Talouspolitiikan vauhditettava kehittämistä ja innovointia

Kuluva hallituskausi on ilahduttavasti vahvistanut päättäjien käsitystä siitä, että Suomen kestävän hyvinvoinnin lähde on uutta tietoa tuottavassa ja sitä luovasti soveltavassa tutkimuksessa ja kehittämisessä. Samalla on ymmärretty, että T&K-toiminnan resurssien on kasvettava selvästi nykyisestä.

Innovaatiot eivät synny pelkällä hyvällä tahdolla. Tarvitaan riskejä kaihtamatonta pääomaa, osaavia tutkijoita ja kehittäjiä sekä kasvuhakuisia yrittäjiä. Lakiesitys valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta pyrkii osaltaan siivittämään T&K-toiminnan resurssit kasvu-uralle.

Laissa säädettäisiin valtion T&K-toimintaan osoittamista valtuuksista ja määrärahoista siten, että niiden yhteismäärä kasvaisi tasaisesti vuodesta 2024 alkaen ollen vuonna 2030 1,2 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Näillä toimilla pyrittäisiin edistämään julkisten ja yksityisten T&K-menojen kasvua siten, että niiden yhteenlaskettu osuus olisi neljä prosenttia BKT:sta vuonna 2030 (2,9 %, 2020).

T&K-menojen kokonaisuudesta yksityisten lähteiden osuus on nyt noin kaksi kolmasosaa ja julkisten noin yksi kolmasosaa. Tämä jakosuhde on tarkoitus säilyttää talouden T&K-intensiteettiä kasvatettaessa.

Pk-yritysten kehittämistarpeisiin on vastattava

Esitys on yrittäjäjärjestön näkökulmasta kannatettava. Pk-yrityksissä on suuri tarve kehittämiselle ja innovoinnille. Yrittäjägallupimme mukaan noin 60 prosenttia pk-yrityksistä arvioi, että ilmastonmuutoksen ja ympäristövastuun vaatimukset vaikuttavat liiketoimintaan vähintään jonkin verran. Vaikutuksia kokevista yrityksistä lähes puolet katsoo, että yrityksen on kehitettävä prosesseja, tuotteita tai palveluita vastatakseen vihreän siirtymän vaatimuksiin. 

Julkisella T&K-rahoituksella on oikein toteutettuna merkittävä yritysten T&K-investointeja ja innovaatiotoimintaa vivuttava vaikutus. Yrityksille suunnatut julkiset kannusteet T&K-toimintaa ovat Suomessa kansainvälisesti vertaillen vähäisiä. Siksi on tärkeätä, että valtio sitoutuu T&K-rahoituksen pitkäjänteiseen kasvattamiseen.

Kilpailukyvystä huolehtiminen ei ole kertaluonteinen projekti

Esitetyn lain tähtäin on vuodessa 2030. Innovaatio- ja osaamisperusteisen kasvun ja kilpailukyvyn edellytyksistä on kuitenkin huolehdittava myös tämän vuosikymmenen jälkeen. On vakiinnutettava kulttuuri, jossa uuden tiedon ja teknologian luomiseen, soveltamiseen ja käyttöönottoon investoiminen nähdään välttämättömänä osana hyvää talouspolitiikkaa.

Samalla on kehitettävä erityisesti pk-yritysten edellytyksiä systemaattiseen T&K-toimintaan sekä muualla tuotetun tutkimustiedon ja innovaatioiden hyödyntämiseen. T&K-rahoituksen lisäksi valtion onkin panostettava koulutukseen, uuden teknologian kokeilumahdollisuuksiin sekä työ- ja opiskeluperäiseen maahanmuuttoon.

Laissa säädettäisiin lisäksi valtion T&K-toiminnan rahoituksen pitkäaikaisen suunnitelman laadinnasta kerran hallituskaudessa. Valtion T&K-menojen lisäysten kohdentamisesta päätettäisiin mainitulla suunnitelmalla sekä talousarvioesityksillä ja julkisen talouden suunnitelmalla. Pk-yritysten ja yrittäjien edustajat on otettava mukaan suunnitelman valmisteluun ja seurantaan. Näin varmistetaan, että valtion T&K-rahoitus ja muut keskeiset innovaatiopolitiikan toimet kohdentuvat mahdollisimman vaikuttavasti.

Joonas Mikkilä
digi- ja koulutusasioiden päällikkö
Suomen Yrittäjät