EU:n ja Yhdysvaltojen välinen kauppa- ja investointikumppanuus

Eduskunta
Talousvaliokunta

Eduskunnan talousvaliokunta on pyytänyt Suomen Yrittäjiltä lausuntoa E-jatkokirjeestä (E 43/2013 vp) koskien neuvottelujen käymistä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Yhdysvaltojen välisestä kauppa- ja investointikumppanuussopimusta (Transantlantic Trade and Investment Partnership, TTIP). Lausuntonaan Suomen Yrittäjät esittää asiasta seuraavan.

1. Suomen kannan arviointi yleisesti

Katsomme ulkoasiainministeriössä laaditusta e-jatkokirjeestä ilmenevät Suomen kannat kauttaaltaan perustelluiksi. Yhteenvedonomaisesti voidaan todeta, että neuvottelutavoitteet ovat erittäin kunnianhimoiset. Tämä ilmenee miltei kaikista e-jatkokirjelmän jaksoista. Neuvottelujen haasteellisuuteen vaikuttavat olemassa olevat moninkeskiset ja kahdenväliset kansainväliset sopimukset, EU-sääntely, EU-jäsenmaiden oman sääntelyjärjestelmät sekä Yhdysvaltojen liittovaltion ja osavaltioiden sääntelysysteemit.

Suomen Yrittäjät pitää sopimuksen aikaansaamista kannatettavana tavoitteena. Viittaamme näiltä osin lyhyesti niin komission kuin ETLA:nkin selvityksiin sopimuksen taloudellisista vaikutuksista. ETLA:n selvitys osoittaa, että pk-yritykset olisivat suhteellisesti suurin hyötyjäjoukko sopimuksen myönteisistä taloudellisista vaikutuksista.

Haluamme erikseen todeta, että ulkoasiainministeriön valmistelun avoimuus ja tapa kuulla sidosryhmiä asiassa ovat olleet esimerkillisiä.

Käsittelemme seuraavassa lyhyesti neuvottelujen kolmea pääteemaa eli markkinoillepääsyä, sääntelykysymyksiä ja tullien ulkopuolisia esteitä sekä globaaleja sääntöjä.

2. Markkinoillepääsy

Kuten ulkoasiainministeriön laatimasta tausta-asiakirjasta ilmenee, Yhdysvallat on Suomen kuudenneksi tärkein kauppakumppani. Suomen palveluviennin kannalta Yhdysvallat on Ruotsin jälkeen toiseksi tärkein markkina-alue.

Katsomme Suomen kannat perusteluineen markkinoillepääsyä koskevissa kysymyksissä – tavarakauppa, alkuperäsäännöt, palvelukauppa, investointisuoja, julkiset hankinnat – perustelluiksi. Markkinoille pääsyn helpottaminen on luonnollisesti tärkeätä pk-yrityksille, ja niiden aseman huomioon ottaminen sopimuksen yksityiskohdista päätettäessä sekä lainsäädäntömuutoksia toteutettaessa on hyvin tärkeätä. On välttämätöntä turvata sääntöjen selkeys ja yksinkertaisuus, jotta pk-yritykset pääsevät aidosti hyötymään avautuvista mahdollisuuksista.

Julkiset hankinnat ovat erityisen mielenkiinnon kohde jo suuren taloudellisen arvonsa vuoksi, EU:ssahan julkisten hankintojen osuus bruttokansantuotteesta on arviolta liki 20 prosenttia. TTIP-sopimuksen keskeinen EU:n asettama tavoite on parantaa yritysten mahdollisuuksia päästä mukaan USA:n julkisiin hankintoihin. Yhdymme tähän tavoitteeseen ja toteamme samalla sen haastavuuden ottaen huomioon Yhdysvaltojen kotimaisuutta suosivan sääntelyn sekä julkisen sektorin rakenteen.

3. Sääntelykysymykset ja tullien ulkopuoliset esteet

Valtioneuvoston yksi prioriteetti neuvotteluissa on sääntelystä johtuvien kaupan esteiden vähentäminen. Tavoitteen asettaminen painopisteeksi on mielestämme perusteltua. Toteamme tässäkin yhteydessä, että yhteisiä sektorikohtaisia ja horisontaalisia sääntelyratkaisuja luotaessa on välttämätöntä huolehtia siitä, että säännökset ottavat pienten yritysten olosuhteet riittävästi huomioon. Hyvä sääntelyn kehittämisen lähtökohta olisi EU:n osana niin sanottua Small Business Act –aloitetta hyväksymä pienet ensin –periaate.

4. Globaalit säännöt

Valtioneuvosto katsoo, että teollis- ja tekijänoikeuksien osalta tavoitteeksi on asetettava kyseisten oikeuksien EU-lainsäädännössä määritelty taso. Neuvotteluja helpottanee se, että järjestelmien erilaisuudesta huolimatta niiden yleiset tavoitteet ovat samansuuntaisia. Sama tavoite – EU-sääntelytaso – on määritelty Suomen kannaksi myös kilpailupolitiikan kohdalla. Tavoite on luonteva lähtökohta, mutta voi olla haasteellinen ottaen huomioon, että Yhdysvaltojenkin tavoite voi olla oman järjestelmänsä perusratkaisujen mukainen.

Pienten ja keskisuurten yritysten asema on oma erillinen neuvottelukohtansa EU:n aloitteesta. Kannatamme pk-yritysten aseman rakentamista tällaiseksi erikseen huomioon otettavaksi kysymykseksi. Näin siitäkin huolimatta, että useimmat pk-yritysten kannalta keskeiset asiat määritellään osana muita neuvottelukohtia. Valittu lähestymistapa turvaa sen, että pk-yritysten asemasta huolehtiminen ei jää neuvottelujen pinnalliseksi kuorrutukseksi.

Antti Neimala
varatoimitusjohtaja