä tarvitaan hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen. Jos Suomi haluaa edelleen olla hyvinvointivaltio, tarvitaan iso muutos työmarkkinoille.

Työtä ei ole ilman kilpailukykyä. Työllisyys voi vahvistua kestävällä tavalla vain kannattavan yritystoiminnan kautta. Tehokkain keino vahvistaa kilpailukykyä ja luoda uusia työpaikkoja on laajentaa paikallisen sopimisen mahdollisuuksia olennaisesti. Laajennus jumittui kilpailukykysopimuksessa, mutta asiaan on välttämätöntä palata mahdollisimman pian.

Suomen Yrittäjien liittokokous korostaa, että hallituksen ohjelma sisältää hyviä kirjauksia uudistuksista. Euroopan maissa on kyetty työllisyyttä lisänneisiin työmarkkinoiden rakenne- ja sääntelyuudistuksiin, jotka Suomessa ovat edelleen tekemättä. Työttömyyden nujertaminen edellyttää uudistuksia myös meillä. Tätä tosiasiaa ei saa väistää.

Suomen Yrittäjien liittokokous on valmis tukemaan mallia, jossa henkilöstön edustaja on mukana yrityksen hallinnossa, jos sen avulla voidaan edistää paikallista sopimista. Osallistumisen malli sovittaisiin yrityksessä paikallisesti henkilöstön edustajan kanssa. Mallista sopiminen pitää olla mahdollista myös koko henkilöstön kanssa. Edustaja hallinnossa voisi olla esimerkiksi henkilöstön valitsema luottamusmies, luottamusvaltuutettu tai muu edustaja. Näin edesautettaisiin sitä, että työntekijöillä on varmasti riittävästi tietoa yrityksen tilanteesta, mikä on edellytys onnistuneelle paikalliselle sopimiselle.

Sopimiselle on Suomessa erinomaiset mahdollisuudet. Kansainvälisten selvitysten mukaan ihmisten välinen luottamus on Suomessa Euroopan korkein ja jännitteitä johdon ja työntekijöiden välillä on erittäin vähän. Pienissä yrityksissä luottamus on tutkitusti kaikkein vahvinta ja tieto kulkee työpaikalla avoimesti. Tämän todistaa työ- ja elinkeinoministeriön Työolobarometri vuodesta toiseen.

Vahvan luottamuksen hyödyntäminen on Suomessa vajaakäytöllä, koska meillä on poikkeuksellisen jäykkä, ylhäältä annettu työehtojen määräytymisjärjestelmä. Jos työpaikkoja halutaan lisää yrityksiin ja Suomen talous kasvuun, työmarkkinoiden dynamiikkaa on lisättävä. Sääntelyä voidaan keventää ja joustavoittaa ilman, että työntekijän asema heikkenee.

Suomen Yrittäjien liittokokouksen kannanotto 2.10.2015:

Laajentamalla paikallisen sopimisen mahdollisuuksia parannettaisiin kilpailukykyä ja työllisyyttä

Suomi on jäänyt kustannuskilpailukyvyssä jälkeen, mikä jumiuttaa kasvua ja investointeja ja pahentaa työttömyyttä. Tehokkain keino parantaa tilannetta on lisätä mahdollisuuksia paikalliseen sopimiseen.

Suomen Yrittäjien liittokokous edellyttää, että työmarkkinoiden rakenteita uudistetaan. Tehokkain keino uudistaa työmarkkinoita on laajentaa paikallisen sopimisen mahdollisuuksia hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti.

Työehtosopimusten yleissitovuuteen tarvitaan lisää joustoa ilman, että koko järjestelmästä on välttämättä luovuttava.

Työpaikoilla tarvitaan laajemmat mahdollisuudet paikalliseen sopimiseen erityisesti kustannusten hallitsemiseksi, yritysten kasvun edistämiseksi, työaikojen järjestelemiseksi ja työllistämisen helpottamiseksi.

Yritysten täytyy voida sopeuttaa toimintaansa nopeammin ja joustavammin kuin työmarkkinamekanismit nyt sallivat.

Suomi on edelleen yksi maailman kilpailukykyisimmistä maista. Suomalainen palkanmääräytymis-järjestelmä on kuitenkin maailman jäykimpiä.

– Meillä on siis hyvät mahdollisuudet menestyä, jos tarvittavat rakenteelliset muutokset tehdään, Mäkynen huomauttaa.

