Suomen Yrittäjien valtuuston kannanotot

Suomen Yrittäjien valtuusto kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Se ottaa kantaa ajankohtaisiin Yrittäjille tärkeisiin asioihin.

Suomen Yrittäjien valtuuston kannanotto 28.11.2023

Yrittäjät esittää hallitukselle 130 purettavaa normia

Suomen Yrittäjät esittää hallitukselle 130 normin purkamista. Yrittäjät luovutti listan purettavista normeista valtiovarainministeri Riikka Purralle tiistaina Suomen Yrittäjien valtuuston kokouksen yhteydessä. ”Haluamme auttaa hallitusta saavuttamaan hallitus-ohjelmaan kirjatun tavoitteen purkaa 300 yrityksiä ja kansalaisia haittaavaa normia”, Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen sanoo.

Ehdotuksessa on listattu 130 käytännön toimenpidettä, jotka kohdistuvat kevyempään luvitukseen, pätevyysvaatimuksiin, viranomaistoimintaan, työmarkkinoihin ja yrittämisen esteisiin.
”Hallituksen tavoite normien purkamisesta on hyvä, ja Yrittäjät haluaa olla avuksi. Kannustamme hallitusta rohkeasti viemään eteenpäin ehdotuksia, jotta suomalaiset yritykset voivat toimia tehokkaammin ja ilman tarpeetonta byrokratiaa”, Salminen sanoo.

Ehdotus sisältää yli 60 konkreettista normia, jotka on purettava paikallisen sopimisen tieltä. Paikallisen sopimisen mahdollisuuksien lisääminen on keskeistä, jotta yritykset voivat joustavasti sopeutua muuttuviin olosuhteisiin ja kilpailla maailmanlaajuisesti.

Suomen Yrittäjät pyytää edelleen yrittäjiltä ehdotuksia purettavista normeista.
”Yrittäjä on tässä asiassa kokemusasiantuntija. Toivomme lisää ehdotuksia, jotta voimme välittää niitä eteenpäin hallituksen harkintaan”, Salminen kannustaa.

Lisätietoja:

Suomen Yrittäjien valtuuston puheenjohtaja Mari Laaksonen, p. 040 578 0189 mari.laaksonen@yrittajat.fi
Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen, p. 0400 608 812, petri.salminen@yrittajat.fi
Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, 040 504 1944, mikael.pentikainen@yrittajat.fi

Suomen Yrittäjien valtuuston kannanotto 30.5.2023

Yrittäjät: Työpaikkasopimista edistettävä, laittomat lakot kuriin

Suomen talouden kasvun vahvistaminen on ratkaisevaa julkisen talouden tervehdyttämiselle. Siksi Yrittäjät esittää kasvuohjelmassaan lukuisia toimia, jotka vapauttaisivat yrityksiä nykyistä enemmän riskinottoon ja kasvuun. Hallitusohjelmassa on vapautettava työpaikat sopimaan paikallisesti, rajoitettava poliittisia ja laittomia lakkoja sekä uudistettava työttömyys- ja sosiaaliturvaa, jotta työntekeminen olisi houkuttelevampaa.

Suomen Yrittäjien valtuusto hyväksyi kasvuohjelmaa koskevan kannanoton kokouksessaan tiistaina Helsingissä.

Kasvuhakuisten yritysten osuus on laskenut jo vuosia ja työnantajayrittäjien määrä on viime vuosina jopa romahtanut. Yritysten suhdannenäkymät ovat heikentyneet kevään aikana.
”Hallituksen pitää toteuttaa määrätietoisesti toimia, jotka vahvistavat yritysten kasvua sekä yrittäjien ja omistajien halukkuutta kasvattaa yrityksiään sekä investoida ja työllistää, Tähän on keinoja, jos päättäjillä on riittävästi tahtoa ja rohkeutta”, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen sanoo.

Suomessa esimerkiksi seuraukset laittomista lakoista ovat huomattavammat kuin Ruotsissa. Vuodesta 2000 Suomi on menettänyt laittomissa lakoissa yhteensä yli 560 000 työpäivää, kun Ruotsissa menetykset ovat jääneet 3 700 työpäivään (Lähde: Eva).