Suomen Yrittäjien liittokokouksen kannanotto 24.10.2014:

Työmarkkinat uudistettava – luodaan uusia työpaikkoja

Suomalaiset työmarkkinarakenteet ovat merkittävältä osaltaan poikkeuksellisen jäykät. Työmarkkinoiden pelisääntöihin ei ole tehty uudistuksia, jotka lisäisivät yritysten uskallusta palkata uusia työntekijöitä. Suomalaisten yritysten kilpailukyky on heikentynyt ja työttömyys on kasvanut.

Suomalaisen työn kilpailukyvyn parantaminen edellyttää työmarkkinajärjestelmän rohkeata uudistamista. Tulevan hallituksen on otettava itselleen vastuu työelämän sääntöjen kehittämisestä. Hallituksen on käynnistettävä suomalaisen työmarkkinajärjestelmän uudistaminen. Keskeiseksi tavoitteeksi on asetettava työpaikkatason sopimismahdollisuuksien lisääminen lainsäädännön muutoksilla.

Julkista sektoria pienennettävä – turvataan kansalaisten hyvinvointi

Liian korkea julkisten menojen taso jarruttaa talouden kasvua ja heikentää kansalaisten hyvinvoinnin perustaa. Julkiset menot ovat paisuneet kymmenessä vuodessa kestämättömälle tasolle. Niiden osuus on noussut miltei 60 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Julkisen talouden tasapainotus vaatii rakenteellisia toimia, sillä näköpiirissä oleva talouskasvu ei yksin riitä palauttamaan tasapainoa. On käännettävä talouspolitiikan suunta ja ratkaistava julkisen talouden kestävyysongelma. Julkisen talouden osuus taloudesta on pienennettävä takaisin alle 50 prosenttiin.

Erityisen tärkeää on lisätä työn tuottavuutta julkisissa palveluissa. Tämä edellyttää yritysten ottamista laajemmin mukaan palvelutuotantoon tehostamaan toimintaa ja kannustamaan innovaatioihin. Kuntien ja valtion tehtäviä ja velvoitteita pitää karsia ja palveluita organisoida uudestaan. Julkisen sektorin tehtävä on edistää markkinoiden toimintaa, se ei saa aiheuttaa omalla toiminnallaan kilpailun vääristymistä.

Verotuksen kannustavuutta lisättävä – tuetaan yritysten menestymistä

Verojen korottamista ei voi enää jatkaa, koska verotuksen kiristäminen vahingoittaa kasvua ja työllisyyttä. Julkisen sektorin pienentäminen antaa tilaa alentaa verotuksen tasoa.

Verotusta on kehitettävä tukemaan yritysten kasvua, kehittämistä, työllistämistä ja investointeja. On selvitettävä mahdollisuus myöhentää yritykseen jäävän tulon verotusta. Verotuksen on mahdollistettava joustavat sukupolven- ja omistajanvaihdokset. Samalla on huolehdittava yrityksen omistajien verotuksen kannustavuudesta. Pienyrityksiä on kannustettava kasvuun uudenlaisella yrittäjävähennyksellä.

Yksinyrittäjien asemaa parannettava – mahdollistetaan yrittäjänä pärjääminen

Yksinyrittäjien määrän lisääntyminen kymmenillä tuhansilla on merkittävin työmarkkinoittemme rakennemuutos. Heidän osuutensa on jo 65 prosenttia kaikista yrityksistä. Yksinyrittäjät työllistävät itsensä ja verkostoitumisen kautta luovat taloudellista aktiviteettia ympäröivään yhteiskuntaan.

Yksinyrittäjien asema ja olosuhteet on otettava paremmin huomioon yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. On otettava niin sanottu pienet ensin –periaate yrityslainsäädännön lähtökohdaksi, jotta sääntelykuorma on kohtuullinen yritysten valtaenemmistölle. On huolehdittava verotuksen kannustavuudesta myös pienimpien yritysten kohdalla. On jatkettava yrittäjän sosiaaliturvan puutteiden korjaamista. On myös madallettava työntekijän palkkaamisen kynnystä.

Turhasta sääntelystä luovuttava – annetaan tilaa yrittäjyydelle ja luovuudelle

Menestyvä yrittäjyys ja kansalaisten hyvinvointi tarvitsevat kilpailukykyisen, toimintamahdollisuuksia tarjoavan lainsäädäntöympäristön. Hyvällä ja oikein kohdennetulla sääntelyllä annetaan tilaa luovuudelle, yrittäjyydelle, työnteolle ja aktiiviselle kansalaisuudelle. Nyt sääntelyn määrä on karannut käsistä ja laatu heikentynyt. Tuloksena on ollut ylimääräisiä kustannuksia ja riskejä, jotka heikentävät yrittäjyyden yleisiä edellytyksiä.

Yrityksiä rasittavan sääntelyn määrän hillitseminen edellyttää selvää poliittista linjausta. Lainsäädännön keskeiseksi tehtäväksi on määriteltävä yrittäjyyden vahvistaminen. Tarvittaessa muiden yhteiskunnallisten tavoitteiden on joustettava, sillä hyvinvointi syntyy kannattavien yritysten jatkuvasta menestyksestä. Ei riitä, että parannetaan kansallista lainsäädäntöä. Lisäksi on tavoiteltava kilpailuetua aina, kun Suomi osallistuu EU:n lainsäätämistyöhön.

Suomen Yrittäjien liittokokouksen kannanotto 18.10.2013:

Uusi suunta edessä – kansalaisilla vaikuttamisen paikka

Tulevan vuoden vaaleissa määritetään Euroopan uusi suunta. Toukokuussa valitaan Euroopan parlamenttiin yhteensä 751 jäsentä 28 jäsenmaasta. Suomesta heitä valitaan 13. Parlamenttivaalien jälkeen valitaan myös uusi komissio. Vaaleissa toteutetaan eurooppalaista demokratiaa. Ne tarjoavat kansalaisille mahdollisuuden aitoon vaikuttamiseen. Pelissä on Euroopan tulevaisuus. Vaaleilla on iso merkitys myös yrittäjyydelle, sillä suuri osa yrittäjyyden edellytyksistä määritellään nykyisin EU-tasolla.

Suomen Yrittäjät kannustaakin kaikkia kansalaisia osallistumaan vaalien välityksellä Yrittäjyyden Euroopan rakentamiseen.

EU:n kääntäminen kasvu-uralle yrittäjyyden varassa

Suomi on hyötynyt EU-jäsenyydestä merkittävästi. Jäsenyys on avannut Suomelle 500 miljoonan kuluttajan sisämarkkinat. EU:lla on ollut myönteinen vaikutus esimerkiksi korkojen kehitykseen, mikä on edistänyt investointeja ja rohkaissut yritysten kasvua. Viimeaikainen epävakaa vaihe ei poista näitä myönteisiä pitkän aikavälin vaikutuksia. Hyödynsaajia ovat olleet niin kansalaiset ja yritykset kuin julkinen sektorikin.

EU:n vaikutukset yrittäjyydelle ovat kasvaneet jatkuvasti. Integraation syveneminen on johtanut siihen, että tällä hetkellä arviolta jopa 70 % uudesta yrityksiin kohdistuvasta lainsäädännöstä on EU-lähtöistä. Yrittäjyyden merkitys EU:n taloudelle on korostunut samalla kuin EU:n merkitys yrittäjyydelle on lisääntynyt.

Rakennemuutos läpi Euroopan on ollut raju. Pienyritystoiminnan merkitys lisäarvon tuottajana, innovaatioiden lähteenä ja työpaikkojen luojana on nyt ratkaiseva. Viimeisen 10 vuoden aikana lähes kaikki uudet yksityisen sektorin työpaikat ovat syntyneet pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.

EU:n kääntäminen takaisin kasvu-uralle on yrittäjyyden varassa. Vain menestyvä yrittäjyys turvaa vaurauden kasvun ja kansalaisten hyvinvoinnin. Laiva on käännettävä. Tarvitaan politiikan suunnan täydellinen muutos. EU on tärkeä yrittäjyydelle, mutta yrittäjyys on vielä tärkeämpi EU:lle. Uusi suunta on Yrittäjyyden Eurooppa.

Sääntelyvetoisuudesta yrittäjyyden kannustamiseen

Yrittäjyys ja sisämarkkinat eivät kohtaa riittävän hyvin. Yrittäjyyden potentiaali on osittain hyödyntämättä. Pienten yritysten mahdollisuuksia rajoittavat suhteettomasti lisääntyneestä sääntelytaakasta johtuvat riskit ja kustannukset. Tavoitteenamme ovat pienyritysten sisämarkkinat.