Vapautetaan työpaikat sopimaan paikallisesti

Yrittäjät edellyttää, että hallitus vahvistaa työllisyyttä toteuttamalla kautensa alussa työmarkkinauudistuksia, jotka vähentävät julkisia menoja mutta lisäävät tuloja. Näitä ovat mm. paikallisen sopimisen kieltojen poistaminen lainsäädännöstä, työrauhasäätelyn uudistaminen, ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen ja työperäisen maahanmuuton edistäminen.
“Luottamus, tiedonkulun avoimuus ja tasapuolinen kohtelu ovat toistuvasti vahvimmillaan pienissä yrityksissä. On ristiriitaista, että lainsäätäjä rajoittaa sopimismahdollisuutta juuri siellä, missä edellytykset sopimiselle ovat otollisimmat. Tämä voidaan nyt Säätytalolla muuttaa”, valtuuston puheenjohtaja Mari Laaksonen sanoo.

Yrittäjät odottaa myös nopeampia lupaprosesseja ja lisää kilpailua. Soteen kaivataan korjaussarjaa, jotta ihmiset pääsevät jonoista hoitoon.

”Lupiin ja kaavoitukseen on laitettava vauhtia lainsäädännön enimmäismääräajoilla. Hallituksen on myös laitettava kuriin julkiset inhouse-yhtiöt, joita on perustettu eri puolille kiertämään kilpailutuksia. Tämä johtaa tehottomaan julkisen rahan käyttöön”, Salminen sanoo.

Lisätietoja:

Suomen Yrittäjien valtuuston puheenjohtaja Mari Laaksonen, p. 040 578 0189 mari.laaksonen@yrittajat.fi
Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen, p. 0400 608 812, petri.salminen@yrittajat.fi
Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, 040 504 1944, mikael.pentikainen@yrittajat.fi

Suomen Yrittäjien valtuuston kannanotto 22.11.2022

Nostetaan rimaa: Yrittäjyys on kasvun ja investointien moottori

Suomessa on aika nostaa rimaa. Tämä tarkoittaa uskallusta toteuttaa kasvua tukevia rakenteellisia uudistuksia ja leikata julkisia menoja. Julkisen sektorin on keskityttävä ydintehtäviinsä, tehtävä ne aiempaa paremmin, jätettävä yrityksille tilaa kasvaa ja annettava niille tasavertainen mahdollisuus tuottaa julkisia palveluja. Myös yritysten pitää nostaa tavoitetasoa, Suomen Yrittäjien valtuusto toteaa. 

“Nostetaan rimaa” on Suomen Yrittäjien teema eduskuntavaaleissa 2023. Riman nostaminen koskee kaikkia: julkista sektoria, päättäjiä, yrityksiä ja työntekijöitä.   

Suomen kasvu syntyy suomalaisten yritysten kasvun kautta. Kasvaakseen yrittäjä tarvitsee vakaan ja kilpailukykyisen verotuksen, osaavaa työvoimaa ja vähän byrokratiaa. Julkisen talouden on oltava kunnossa. Mitä korkeampi julkinen velka on, sitä suurempi osa verovaroista menee velan hoitoon. On talouskasvulle haitallista, kun rahat valuvat velkarasituksen maksuun.  

Päättäjien on tehtävä kasvupolitiikkaa, joka vahvistaa Suomen talouden kestävää kasvua. Samalla on tehtävä sopeutuspolitiikkaa ja leikattava erityisesti niitä menoja, jotka jarruttavat kasvua ja hidastavat työllisyyden kasvua. Sosiaali- ja ansioturvaa on uudistettava siten, että se kannustaa työllistymään.  

Samalla on varmistettava yritysten kotimaisen toimintaympäristön vakaus ja ennustettavuus. Tämä on erityisen tärkeää, kun maailmalla on paljon epävarmuutta. Yritystoimintaan ja kasvuun kannustava verotus houkuttelee yhä useampaa yrittäjyyteen sekä yrityksiä työllistämään, investoimaan ja toteuttamaan yrityskentän uudistumisen kannalta välttämättömiä omistajavaihdoksia.  

Verrokkimaihin nähden Suomi panostaa yritysten kehittymiseen huolestuttavan vähän. On aika tehdä rytminvaihdos ja nostaa rimaa. Uuden hallituksen on saatava julkiset tutkimus- ja kehittämistoiminnan panostukset kasvuun sekä kannustettava eri tavoin myös pk-yrityksiä lisäämään t&k-investointeja.  