Tarvitaan vahvempia kannusteita yrittämiseen, innovaatioihin, rajat ylittävään toimintaan ja kansainväliseen kasvuun. Sisämarkkinoiden hyödyt on tuotava pienten yrittäjien ulottuville. Siten luodaan uutta työtä ja työpaikkoja.

Euroopan talouden suunnan kääntämiseksi on katkaistava nykyinen sääntelyvetoisuus. Sääntelytulva ei ole tyrehtynyt ylevillä lupauksilla eikä strategioilla. Yritysten arkikokemukset ovat karuja. Tarvitaan syvällisempiä muutoksia politiikan ja päätöksenteon rakenteissa. Kaikki EU päätöksentekijät on sitoutettava vahvistamaan kilpailukykyä ja edistämään yrittäjyyttä.

Euroopan komission, parlamentin ja neuvoston on kunnioitettava myös käytännössä paremman sääntelyn periaatteita, joihin ne ovat jo sitoutuneet. Tärkein niistä on Pienet ensin -periaate. Periaate vahvistettiin jo vuonna 2008, mutta tulokset ovat olleet ohuita.

Tulevalla vaalikaudella on tehtävä uskottava siirtyminen poliittisten puheiden retoriikasta tekemisen motoriikkaan. Se edellyttää, että yrittäjyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen nostetaan keskeisimmälle sijalle valittavan komission ohjelmassa. Se edellyttää, että päätöksentekokoneisto rakennetaan uudelleen tämän tavoitteen ympärille.

Pienet ensin -periaate on lopulta yksinkertainen. Sääntely on sovitettava normaalikohteiden tarpeisiin. On siis otettava huomioon, että eurooppalaisista yrityksistä 99,8 prosenttia on pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Alle 10 hengen mikroyritysten osuus koko 23 miljoonan yrityksen joukosta on 92 prosenttia.

Pienten yritysten erityisenä vitsauksena on hallinnollinen taakka, turha byrokratia. Sen purkamista on jatkettava. Koko EU-lainsäädäntö on remontoitava laajemminkin Yrittäjyyden Euroopan tarpeiden mukaan. Remontin tarve ei tarkoita, että sääntelyjärjestelmä pitää romuttaa. Sääntelyn on toimittava yrittäjyyden mahdollistajana.

Sisämarkkinoiden yhteisten pelisääntöjen on palveltava yrityksiä ja kansalaisia nöyremmin ja paremmin. Suomen Yrittäjien liittokokous kannustaa kaikkia kansalaisia vaikuttamaan Euroopan tulevaisuuteen äänestämällä vaaleissa. Esitämme politiikan uudeksi suunnaksi yrittäjyyden Eurooppaa.

Yrittäjyyden Eurooppa on työllisyyden ja työntekijöiden paras turva, sillä uutta työtä ja uusia työpaikkoja luodaan pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Tarvitaan vahvempia kannusteita yrittämiseen, innovaatioihin ja kasvuun. Nykyinen sääntelykierre on katkaistava. Byrokratian purkamista on jatkettava.

 

Suomen Yrittäjien liittokokouksen kannanotto 19.10.2012:

Vastuuta vanhemmuuden kustannuksista jaettava laajemmalle

Vanhemmuudesta yrityksille aiheutuvat kustannukset saattavat vaikuttaa siihen, että varsinkin nuoret naiset kokevat vaikeaksi löytää ensimmäistä vakituista työsuhdetta. Tilanteesta seuraa myös se, että lasten hankkimista siirretään koko ajan myöhemmäksi, jotta työuran aloittaminen tulisi mahdolliseksi. Ensisynnyttäjien keskimääräinen ikä on noussut vuosikymmenen aikana lähes yhdellä vuodella (2011 28,4 v).

Väestön ikääntyminen rajoittaa työvoiman tarjontaa ja nostaa ikäsidonnaisia menoja. Samalla vanhemmuuden korkeat kustannukset vaikeuttavat yritysten mahdollisuuksia nostaa työllisyyttä. Naisvaltaiset yritykset kokevat työntekijöiden vanhemmuudesta yritykselle seuraavan kustannusrasitteen erittäin korkeaksi.

Vaikka työnantajille korvataan osittain työntekijöiden vanhemmuudesta yrityksille koituvia kustannuksia, merkittävässä määrin kustannukset jäävät edelleen yritysten itsensä lopullisesti maksettaviksi. Yritysten vastuulle jääviä kustannuksia ovat muun ohessa synnytykseen liittyvät lääkärissäkäyntien vaatimat poissaolot, sijaisen palkkaamis- ja perehdyttämiskulut sekä lomaraha äitiysvapaalta kertyvästä vuosilomasta. Suurin yksittäinen ja kokonaan korvaamatta jäävä kustannuserä muodostuu tilapäisen hoitovapaan palkkakustannuksista, eli kustannukset niiltä päiviltä, joina työntekijä on kotona hoitamassa sairastunutta lastaan.

Yhteiskunnassa ymmärretään laajasti, että työntekijän lapsen sairastumisesta johtuva kustannus ei kuuluisi luonnostaan yritystoiminnalla rahoitettaviin, ja niinpä sairastuneen lapsen hoitopäiviä ei ole lainsäädännössäkään säädetty palkallisiksi. Eri asia on, että työehtosopimusneuvotteluissa on kuitenkin aikojen kuluessa ja erilaisen kaupankäynnin myötä päädytty siihen, että nämä hoitopäivät ovat tiettyyn rajaan asti palkallisia.

Oikeampaa olisi, että vastuuta vanhemmuuden kustannuksista kannettaisiin yhteiskunnassa laajemmalla rintamalla, koska kysymys on mitä suurimmassa määrin koko yhteiskuntaan vaikuttavasta ja väestöpoliittisesti tärkeästä asiasta. Vastuunkantoa voidaan yksinkertaisella tavalla laajentaa korvaamalla yrityksille niitä palkkakustannuksia, joita sairastuneen lapsen hoitopäiviltä yrityksille aiheutuu. Nämä kustannukset ovat tarkasti laskettavissa ja korvausjärjestelmä olisi mahdollista rakentaa Kansaneläkelaitoksen yhteyteen.

Suomen Yrittäjien yhdessä Yrittäjänaisten Keskusliiton kanssa tekemän kyselyn perusteella työntekijän lapsen sairastumisesta johtuvia poissaoloja on alle 10- vuotiaiden lasten vanhemmilla keskimäärin 5 päivää vuoden aikana. Kokonaiskustannukset yrityksille ovat varovaisesti arvioiden 115 miljoonan euron luokkaa vuodessa. Näiden kustannusten kompensoimiseen tarvittavat varat olisi ensisijaisesti koottava verotuksella tai sitten niin, että kustannukset katetaan kaikilta työnantajilta ja työntekijöiltä kerättävillä sosiaalivakuutusmaksuilla.

Suomen Yrittäjien liittokokous esittää, että maan hallitus käynnistää valmistelutyön tilapäisen hoitovapaan palkkakustannusten kompensoimiseksi yrityksille.

 

Suomen Yrittäjien liittokokouksen kannanotto 21.10.2011:

Tarvitaan vaikuttavia keinoja nuorten syrjäytymisen estämiseen

Nuorten ihmisten syrjäytymisen estämiseen tarvitaan aivan uusia ja vaikuttavia keinoja. Nykyisiä työelämän ja koulutuksen pelisääntöjä on muutettava radikaalisti, jotta syrjäytymiskierteessä oleville nuorille löytyy työ- ja kouluttautumispaikkoja. Suomen Yrittäjät esittää, että kokemusta ja koulutusta vailla olevien henkilöiden kohdalla palkan määräytyminen työsuhteen alkuvaiheessa irrotetaan työehtosopimuksista ja että työsuhdeturvan sääntöjä muutetaan työllistämistä rohkaiseviksi.

Yhteiskunnalla ei ole työikäisen väestön vähentyessä varaa siihen, että suuri määrä nuoria ihmisiä jää työelämän ja yhteiskunnan ulkopuolelle. Vaikka nuorten syrjäytymistä on vuosikaudet yritetty vähentää, Suomessa on jatkuvasti ollut vähintään 40 000 vain peruskoulun varassa olevaa nuorta, joista osa on työttömänä mutta suurempi osa kaikkien järjestelmien ulkopuolella.

Tähänastiset keinot nuorten saamiseksi työhön ja koulutukseen ovat olleet varovaisia ja vaikuttavuudeltaan heikkoja. Suomessa on kuitenkin käyttämättömiä mahdollisuuksia tarjota nuorille paikkoja saada ensimmäinen työkokemus ja väylä yhteiskuntaan. Pienet yritykset voisivat varmuudella ottaa nykyistä huomattavasti enemmän nuoria oppimaan työelämää, kunhan se tehdään ehdoiltaan mahdolliseksi. Myöskään kotitalouksien kaikkia mahdollisuuksia työtilaisuuksien tarjoamiseen nuorille ei ole käytetty.