Yrittäjien viisi keskeisintä viestiä kasvun luomiseksi:  

  1. Lopetetaan julkinen velkaantuminen. Aloitetaan julkisen talouden sopeuttaminen.  
  2. Alennetaan yrittämisen ja työn verotusta. Tehdään ennakoivaa ja vakaata veropolitiikkaa.  
  3. Toteutetaan tuottavuutta ja työllisyyttä vahvistavia uudistuksia, kuten työmarkkinareformeja.  
  4. Panostetaan osaamiseen: erityisesti tarjotaan mahdollisuuksia kouluttautua uudelleen. 
  5. Kasvatetaan tutkimuksen ja kehittämisen investointeja pk-yrityksissä. 

Lisätietoja:  

Suomen Yrittäjien valtuuston puheenjohtaja Mari Laaksonen, p. 040 578 0189 mari.laaksonen@yrittajat.fi 

Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen, p. 0400 608 812, petri.salminen@yrittajat.fi 

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, 040 504 1944, mikael.pentikainen@yrittajat.fi 

Suomen Yrittäjien valtuuston kannanotto 25.5.2021:

Työssäkäyntialueet ovat kuntia laajempia

Yrittäjät on huolissaan työllisyys- ja yrityspalveluiden siirrosta kunnille. Uudistuksen haitat eivät saa olla sen hyötyjä suuremmat. Pitää muistaa, että työssäkäyntialueet ovat paljon kuntia laajemmat eikä uudistus saa johtaa kuntaverojen kiristymiseen, Suomen Yrittäjien valtuusto toteaa kannanotossaan tiistaina.

Kuntavaaleissa on olennaista tiedostaa, että kuntien rooli valtuustokaudella muuttuu, jos työllisyys- ja yrityspalvelut siirretään valtiolta kunnille puoliväliriihen linjauksen mukaisesti. Kunnat toimisivat jatkossa julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden ensisijaisena järjestäjätahona.

Muutos on iso ja se tapahtuu tilanteessa, jossa Suomi toipuu koronasta ja monella yrityksellä on työvoimapula.

Yrittäjät muistuttaa, että uudistus ei yksin tuo uusia työpaikkoja. Se voi onnistua, jos jo valmistelussa tunnistetaan työllistävien yritysten tarpeet. Nykyään yrittäjät etsivät työntekijöitä pääosin muualta kuin julkisista työllisyyspalveluista.

Yrittäjyys tunnistettava työllistymiskeinona

Työllisyyspalveluiden saatavuuden lisäksi yrittäjäjärjestö muistuttaa, että yrittäjäksi aikovat saavat eri puolilla maata erilaista palvelua eri toimijoilta.

Uudistuksessa pitää varmistaa toimintatavat, joilla yrittäjäksi aikova saa yrittäjyyteen liittyvän perusneuvonnan sekä julkisen tuen yritystoimintansa aloittamiseen samanlaisena ja yhtä laadukkaana eri puolilla maata. Yrittäjyys pitää tunnistaa tärkeänä työllistymiskeinona.

Yrittäjien palveluille yksi luukku

Myönteistä uudistuksessa on se, että rahoitusjärjestelmä ja kuntien vastuu alueensa työllisyydestä yhdistettynä muihin elinvoimatoimiin voi kannustaa parempiin palveluihin.

Kuntien kaikkia työllisyys- ja elinkeinopalveluita pitää tarkastella kokonaisuutena ja luoda yrittäjille monessa yhteydessä kaivattu yksi luukku.

Parhaat osaajat tuottamaan palveluita

Muiden kuin lakisääteisten viranomaispalveluiden tuotantotapa perustuisi jatkossakin julkisen sektorin oman tuotannon ja markkinoilta hankittavan palvelun yhdistelmiin.

Yrittäjät korostaa, että kunnilla on iso vastuu monituottajuuden hyödyntämisestä eli siitä, että työttömille ja yrityksille järjestettäviä palveluita tuottavat parhaat mahdolliset osaajat – myös yrityksistä ja järjestöistä. Jos kunta vain suosii omiaan, uudistus epäonnistuu.