Yhteiskunnan ulkopuolelle jåäm1stä on kyettävä torjumaan jo heti peruskoulun päättymisen jälkeen. Jollekin taholle yhteiskunnassa on annettava nimenomaiseksi tehtäväksi seurata nuorten tilannetta ja puuttua siihen tarvittaessa nopeasti. Luontevin taho tässä on nuoren kotikunta ja sen kouluviranomaiset, joilla on tuorein tieto nuoren tilanteesta koulun päättymisen jälkeen.

Oppilaitosten ulkopuolelle jääneelle tai jättäytyneelle nuorelle on voitava tarjota työtä, jota tekemällä voi oppia myös ammatin. Toisin kuin monissa muissa Euroopan maissa meillä nuorten kouluttaminen työn ohessa on jäänyt vähäiseksi. Niin oppisopimus kuin muukin työtä tekemällä oppiminen on tehtävä yritysten kannalta halutuksi tavaksi etsiä uusia työntekijöitä. Työelämään siirtymistä auttaisi se, että nuorille annetaan perusvalmiudet työpaikalla olemiseen. Palkan määräytyminen on monien muiden maiden esimerkkien tavoin irrotettava työsuhteen alkuvaiheessa työehtosopimusmääräyksistä silloin, kun kyseessä on kokemusta ja koulutusta vailla oleva henkilö. Myös muutoin pienen yrityksen työnantajariskiä on tällaisissa rekrytointitilanteissa voitava pienentää esim. koeaikaa ja määräaikaisia työsopimuksia koskevia sääntöjä muuttamalla.

Nuoren palkkaaminen lyhytaikaisiin avustaviin töihin kotitalouteen on tehtävä nykyistä paljon yksinkertaisemmaksi luopumalla tapaturmavakuutusta lukuun ottamatta kaikesta muusta työnantajabyrokratiasta. Kotitalouksien tarjoamaa työtä voitaisiin tukea työsetelillä.
Suomen Yrittäjät on vakuuttunut, että jos nämä muutokset nuorten ottamiseksi työhön ja oppiin toteutetaan, yritykset ovat valmiit tarjoamaan nykyiseen verrattuna kaksinkertaisen määrän työssä oppimisen paikkoja nuorille .

Suomen Yrittäjien liittokokouksen kannanotto 22.10.2010:

Harmaa talous kuriin

Suomen Yrittäjät haluaa tehostaa ennakoivaa tarkastusta harmaan talouden torjumiseksi. Näin voitaisiin parantaa rehellisten yritysten kilpailumahdollisuuksia ja pienentää harmaan talouden osuutta koko taloudesta.

Suomen Yrittäjien mielestä viranomaisvalvonnalla tulee puuttua tehokkaammin jo alkaviin väärinkäytöksiin. Valvontakäyntejä aloittaviin yrityksiin voidaan joutua tämän vuoksi lisäämään. Konkurssiasiamiehen tulisi lähettää yritysten konkursseista tiedot verottajalle, jolloin epärehellisesti toimivien yritysten vastuuhenkilöt olisivat helpommin löydettävissä.

Tilaajavastuulain edellyttämiä yritysten taustatietotodistuksia tulee alkaa tuottaa julkisena palveluna käyttäjille maksuttomasta rekisteristä. Yritysten tiedot voidaan tällöin tarkastaa yhden luukun periaatteella toimivasta rekisteristä. Uusi palvelu edellyttää viranomaisten tiedonvaihdon kehittämistä ja hyviä pelisääntöjä, jotta järjestelmä säilyy yritysten kannalta joustavana. Rekisteri voitaisiin ottaa käyttöön myös muilla aloilla kuin rakennusalalla.

Harmaan talouden torjunnassa tulee hyödyntää myös toimialojen normaalia viranomaisvalvontaa. Rakennuslupien yhteydessä voitaisiin ilmoittaa käytetyt urakoitsijat rakennusvalvontaa suorittavalle viranomaiselle, mistä tiedot voisivat siirtyä automaattisesti verovalvontaan.

Harmaan talouden torjumiseksi on jo tehty useita lakimuutoksia. Esimerkiksi kotitalousvähennys on tuonut harmaana tehtyä työtä avoimen talouden piiriin. Myös muita keinoja tulee kehittää. Rakennuksilla liikkuvien työntekijöiden ja aliurakoitsijoiden tunnistamiseksi tulee ottaa käyttöön rakennusalan esittämä veronumerointi. Käännetty arvonlisävero voi sen sijaan avata harmaan talouden toimijoille yllättävästi uusia mahdollisuuksia. Valvonnan kehittämisessä on tärkeää, että valvonta ei aiheuta haittaa pelisääntöjä noudattaville yrityksille.

Menestyvä yrittäjyys luo työpaikat sekä riittävät verokertymät
Suomen Yrittäjien liittokokouksen kannanotto 8.10.2009

Talouskriisistä nouseminen, kasvun vauhdittaminen ja julkisen talouden tasapainottaminen edellyttävät yhteiskuntamme rakenteiden uudistamista.

Talouskasvua edistävien rakenneuudistusten avulla voidaan parhaimmassa tapauksessa välttää verojen korottaminen ja menojen leikkaukset. Tähän liittyen Suomen Yrittäjät (SY) korostaa, että yrittäjyys on huomioitava nykyistä paremmin kaikissa talouskriisin jälkeisissä talous- ja veroratkaisuissa. Suomeen syntyy SY:n mukaan kasvuhakuisia ja työllistäviä yrityksiä kunhan yrittämisen kannusteet ja olosuhteet ovat suotuisia.

Talouskriisistä nouseminen edellyttää lisää kotimaahan suuntautuvia investointeja. Niitä syntyy, kun työn ja yrittämisen verotus säilytetään kilpailukykyisenä. Yritysverotuksen tulee ohjata yrityksiä ja niiden omistajia ottamaan entistä enemmän hyvin hallittuja riskejä, jolloin yritysten työllistämismahdollisuudet kasvavat.

Alkaneessa ja rakenteellisiin uudistuksiin tähtäävässä verokeskustelussa on arvioitu, että yritysten verotus tulee kiristymään ja arvonlisävero nousemaan valtion budjettivajeiden kattamiseksi. Alivaltiosihteeri Martti Hetemäen työryhmä pohtii parhaillaan verojärjestelmän kehittämistä ja syksyn 2009 aikana erityisesti osinkoverotuksen uudistamista. Ministeri Antti Tanskasen työryhmä selvittää samaan aikaan keinoja, joilla talouteen syntyy kasvua.

Verojen kiristämisen sijaan tärkeämpää on pohtia sitä, miten luodaan uusia kasvun edellytyksiä.Yrittäjyyden vahvistaminen on tällöin keskeistä, koska uusista työpaikoista 70 prosenttia on viime vuosina syntynyt pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.Jatkossa osuus voi olla vieläkin suurempi. Yhä selkeämmin nähdään, että talouskasvu ei enää entisessä määrin tule suurten teollisuusyritysten menestyksestä, vaan yhä enemmän pienten ja keskisuurten yritysten määrän ja laadun kasvusta. Sitä tukemaan tarvitaan yrittäjyyteen kannustavia veroratkaisuja.

Talouskriisin jälkihoidossa yhteiskunnan erityinen haaste on yritysten riskinottohalukkuuden kasvattaminen. Verokeskustelussa esitettyjen uusien veromallien suurimpana heikkoutena on yrittäjyyskannusteiden puute.

Osinkojen yhdenkertainen verotus, joka on sidottu yrityksen nettovaroihin, on vahvistanut yrityksiä ja tämän vuoksi se tuleekin säilyttää yrittäjyyden keskeisenä kannustimena. Yritysten vahvat taseet ovat talouskriisin oloissa auttaneet säilyttämään työpaikat pk-yrityksissä kohtuullisen hyvin.

Lisäksi on hyvä muistuttaa, että yrittäjien verotus on keskimäärin samalla tasolla kuin palkansaajien verotus, vaikka julkisuudessa usein halutaan toisin kertoa.

Yrityshalukkuuden lisäämiseksi verotusta tulisi keventää niin, että yrittäjien verotus olisi yrittämiseen liittyvien riskien vuoksi palkkatulojen verotusta kevyempää.

Kun seuraavaa hallitusohjelmaa varten mietitään talousstrategiaa 2010-luvulle, on siinä kaikin keinoin turvattava pk-yritysten toimintaedellytykset ja sitä kautta uusien työpaikkojen syntyminen Suomessa.